Laskimotukoksen ehkäisy lonkan ja polven elektiivisen tekonivelleikkauksen yhteydessä
Tärkein tieto
Lonkan ja polven tekonivelleikkaus on potilaalle turvallinen ja palauttaa useimmiten kivuttoman toimintakyvyn.
Tekonivelleikkauksiin liittyy kuitenkin laskimotukosvaara. Ilman tukosprofylaksia vaara on suuren riskin potilaalla jopa 40-80 % ja fataalin keuhkoembolian ilmaantuvuus on 1-5 %.
Jokaiselle leikkauspotilaalle räätälöidään riskin perusteella tukoksen ehkäisy fysikaalisin ja lääkinnällisin menetelmin. Eri erikoisalojen asiantuntijat (esim. hematologia, kardiologia) suunnittelevat ongelmapotilaiden hoidon yhdessä ortopedin kanssa.
Pienimolekyylinen hepariiniprofylaksi neljä viikkoa lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen on tutkitusti tehokas. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen vaikuttava profylaksin kesto on vähintään 10 vuorokautta, mutta suuren tromboosivaaran potilaille sitä jatketaan ainakin neljä viikkoa. Fondaparinuuksi soveltuu suuren riskin potilaille.
Asetyylisalisyylihappo ei ole tehokas lonkan tekonivelleikkauksen aikaisen tai jälkeisen laskimotukoksen estossa. Jos ASA:n käyttöaihe on valtimosairaus, lääkitystä ei lopeteta leikkauksen ajaksi vaan sitä jatketaan ja sen lisäksi aloitetaan pienimolekyylinen hepariiniprofylaksi.
Suomessa tehdään vuosittain noin 15 000 lonkan ja polven tekonivelleikkausta (Lääkelaitoksen tekonivelrekisteri www.nam.fi). Nykyaikaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluu, että potilas esitarkastetaan poliklinikalla noin kaksi viikkoa ennen leikkausta. Tällöin suunnitellaan leikkaus, sen jälkihoito ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
