Uudet masennuslääkkeet vanhusten hoidossa

Serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet ovat tutkimusten valossa tehokkaita vanhusten depression hoidossa. Ne ovat selvästi paremmin siedettyjä kuin vanhemmat valmisteet, vaikka hyvin iäkkäiden ja somaattisesti sairaiden potilaiden hoidosta tutkimustieto onkin vielä vähäistä. Serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden olennaiset erot ovat niiden farmakokinetiikassa ja yhteisvaikutusten mahdollisuudessa, ja nämä tulee ottaa huomioon vanhuksia hoidettaessa. Myös serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä käytettäessä hoito aloitetaan pienillä annoksilla ja annosta suurennetaan hitaammin kuin nuoremmilla potilailla. Näin voidaan minimoida hoidon alkuvaiheessa ilmenevä levottomuus ja ruoansulatuskanavaperäiset sivuvaikutukset. Uusimmat, entistä laajemman neurokemiallisen vaikutuskirjon masennuslääkkeet vaikuttavat myös lupaavilta vanhusten depression hoidossa, mutta tutkimustietoa niistä on toistaiseksi niukasti.

Esa Leinonen

Asbestiseulatutkimuksessa löydettyjen ammattitautien seuranta perusterveydenhuollossa

Vuosikymmenen alussa järjestetyn asbestisairauksien seulontatutkimuksen jälkeiset asbestille altistuneiden seurantatarkastukset eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen seulonnassa käyneistä tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että vain noin puolet seurantaan ohjatuista kävi omatoimisesti tarkastuksessa. Seuranta jäi suurelta osin perusterveydenhuollon tehtäväksi, kun alun perin suunniteltu lievien pleuramuutosten seurannan järjestely Työterveyslaitoksen toimintana kaatui rahoitussyistä. Perusterveydenhuollon lääkäreillä ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut selvää käsitystä seurantatarkastusten sisällöstä. Seurannasta olisikin järjestettävä terveyskeskuslääkäreille ohjeita ja konsultaatiomahdollisuuksia.

Riitta Sauni, Kimmo Vattulainen, Panu Oksa, Jukka Uitti

Yleislääkärin työn laatu potilaan näkökulmasta

Potilaiden hoidossa pyritään aikaisempaa enemmän ottamaan huomioon heidän vaatimuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Ongelmana on kuitenkin ollut tarvittavien mittareiden puute niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sairaaloiden vuodeosastojen käytössä on ollut vuodesta 1995 lähtien standardoitu ja validoitu potilaspalautemittari. Yleislääkärin työn laadun arviointiin tarkoitettua potilaspalautemittaria on kehitetty kansainvälisessä yhteistyöprojektissa vuodesta 1995 lähtien. Mittaria on kokeiltu Suomessa neljässä terveyskeskuksessa. Lomakkeen osiot koskevat lääketieteellistä hoitoa, vuorovaikutusta, tiedottamista ja tukemista, hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hoito-organisaatiota. Sen suomalainen versio saataneen käyttöön vuoden 1998 alkuun mennessä.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä

Psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden tausta-analyysi sairausvakuutuksen B-lausunnoista

KYS:n yleissairaalapsykiatrian yksikön aineistosta selvitettiin, miten miesten ja naisten psyykkistä työkyvyttömyyttä kuvataan sairausvakuutuksen B-lausunnoissa ja mitkä tekijät vaikuttavat eläkemuodon valintaan. Vuosilta 1985-86 ja 1994-95 kerätyn aineiston 249 potilaalla yleisimmät psykiatriset diagnoosit olivat vakava masennustila tai muu masennusdiagnoosi ja persoonallisuushäiriö. Yleisimmin mainitut oireet olivat sukupuolesta riippumatta masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Lähes puolella mainittiin myös jokin somaattinen diagnoosi. Taustamuuttujista korostuivat miehillä yksin tai lapsuuden perheen kanssa asuminen, alkoholin liikakäyttö, työpaikan yllättävä menettäminen sekä ihmissuhde- ja taloudelliset ongelmat. Naisilla puolestaan matalan sosiaaliryhmän ammattiasema, parisuhdevaikeudet ja perheenjäsenen, erityisesti oman lapsen, sairastuminen tai kuolema olivat yhteydessä psyykkiseen työkyvyttömyyteen. Suositeltavan eläkemuodon valintaa selitti itsenäisesti ainoastaan potilaan ikä.

