Listeria ripulitaudissa

Piknik lehmäshown yhteydessä Illinoisissa oli varmaan viihtyisä. Harmi, että noin puolet vajaasta sadasta ruokailleesta sai ripulin ja kuumetta. Paikalla tarjotun kaa- kaojuoman paha maku herätti epäilyksiä. Jäljelle jääneitä tölkkejä lähetettiinkin bakteriologisiin tutkimuksiin. Juomastapa ei kuitenkaan löytynyt salmonellaa tai kampylobakteeria, vaan yllättäen suuria määriä Listeria monocytogenes -bakteeria.

Heikki Arvilommi

Pre-eklampsian ja HELLP-oireyhtymän toipumisvaihe

Raskauteen liittyvän komplikaation, pre-eklampsian, etiologiaa ja patogeneesiä on tutkittu tiiviisti jo vuosikymmenien ajan, mutta siitä toipumista ei ole tutkittu läheskään yhtä paljon. Kartoittaaksemme vaikean pre-eklampsian toipumisvaihetta tutkimme 100 potilaan hoitotulokset ja vertasimme niitä erään pre-eklampsian erikoisryhmän - HELLP-oireyhtymän - hoitotuloksiin. Kaikkien elinjärjestelmien toipuminen oli nopeaa eikä välitön toipumisnopeus synnytyksen jälkeen eronnut näiden ryhmien välillä. Useimmat poikkeavat arvot normalisoituivat ensimmäisen viikon aikana ja noin neljäsosalla ne säilyivät lievästi suurentuneina vielä kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä Viime aikoina julkaistujen tutkimustulosten perusteella on syytä olettaa, että nämä potilaat voivat olla iskeemisen sydäntaudin riskiryhmää, erityisesti myöhemmin menopaussin jälkeen.

Nonna Makkonen, Pertti Kirkinen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 1993-1995

Myrkytyskuolemien kehitykselle on muutamana viime vuotena ollut leimallista myrkytysten kokonaismäärän kasvu. Suurimmaksi osaksi syynä olivat alkoholimyrkytykset. Lääkeainemyrkytysten kasvu oli vähäisempää ja painottui pääasiassa masennuslääkkeiden ja opioidien osalle. Tärkein yksittäinen lääkeaine oli dekstropropoksifeeni, joka on johtanut myrkytyskuolematilastoa koko 1990-luvun ajan.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Ilpo Rasanen

Pakkotoimet ja rajoitukset psykiatrisessa sairaalahoidossa

Kautta vuosisatojen mielisairaisiin on kohdistettu pakkotoimia ja rajoituksia, joiden tarkoituksena on kontrolloida heidän käyttäytymistään ja auttaa sairastunutta. Viime vuosikymmeninä kiinnostus mielisairaiden oikeuksiin on johtanut pakon ja rajoitusten käytön voimakkaaseen vähentämiseen lainsäädännön kautta. Mielenkiinto on kohdistunut etupäässä tahdosta riippumattomaan hoitoon, kun taas hoidonaikaiset pakkotoimet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tutkittiin pakkotoimien ja rajoitusten toteutumista työikäisen väestön psykiatrisessa sairaalahoidossa. 44 % potilaista oli joutunut pakkotoimien ja rajoitusten kohteeksi. Kansainvälisessä vertailussa luvut vaikuttavat suurilta ja antavat aihetta etsiä tapoja pakon käytön vähentämiseksi.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Pekka Laippala

Geenimonistusmenetelmät klamydiainfektion toteamisessa - aika siirtyä virtsanäytteiden tutkimiseen

Herkät geenimonistukseen perustuvat menetelmät ovat tuoneet merkittävän parannuksen sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion diagnostiikkaan. Nykyään tätä varten on saatavissa kolme erilaista geenimonistustestiä, ja niitä on jo rutiinikäytössä useissa mikrobiologian laboratorioissa. Uusien mikrobinosoitusmenetelmien merkittävä etu viljelyyn verrattuna on, että ne herkkyytensä ansiosta soveltuvat hyvin virtsanäytteiden tutkimiseen. Helppo näytteenotto mahdollistaisi myös riskiryhmien seulonnat. Testeihin liittyy kuitenkin vielä ratkaisemattomia ongelmia, joista laboratorioiden ja tuloksia käyttävien kliinikoiden on syytä olla selvillä.

