Leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireet

Suomalaisissa leipomoissa työskentelee yli 10 000 ihmistä. Maassamme toimii teollisuustilaston mukaan 465 rekisteröityä leipomoa ja noin 700 kotileipomoa. Leipomoissa esiintyvä jauhopöly aiheuttaa allergista nuhaa ja astmaa sekä erilaisia ihottumia, jotka voidaan luokitella ammattitaudeiksi. Jauhopöly on eläinepiteelien jälkeen seuraavaksi yleisin allergisen ammattinuhan ja -astman aiheuttaja Suomessa. Vuonna 1992 työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 89 jauhopölyn aiheuttamaa allergista nuhaa ja 94 keuhkoastmaa. Työperäisiin allergisiin hengityselinsairauksiin sairastumisten määrä on viime vuosina kasvanut (1) (kuvio 1).

Allergisten ammattitautien kannalta leipomoiden merkittävin altiste on jauhopöly. Muita hengitysteihin vaikuttavia altisteita ovat erilaiset mikro-organismit (bakteerit, sienet ja homeet), punkit ja mahdollisesti myös endotoksiinit (2-6). Leipomoissa käytetään leivän paranteita, joissa on pieniä määriä lisäaineita, kuten entsyymejä. Sallittuja entsyymejä ovat mm. alfa-amylaasi, sellulaasi, proteaasi ja glukoosioksidaasi (7). Jauhoja annostellessaan leipomotyöntekijät altistuvat lisäksi maitojauhe-, sokeri-, tärkkelys- ja maustepölyille sekä leivinhiivalle.

Leipomotyöntekijöiden työperäisistä allergiaoireista on aikaisemmin julkaistu kotimaisessa kirjallisuudessa varsin vähän katsauksia. Käytännön työssä on kuitenkin havaittu, että leipomotyöhön liittyy joukko hengitysteiden ja ihon oireita. Näiden oireiden tunnistaminen ja työperäisten sairauksien tunteminen on tärkeää työterveyshuollossa toimivalle lääkärille, kun hän suunnittelee leipomon työterveyshuoltoa.

Oulun alueen leipomotyöntekijöille vuonna 1990 suunnatulla kyselytutkimuksella selvitettiin voimakkaassa leipomopölyssä työskentelevien ylähengitystieoireita. Tutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 1990.

AINEISTO JA MENETELMäT

Oulun läänissä toimivien leipomoiden työsuojelupäälliköille lähetettiin syyskuussa 1990 kirje, jossa pyydettiin leipomoissa taikinan tekoon tai sen muotoiluun (ns. ylöslyöntiin) osallistuvien työntekijöiden nimi- ja osoitetiedot. Kohderyhmäksi valittiin työtehtävät, joissa jauhopölyaltistus aikaisemman tiedon mukaan on voimakasta (3). Näin löydetyille 122 leipomotyöntekijälle lähetettiin kyselykaavake. Kaavakkeessa oli kysymyksiä aikaisemmasta ja nykyisestä työstä, pölyaltistumisen laadusta (vehnä-, ruis-, ohra-, kaurajauhot, maitojauhe, leivinjauhe, kuivahiiva, entsyymit, mausteet), työssä käytettävistä suojaimista sekä aiemmista allergiaoireista ja sairauksista. Nykyisistä työhön liittyvistä allergiaoireista kysyttiin nuhan laatu: onko vuotavaa nuhaa tai nenän tukkoisuutta, esiintyykö aivastuksia ja milloin nämä oireet ovat pahimmillaan (ylös noustessa, ulkona, kotona, yöllä vai työssä). Kyselyssä selvitettiin, onko leipomotyöntekijällä pitkittynyttä yskää tai hengenahdistusta ja esiintyykö oiretta työssä vai vapaa-aikana.

Tutkimukseen valituista 122 leipomotyöntekijästä kaavakkeen palautti täytettynä 94; vastausprosentti oli 77. Tutkimukseen osallistuneista miehiä oli 31 ja naisia 63. Miesten keski-ikä oli 29 vuotta (SD 8 v.), naisten 42 vuotta (SD 10 v.) ja koko aineiston 38 vuotta (SD 11 v.). Miehet olivat työskennelleet leipomossa keskimäärin 10 vuotta (SD 8 v.) ja naiset 16 vuotta (SD 11 v.).