Kirsi Honkalampi

Keskussairaaloiden silmäklinikat tyhjentyvät Huono palkkaus ja suuri työtaakka ajavat silmälääkärit sairaaloista

Keskussairaaloiden silmäklinikoilla on vaikeuksia täyttää avoimia virkojaan. Virkoja on koko maassa avoinna nelisenkymmentä, mutta sairaalatyöstä maksettavat palkat eivät houkuttele hakijoita. Viroissa olevien lääkärien työtaakka on joissakin sairaaloissa käynyt aivan kohtuuttomaksi, koska he joutuvat hoitamaan kahden, jopa kolmen lääkärin työt.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto selvitti sairaanhoitopiirien hallintoa: Lääkäreille annettu vastuuta vaan ei valtaa

Lääkäriliiton kysely sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreille osoittaa, että johtavissa asemissa oleville lääkäreille on paikoin jaettu pelkkää vastuuta ilman vastaavaa valtaa. Muutamassa sairaanhoitopiirissä johtajaylilääkärillä ei ole edes esittelyoikeutta kuntayhtymän hallituksessa.

Suvi Sariola

Piilokiveksisyyden hoidon pitkäaikaistulokset

Laskeutumattomat kivekset ovat yksi tavallisimmista leikkaushoidon aiheista pikkupojilla. Tärkeimpinä piilokiveksisyyden myöhäisongelmina on pidetty lapsettomuutta sekä kivessyöpää.

Seppo Taskinen

Lasten toistuvan päänsäryn ja migreenin lääkehoito

Päänsärky on yleisin lasten toistuvan kivun aiheuttaja. Migreeni on yleisin akuutin toistuvan päänsäryn syy. Migreenistä kärsii 3-10 % lapsista ja nuorista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkkeiden tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa.

Mirja L. Hämäläinen

Inhibiini- ja aktiviinialayksikkögeenien ilmentymisen säätely ihmisen munasarjan granuloosasoluissa

Inhibiinit ovat munasarjan granuloosasolujen tuottamia glykoproteinihormoneja. Inhibiinit eristettiin munarakkulanesteestä 1980-luvulla niiden follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä inhiboivan vaikutuksen perusteella. Rakenteellisesti inhibiinien tiedetään koostuvan alfa- ja beeta-alayksiköistä (alfa-beetaA, inhibiini A sekä alfa-beetaB, inhibiini B). Inhibiinien eristyksen yhteydessä löydettiin yllättäen myös beeta-alayksikköjen dimeerejä, aktiviineja, jotka puolestaan lisäsivät FSH:n eritystä (beetaA-beetaA, beetaA-beetaB ja beetaB-beetaB ts. aktiviinit A, AB ja B).

Marja Erämaa

Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijainnin vertailu

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut verrata tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijaintia toisiinsa hermosolmukkeissa; paikoissa, joissa viesti siirtyy hermosolulta toiselle ja joissa tämän viestin sisältöön voidaan vaikuttaa. Koska monetkaan tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta näiden aineiden pitoisuuksiin elimistössä vaikutetaan jo erilaisten lääkkeiden avulla (mm. monet masennuslääkkeet, osa migreeni- ia epilepsialääkkeistä), on näiden aineiden keskinäinen sijainti syytä selvittää pohjana niiden yhteisvaikutusten ymmärtämiselle esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksina. Tutkimuksessa on myös mukana hermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joita on jo aiemmin osoitettu olevan keskushermostossa, mutta joiden sijainti lantion ja vatsan alueen hermosolmukkeissa on ensimmäistä kertaa osoitettu tässä tutkimuksessa.