Rafael Pasternack, Ari Miettinen, Pauli Vuorinen

Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa?

Sähkölle herkistymistä on tutkittu paljon varsinkin Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa asiasta on kirjoitettu vain yleistajuisia kirjoituksia. Kuitenkin Suomessakin on henkilöitä, jotka ovat sähkölle herkistyneitä tai ainakin kokevat oireita ja yhdistävät oireet sähköön. He ovat käyneet ehkä lääkärien vastaanotolla, jopa syrjäytyneet työelämästä. He ovat sitä mieltä, että sähköyliherkkyys on syynä heidän kokemiinsa oireisiin. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus aiheesta tieteellisiin tai ammattilehdissä julkaistuihin kirjoituksiin.

Rauno Pääkkönen, Jukka Uitti, Jari Polvi

Iranilaisen miehen tapaus - kuvaus kidutuskokemusten hoidosta

Traumaperäinen stressireaktio on normaali seuraus kidutuksesta. Iranilaista miestä oli pidetty vangittuna ja häntä oli kidutettu poliittisten mielipiteidensä vuoksi saahin ajan Iranissa. Miehen paettua maasta ja muutettua Ruotsiin asumaan ahdistusreaktion oireet alkoivat. Hän kärsi monista yleistyneistä ehdollisista reaktioista, jotka esiintyivät jokapäiväisissä tilanteissa. Oireina esiintyi jännittyneisyyttä, raajojen vapinaa, keskittymisvaikeuksia ja erilaisia pelkoja. Hän hakeutui terapiaan, jossa käytettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia sovelluksia, mm. itsehavainnointia, sovellettua rentoutusta ja altistusta ongelmatilanteille. Puolentoista kuukauden terapiajakson jälkeen mies pystyi hallitsemaan kaikki ongelmatilanteet ilman liiallisia reaktioita. Oheinen tapauskertomus julkaistaan 10 vuotta terapian jälkeen.

Tero E. Timonen, Martti T. Tuomisto

Sydän- ja verisuonitaudeista valtakunnallinen tietopaketti Internetissä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen Suomessa keskeinen kansanterveysongelma. Näiden sairauksien ehkäisytyön onnistumisen ja hoitoresurssien mitoittamisen kannalta on välttämätöntä, että niiden esiintyvyydestä on saatavilla tuoretta ja luotettavaa tietoa nopeasti. Työryhmämme on yhdistänyt sydän- ja verisuonitauteja käsittelevät tiedot terveydenhuollon tärkeimmistä rekistereistä. Näiden perusteella on laskettu keskeiset sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten esiintyvyyttä kuvaavat tunnusluvut sekä valtakunnallisesti että lääni- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti. Tulokset on julkaistu sekä painettuina taulukkoraportteina että sähköisessä muodossa Internetissä, josta ne ovat saatavissa joustavasti alan tutkijoiden ja muiden tilastotietoja tarvitsevien käyttöön.

Veikko Salomaa, Markku Tamminen, Ilmo Keskimäki, Reijo Salmela, Helena Hämäläinen, Antti Reunanen

Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioimisessa

Yliopistoissa opetustaitoa on perinteisesti arvioitu näyteluennon perusteella. Siitä on kuitenkin ajan mittaan tullut lähinnä akateeminen rituaali, joka tulevaisuudessa tuskin riittää opetusansioiden mittariksi. Muissa maissa useinkin käytössä oleva portfoliojärjestelmä voisi olla keino opetustyön laadun osoittamiseksi. Opetusportfolio on eräänlainen laajennettu ansioluettelo, johon opettaja kerää erilaisia dokumentteja toiminnastaan ja opetukseen liittyvistä ideoistaan.