TULOKSET

Taulukossa 1 on esitetty leipomotyöntekijöiden keskeisimmät työtehtävät. Vastanneista 66 % ilmoitti tekevänsä tai muotoilevansa taikinaa. Vehnäjauhoja käytti päivittäin 90 %, ruisjauhoja 66 %, maitojauhetta 54 %, leivinjauhetta 38 % ja kuivahiivaa 27 % vastanneista (taulukko 2). Kardemummaa käytti päivittäin 53 % ja vaniljaa 30 % työntekijöistä. Maitorupea tai taiveihottumaa oli aikaisemmin esiintynyt 13 %:lla, allergisia silmäoireita 6 %:lla ja heinänuhaa 2 %:lla vastanneista. Lääkärin toteama keuhkoastma oli 6 %:lla ja toistuvia poskiontelotulehduksia 22 %:lla leipomotyöntekijöistä.

Taulukossa 3 on esitetty leipomotyöhön liittyvät oireet. Työhön liittyvää vuotavaa vesinuhaa esiintyi 29 %:lla ja nenän tukkoisuutta 20 %:lla vastanneista. Vuotava nuha ja nenän tukkoisuus oli yleisempää työssä kuin ylös noustessa, ulkona, kotona tai yöllä. Vesinuhavuoto oli naisilla yleisempää kuin miehillä ja nenän tukkoisuus puolestaan miehillä yleisempää kuin naisilla. Aivastelua oli esiintynyt työssä 40 %:lla, yskää 26 %:lla ja hengenahdistusta 14 %:lla leipomotyöntekijöistä. Silmien kutinaa tai vuotamista oli esiintynyt joka neljännellä vastanneista.

Työhön liittyvä vesinuhavuoto ja aivastelu oli yleisempää työntekijöillä, jotka olivat olleet leipomotyössä alle 10 vuotta. Nenän tukkoisuus, yskä ja hengenahdistus taas olivat yleisempiä niillä työntekijöillä, jotka olivat olleet leipomotyössä yli 10 vuotta (taulukko 4).

58 % leipomotyöntekijöistä ei ollut koskaan tupakoinut säännöllisesti, 28 % tupakoi säännöllisesti ja 10 % oli lopettanut tupakoinnin. Tupakoimattomilla leipomotyöntekijöillä oli työssä vesinuhavuotoa vähemmän kuin tupakoivilla tai tupakoinnin lopettaneilla. Nenän tukkoisuutta ja aivasteluoireita sen sijaan esiintyi yleisemmin tupakoimattomilla kuin tupakoivilla tai tupakoinnin lopettaneilla. Näissä oireryhmissä ryhmien väliset erot olivat varsin pieniä, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tuloksesta voida tehdä. Työhön liittyvät yskä- ja hengenahdistusoireet olivat sen sijaan selvästi yleisimpiä säännöllisesti tupakoivien ryhmässä (kuvio 2).

POHDINTA

Tutkimuksessamme kyselylomakkeeseen vastanneista kaksi kolmannesta oli naisia ja kolmannes miehiä, mikä vastaa hyvin leipomotyöntekijöiden tämänhetkistä sukupuolijakaumaa (Karl Erikson, Suomen elintarviketyöntekijöiden liitto, suullinen tiedonanto). Naisten keski-ikä oli selvästi korkeampi kuin miesten, mikä pitää ottaa huomioon tarkasteltaessa niin allergistyyppisten kuin työhön liittyvien oireiden esiintymistä; aikaisempien tutkimusten perusteellahan allergiaoireet ovat yleisimpiä nuorilla (8). Tämän perusteella voisi olettaa, että allergiaoireita esiintyisi suhteellisesti enemmän miehillä kuin naisilla. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että työhön liittyviä hengitystieoireita esiintyi (nenän tukkoisuutta lukuun ottamatta) naisilla enemmän kuin miehillä.

Naiset olivat tehneet leipomotyötä keskimäärin pitempään kuin miehet, ja heidän joukostaan oli ilmeisesti ehtinyt jo poistua osa sellaisista, joiden oli ollut oireiden vuoksi vaikeaa tai jopa mahdotonta jatkaa työssä. Tämä viittaa siihen, että vaikka oireiden esiintyvyys tässä tutkimuksessa todettiin korkeaksi, niitä saattaa todellisuudessa olla leipomotyöntekijöillä vieläkin enemmän.

Yleisimmät sairaudet, joista leipomotyöntekijät kyselytutkimuksessa ilmoittivat kärsivänsä, olivat toistuvat poskiontelotulehdukset (22 %:lla), maitorupi- ja taiveihottumaoireet (13 %:lla) ja allergistyyppiset silmäoireet (6 %:lla). Toistuvia poskiontelotulehduksia esiintyy leipomotyöntekijöillä selvästi enemmän kuin muilla ammattiryhmillä (9,10). Keuhkoastman esiintyvyys aikuisväestössä on aikaisemmin Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan 3,7-6,0 % (11-13). Lääkärin toteaman keuhkoastman esiintyvyys oli tämän tutkimuksen leipomotyöntekijöillä mainitun vaihteluvälin ylärajalla (6 %). Käytännössä juuri poskiontelotulehdukset ja keuhkoastma nousevat leipomotyöntekijöiden sairauksista merkityksellisimmiksi. Molemmat sairaudet aiheuttavat toistuvia lääkärissäkäyntejä, hoitotoimenpiteitä, lääkekustannuksia ja usein myös sairauspoissaoloja.