Tuula Karhula

Insuliinidiabeetikkoäitien raskaudet

Diabeteksen hoidon kaikenkattavaksi tavoitteeksi on asetettu mahdollisimman normaali glukoositasapaino ja pitkäaikaista glukoositasapainoa mittaavan glykosyloituneen hemoglobiinin HbA1C asettuminen terveiden henkilöiden tasolle. On näet kiistattomasti osoitettu, että diabeteksen komplikaatiot lisääntyvät suhteessa glukoositaseen epätasapainoon.

Robert Paul

Nivelreuman intensiivihoito

Nivelreuman perinteinen hoito pohjautuu lääkityksen vähittäiseen lisäämiseen, jos hoitovaste jää puutteelliseksi. Aloituslääke on usein tulehduskipulääke, ja sen päälle rakennetaan erilaisia lääkeyhdistelmiä tarpeen mukaan. Reumatologit ovat kuitenkin jo pitkään tutkineet intensiivisemmän hoidon sijaa nivelreumassa, ja solunsalpaajat ovat tulleet jäädäkseen. Hollantilaiset reumatologit ovat tehneet laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin intensiivisen aloitushoidon ja perinteisemmän aloitushoidon eroja. Lähtöajatuksena oli, että kunnon lääkitys taudin alkuvaiheessa nujertaisi taudin alkuunsa.

Robert Paul

Hormoneja liitännäishoitona myös eturauhassyöpään?

Hormonihoito on vakiinnuttanut asemansa postmenopausaalisten naisten rintasyöpäleikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona, mutta paikallisessa eturauhassyövässä hormonihoidon asema on ollut selkiytymättömämpi. Nyt raportoidaan kuitenkin arvovaltaisella foorumilla melko suuri eurooppalainen monikeskustutkimus, jonka mukaan paikallisen eturauhassyövän sädehoitoon kannattaa liittää hypofyysin gonadotropiinineritystä estävä ja siten testosteronitasot alas laskeva hormonihoito.

Heikki Joensuu

Jos infektio estää allergian, miksei rokotuskin?

Onhan näitä infektion ja allergian yhteyttä käsitteleviä tutkimuksia referoitu nyt peräjälkeen, mutta kestettäköön vielä tämä yksi. Japanilaisethan väittivät, että lapsuuden tubibakteerikontakti ehkäisee myöhempää atopiaa. Nyt ruotsalaiset kysyvät, että riittäisikö siihen pelkkä kalmetointi. Paljastetaanpa vastaus heti: ei.

Heikki Arvilommi

Hienommat tutkimukset in English?

Tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen informatiikan hanke on varmaankin Cochrane-yhteistyö. Kyseessä on jättihanke, jossa kerätään tiedot kaikista satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista. Vain osa näistä tutkimuksista on yleisissä tietokannoista, sillä kuten tunnettua, nollatulosta ei kustantaja aina siedä eikä aina kirjoittajan rahkeetkaan. Tällaiset tulokset, joissa ei todettu merkitsevää eroa saattavat sen takia jäädä julkaisematta kokonaan tai ne julkaistaan paikallisissa lääkärilehdissä.

Hysteroskooppinen myooman poisto

Noin 15 % kohdun lihaskasvaimista sijaitsee kohtuontelossa tai sen limakalvon alla. Tällainen myooma aiheuttaa tavallisesti runsaita kuukautisvuotoja. Kohtuontelon tähystyksessä tapahtuva myooman poisto on käypä hoito naisille, jotka haluavat säilyttää raskausmahdollisuuden. TAYS:ssa hoidettiin tällä menetelmällä 25 potilaan lihaskasvain. Toimenpide yleensä onnistui hyvin, mikäli myoomasta yli puolet oli kohtuontelon puolella, mutta vain kolmasosalla niistä, joilla lihaskasvain oli pääosin kohdun seinämässä. Kuukautisvuoto väheni valtaosalla potilaista toimenpiteen jälkeen. Hedelmällisyyttä toimenpide ei parantanut. Kohdun poistoleikkaus tehtiin myöhemmin kahdelle potilaalle, toisella heistä oli lihaskasvaimen pahanlaatuinen leiomyosarkooma. Kokemukset korostavat huolellista potilasvalintaa ja tarkkaa myooman koon ja sijainnin määrittämistä ennen toimenpidettä.