Jorma Paavonen, Hannu J. Aronen, Timo Paavonen, Päivi Pakkanen, Eeva Aronen

Lääkäripalvelua puhelimitse

Valtakunnallinen puhelinlääkäri on täydentänyt Suomessa terveydenhuoltopalveluja kahdeksan vuoden ajan. Neuvontapalveluun ovat soittaneet erityisesti työikäiset naiset. Puolet soitoista on liittynyt akuuttiin ongelmaan. Kolmasosa soittajista on halunnut vastauksia lääkitystä, laboratorio- tai röntgentutkimuksia koskeviin kysymyksiin. Soitot ovat olleet asiallisia eikä humalaisten häirikkösoittoja ole ollut.

Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää, Pekka Rajala, Kari Mattila

Potilaiden kokemus lääkärin vastaanottotyön laadusta

Potilaan kokema hyöty hoidosta, esimerkiksi oireiden lievittyminen selitti neljän terveyskeskuksen asiakkaille tehdyssä haastattelututkimuksessa erittäin merkitsevästi arvioita lääkärin toiminnan laadusta. Kuluttajien mielipiteiden seuranta on hoidon laadun parantamisessa tärkeää. Tässä on kuitenkin syytä erottaa yleistä tyytyväisyyttä kuvaavat ja palvelun laatua mittaavat indikaattorit. Hoidon tulos on keskeinen tekijä, jonka perusteella laatuindikaattoreita kannattaa etsiä.

Pertti Kekki, Tarja Bergström

Alkoholin kohtuukäyttö parantaa insuliiniherkkyyttä

Insuliiniresistenssi eli heikentynyt vaste insuliinin kudosvaikutuksiin ja hyperinsulinemia ovat diabeteksen riskitekijöitä. Samoin insuliiniresistenssiin liittyy suurentunut verisuonisairauksien riski, koskapa verisuonten kalkkeutuminen kiihtyy. Toisaalta on useissa tutkimuksissa todettu, että alkoholipitoisten juomien kohtuunauttiminen vähentää ateroskleroosia, ja tämän syyksi on mm. esitetty etanolin edullisia lipidivaikutuksia. Mutta entäpä alkoholi ja insuliiniresistenssi?

Robert Paul

Hyppyharjoittelun merkitys osteoporoosi- riskin kannalta

Vallalla on käsitys, että naisten luuntiheyteen on vaikea vaikuttaa kasvukauden ja nuoruusiän jälkeen. Osteoporoosin elämänlaatua heikentävä vaikutus alkaa estrogeeninerityksen heikentyessä kuitenkin vasta menopaussi-iässä ja sen jälkeen. Koska terveyskasvatus ei pure kunnolla terveysriskeihin, jotka ovat vasta vuosikymmenien päässä, olisi tärkeä tietää, minkälaisin elämäntapakeinoin voitaisiin parantaa luun mineraalipitoisuutta silloin, kun asia alkaa olla asianomaiselle itselleen ajankohtainen. Tätä on tutkittu fyysisen harjoittelun osalta kontrolloidun perustellisesti Tampereen UKK-instituutissa.

Robert Paul

Pamidronaatti vähentää rintasyövän luustokomplikaatioita

Rintasyöpä metastasoi tunnetusti usein luustoon, ikävin seurauksin. Systeemisten hoitojen, sädehoidon ja kipulääkkeiden lisäksi bisfosfonaateista on useissa tutkimuksissa todettu olevan apua luustometastasoinnin etenemisen estossa. Vastikään julkaistu uusi tutkimus tältä saralta vahvistaa aikaisempia havaintoja.

Heikki Joensuu

Ovatko kaikki taudit infektiotauteja?

Näin kysyy tämän katsauksen kirjoittaja ja vastaa lopussa, että eipä tietenkään. Mutta hiljainen vallankumous on ollut käynnissä jo jonkun aikaa. Vallankumous lääketieteellisessä ajattelussa siinä mielessä, että moni ei-tarttuva tauti on osoittautunut mikrobien aiheuttamaksi tai niihin liittyneeksi. Hiljainen se taas on siksi, että joukkotiedotusvälineet eivät ole sitä huomanneet.

