Probioottia suolistokipuun

Maitohappobakteereiden on todettu mm. rauhoittavan usein kivuliasta ärtynyttä paksusuolta. Tämä sai tutkijat kysymään, olisiko probiooteilla myös analgeettista tehoa. Ensin testattiin ihmisen suolen epiteelisoluilla, aiheuttavatko probiootit soluviljelmässä opiaatti- tai kannabinoidireseptorien induktiota. Viidestä laktobasillista ja bifidobakteerista L. acidophilus NCFM indusoi sekä morfiinireseptoria että kannabinoidireseptoria. Se aiheutti samanlaisen induktion rottien ja hiirien suolessa. Lopullinen todiste tehosta saatiin rotan suolen venytystestissä, jossa NCFM tehosi kipuun yhtä hyvin kuin morfiini (1 mg/kg). Kohta alkaa olla vaikea löytää tilaa tai tautia, johon probiooteilla ei ole vaikutusta.

Heikki Arvilommi

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito suunnattava riskiryhmiin

Erektio-ongelmat jäävät helposti alidiagnosoiduiksi. Nykyiset tehokkaat erektiolääkkeet eivät oletettavasti läheskään riittävästi löydä perille tarvitsijoilleen. Tilanteen kartoittamiseksi tehtiin kyselytutkimus. Tutkimusaineisto oli edustava selvittelemään asiaa yli 20-vuotiaiden amerikkalaisten miesten joukossa. Aineistosta poistettiin eturauhassyöpää sairastaneet potilaat, ja sydän- ja verisuonisairauksien merkitys analysoitiin vain yli 40-vuotiailla.

Pertti Kirkinen

Espanjantauti: Tappo vai itsemurha?

Espanjantaudin aiheutti ns. vuoden 1918 influenssavirus. Tauti oli tuhoisa ja tarttui noin kolmannekseen silloisen maailman väestöstä. Kuolonuhreja lasketaan olleen karkeasti 50 miljoonaa. Viruksen äkäisyyden selitystä on haettu kohta sata vuotta. Sitä on kaivettu esiin Huippuvuorten ikiroudan haudoista ja patologian arkistojen kudosleikkeistä. Eikä turhaan. Nyt kahdessa laboratoriossa maailmassa on rekonstruoituna 1918-virus ja sitä voidaan tutkia. Ei tosin ihmisillä, ymmärrettävästi, vaan koe-eläimillä, joita se tappaa tehokkaasti edelleenkin. Mekanismejakin alkaa löytyä.

Heikki Arvilommi

Vanhat psykoosilääkkeet yhtä hyviä kuin uudet - ehkä jopa parempia?

Epätyypillisiä eli toisen polven psykoosilääkkeitä on markkinoitu tyypillisiä eli ensimmäisen polven lääkkeitä parempina mm. niiden vähäisempien sivuvaikutusten vuoksi. Hiljakkoin julkaistu CATIE-tutkimus asetti toisen polven lääkkeiden suvereenisuuden kyseenalaiseksi. Nyt valmistunut englantilainen tutkimus jatkaa samaa linjaa. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa tutkimuksessa vaihdettiin meneillään oleva, epätyydyttäväksi osoittautunut neuroleptilääkitys joko ensimmäisen tai toisen polven (klotsapiini pois lukien) psykoosilääkkeeseen 14 psykiatrisessa avohoitopaikassa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin ensisijaisesti elämänlaadulla ja toissijaisesti oireilla, sivuvaikutuksilla, osallistumistyytyväisyydellä ja hoidon kustannuksilla. Tuloksen mittaajat eivät tienneet, mitä lääkettä potilas sai.

Raimo K. R. Salokangas

Yleislääkärin vastaanotolle kardiologian oppikirja kainalossa

Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten synnyin, minulla havaittiin valtasuonten transpositio. Ongelma korjattiin Mustardin leikkauksella, jonka jälkeen vietin mielestäni normaalin lapsuuden. Teini-iässä ilmenneen sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden takia sain eteistahdistimen ja pysyvän lääkityksen. Nykyään olen ikäisek-seni kohtalaisen tavallinen transpositiopotilas: naimisissa, ei lapsia, opiskelen korkeakoulussa.

Joonas Gustafsson

Lääkärikysely 2006: Sairaanhoitopiirikohtaiset erot erikoislääkärien täydennyskoulutukseen osallistumisessa

Täydennyskoulutuksen toteutumisesta on ollut käytettävissä hyvin karkeita tietoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja vertailla sairaanhoitopiirien ylläpitämien sairaaloiden erikoislääkärien täydennyskoulutuksen toteutumista.

Arja Helin-Salmivaara, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Taina Autti, Juha Pekka Turunen, Amos Pasternack

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030