Kari Nieminen, Pentti K. Heinonen

Hedelmällisyys hoidetun sisäsynnytintulehduksen jälkeen

Sisäsynnytintulehduksen jälkeistä hedelmällisyyttä tutkittiin 39 naisella, joiden akuutti tulehdus oli aikanaan todettu vatsaontelon tähystyksen, kohdun limakalvonäytteen ja kattavien mikrobinäytteiden avulla. Chlamydia trachomatis ja gonokokki olivat aiheuttaneet lähes puolet tulehduksista. Kaikki potilaat olivat saaneet kahden viikon mittaisen doksisykliini-metronidatsolilääkityksen. Seuranta-aikana, joka oli keskimäärin 6,5 vuotta, naisista 25 tuli raskaaksi. Lopuista kahdelletoista raskaus ei ollut enää ajankohtainen tai he käyttivät ehkäisyä. Kaksi potilasta oli ollut lapsettomuustutkimuksissa, mutta kummassakaan tapauksessa lapsettomuuden syynä ei ollut munanjohtimen vaurio. Potilaiden yhteensä 42 raskaudesta 57 % päättyi synnytykseen. Vain yksi raskaus oli kohdunulkoinen. Sisäsynnytintulehdus ei siis aina heikennä hedelmällisyyttä, jos se hoidetaan tehokkaasti. Doksisykliinin ja metronidatsolin yhdistelmä on edelleen käypä mikrobilääkitys sisäsynnytintulehduksen hoidossa.

Maarit Leinonen, Ari Miettinen, Pentti K. Heinonen

Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

Paraneeko lapsen astma?

Astman perussyy on hengitysteiden inflammaatio. Milloin virusinfektioiden yhteydessä koetut hengitysvaikeudet muuttuvat astmaksi, on vielä selvittämättä. Keskosilla on todettu noin nelinkertainen riski sairastua astmaan. Jos lapsella on atopiaperimä, vaikuttaa varhaislapsuuden allergeenialtistus astman puhkeamiseen. Ennaltaehkäisytoimet eivät ole vähentäneet allergioiden esiintymistä, mutta ovat lieventäneet niiden oireita. Mikäli lapsi ei ole atoopikko, katoavat astmaoireet useimmiten murrosiässä.

Kaisu Juntunen-Backman

Miksi kasvua seurataan?

Terveen lapsen mittaaminen ja punnitseminen määrävälein, kasvukäyrän piirtäminen ja sen tulkinta ovat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon arkipäivää. Lapsen kasvu ja kehitys toteuttavat perittyä mallia ympäröivien olosuhteiden vaikutuksessa. Kasvuhäiriö voi toimia puhkeavan pitkäaikaissairauden tai lapselle epäedullisten elinolosuhteiden hälytysmerkkinä. Synnynnäiset, esimerkiksi kromosomaaliset, poikkeavuudet saadaan joskus selville vasta kun tutkitaan syytä kasvussa havaittuun muutokseen. Pitkäaikaisen sairauden hoidon aikana saamme viitteitä hoitotasapainosta seuraamalla lapsen kasvua ja kehitystä. Myös ne lapset, jotka ovat perinnöllisistä syistä selvästi ikätovereitaan lyhyempiä tai pidempiä hyötyvät säännöllisestä kasvun seurannasta. Johdonmukaisesti etenevä kasvu tukee heidän käsitystään omasta normaaliudestaan.

Marja-Terttu Saha