Heikki Arvilommi

Akuutti volframimyrkytys

Lääketiede ei ole tähän asti tiennyt, millainen on ihmisen akuutti volframimyrkytys. Nyt sekin tiedetään.

Robert Paul

Varusmiesten kasvo- ja korvapaleltumien riskitekijät

Suomalaisten varusmiesten paleltumavammoja on seurattu systemaattisesti vuodesta 1976 lähtien. Vuosilta 1976-89 kertyneessä aineistossa kaikkiaan 913 varusmiehellä oli tutkimuksia tai hoitoa vaatinut pään alueen paleltuma, näistä yli puolet oli korvien paleltumia, loput nenän ja poskien paleltumia. Valtaosa paleltumista oli lieviä. Kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa paleltumia saaneita verrattiin kaikkiaan 2 478 verrokkiin, tärkeimmiksi riskitekijöiksi paleltumien saamiselle osoittautuivat vaatetuksen riittämättömyys, pakkasvoiteiden käyttö, kylmänherkkyys, runsaasti hikoilevat jalat ja kädet sekä viimalle altistavat kuljetukset. Suojavoiteita käyttäneillä paleltumien riski oli niin selvä, että voiteiden käyttöä on syytä suositella välttämään.

Eero Lehmuskallio, Harri Lindholm, Kimmo Koskenvuo, Seppo Sarna, Ora Friberg, Antti Viljanen

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi III Vakavien rytmihäiriöiden vaara

Sydäninfarktipotilaan alttiudesta sairastua vakaviin rytmihäiriöihin saadaan vain vähän viitteitä tavanomaisilla iskemiaa ja sydämen toimintakykyä mittaavilla tutkimuksilla. Lupaaviksi riskiä osoittaviksi löydöksiksi ovat tutkimuksissa osoittautuneet herkkyys-EKG:lla todettu myöhäispotentiaali, pienentynyt sydämen sykevaihtelu ja barorefleksin heikentyminen. Katetreilla tehtävä elektrofysiologinen tutkimus on osuvin, mutta ei hankaluutensa vuoksi tule kyseeseen seulontakokeena. Nykyistä spesifimpiä tutkimuksia pyritään edelleen löytämään. Uusimmista menetelmistä HYKS:ssä arvioidaan parhaillaan sydämen magneettikenttien mittauksen ja EKG-pinta-kartoituksen hyötyä rytmihäiriöriskin arvioinnissa.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Keratoakantooma - susi vai lammas?

Keratoakantooma on nopeakasvuinen, pahalta näyttävä, mutta yleensä hyvänlaatuinen ihokasvain, jonka yleisyys ja temperamenttinen käytös ansaitsevat julkisuutta. Sen tunnistuksessa tarkat taustatiedot ja ilmiasun osaaminen ovat jopa tärkeämmät kuin patologin lausunto. Vaikka perimätieto kertoo keratoakantooman häviävän spontaanisti, potilaan sijoittaminen "kolmosjonoon" voi merkitä sitä, että kasvain ehtii kasvaa mitoiltaan moninkertaiseksi ja jäljestä tulee ruma. Keratoakantooman voi hoitaa veitsellä tai näppärästi nestetypellä. Hoitomenetelmästä riippumatta tulos on varmistettava. Hyvänlaatuisen kasvaimen residiivi voikin olla pahanlaatuinen karsinooma.

Raimo Suhonen

Hypnoosi tieteellisenä tutkimuskohteena ja terapeuttisena menetelmänä

Hypnoosi on viime aikoina esiintynyt julkisuudessa lähinnä viihteellisissä yhteyksissä ja sen maine hoidon apuvälineenä on edelleenkin ainakin kyseenalainen. Nykyisten aivotoimintojen kuvantamismenetelmien avulla voidaan "mieltä" tarkastella kuitenkin aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena on syntynyt uusi tieteenala, kognitiivinen neurotiede, jonka myötä tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on jälleen herännyt. Hypnoosin tehosta on myös eräissä kliinisen lääketieteen indikaatioissa vahvaa kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Sakari Kallio, Hannu Lauerma, Antti Revonsuo