Työperäistä astmaa tutkittaessa on todettu, että sairastuneilla on ollut alkuvaiheessa aivastelua, vesinuhaa ja nenän tukkoisuutta; vasta myöhemmin ilmaantuvat varsinaiset astman oireet (11). Nuhaoiretta voidaankin hyvällä syyllä pitää yhtenä selvimmistä työperäisen keuhkoastman ennusmerkeistä. Jauhopölyn aiheuttama nuha ilmaantuu yleensä 2-4 vuotta ennen keuhkoastmaa (12,13). Sairastuminen hengitystieallergiaan riippuu altistumisen kestosta: Thielin tekemässä epidemiologisessa tutkimuksessa alle 15 vuotta ammatissa toimineista allerginen sairaus todettiin 12,2:lla ja yli 15 vuotta toimineista 23,4 %:lla (14). Tässä tutkimuksessa alle 10 vuotta leipomossa työskennelleillä esiintyi enemmän vesinuhaa (22 %:lla) ja aivastelua (28 %:lla) kuin pidempään työskennelleillä. Yli 10 vuotta työskennelleillä taas nenän tukkoisuutta oli enemmän (20 %:lla) kuin vähän aikaa työskennelleillä. Nenän tukkoisuus liitetään yleisesti kroonistuneeseen tilanteeseen.

Kaikki nuhat eivät kehity astmaksi. Tässä tutkimuksessa yskän ja hengenahdistuksen esiintymisen yhteys työssäoloaikaan osoittaa kuitenkin taudin pahenevan työssäoloajan pidentyessä. Yli 10 vuotta leipomossa työskennelleistä yskää oli 33 %:lla ja hengenahdistusta 24 %:lla. Alle 10 vuotta työskennelleistä yskää oli 19 %:lla ja hengenahdistusta 11 %:lla. Atooppinen leipuri saa tavallisesti astmaoireet oltuaan työssä 4-5 vuotta, ei-atooppiselle oireet ilmaantuvat myöhemmin (15).

Yleisimmät leipomotyössä esiintyvät allergiaan viittaavat oireet ovat tämän tutkimuksen perusteella vuotava nuha, nenän tukkoisuus ja aivastelu sekä silmäoireet. Sen sijaan alempien hengitysteiden oireilu, joka sopisi keuhkoastmaan, on harvinaisempaa. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka moni oireilijoista oli allerginen jauhoille tai muille työpaikan pölyäville altisteille. On mahdollista, että osa vanhempien työntekijöiden hengitystieoireista oli vasomotorisia ja erilaiset pölyt vaikuttivat niihin ärsytysmekanismilla oireita lisäten.

Leipomotyöntekijöiden terveyttä seurataan työterveyshuollossa säännöllisesti. Allergisten oireiden varhainen toteaminen onnistuu oirekyselyllä, joka kohdistetaan kaikille leipomotyöntekijöille. Kyselyjä on käytetty jo pitkään, mutta niiden uudistaminen on välillä paikallaan. Tutkimuksemme perusteella huomiota on kiinnitettävä työtehtävään ja nuhan laatuun. Oirekyselyn tarkentaminen antaisi arvokasta tietoa myös jatkotutkimuksiin. Ammattitautiepäilyn vuoksi työlääketieteen poliklinikassa ja korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa tehtävä tutkimus, nuhan asianmukainen hoito, työjärjestelyt ja mahdollisesti myös ammatillinen kuntoutus ovat jo varhaisessa vaiheessa tarpeen.

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös terveyskasvatus. Leipomotyöntekijänkin kannattaa lopettaa tupakointi, koska tupakoivilla yskä ja hengenahdistus oli tavallisempaa. Työoloihin vaikuttaminen työterveyshuollon keinoin on tärkeää. Mitä voimakkaampi pölyaltistus on, sitä todennäköisemmin työntekijä saa hengitystieoireita. Selvittämättä on vielä, voisiko leipomon pölyn vähentäminen ja tehokkaampi suojainten käyttö kokonaan estää leipomotyöntekijöiden allergisen nuhan ja astman.

KIRJALLISUUTTA