1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Lihavuuden yhteys elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä
Alkuperäis­tutkimus 45/2020 vsk 75 s. 2377 - 2384

Lihavuuden yhteys elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä

Lähtökohdat Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää lihavuuden yhteyksiä elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä.

Menetelmät Aineistoon kuului 4 956 FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastukseen satunnaisesti valittua täysi-ikäistä henkilöä. Elämänlaatua eri painoindeksiryhmissä selvitettiin EUROHIS-QOL 8 -­elämänlaatumittarilla. Koettua psyykkistä ja fyysistä työkykyä sekä työstä poissaolojen määrää kartoitettiin kyselylomakkeella.

Tulokset Ylipainoisten ja lihavien elämänlaatu oli merkitsevästi heikompi kuin normaalipainoisten. Lihavat kokivat fyysisen ja psyykkisen työkykynsä heikommaksi kuin normaalipainoiset ja heillä oli enemmän itse raportoituja poissaoloja työstä.

Päätelmät Lihavuus on yhteydessä yksilön kokemukseen terveydestä sekä hyvinvoinnista ja heikentää työkykyä. Lihavuuden tehokkaalla hoidolla voidaan liitännäissairauksien ehkäisyn lisäksi parantaa väestön työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua.

Lihavuuden yhteys elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä Kuva 1 / 4
       

Lihavuus on maailmanlaajuisesti kasvava terveysongelma. Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet myös Suomessa vuosikymmenten ajan (11

1 World Health Organisation (WHO). Obesity and overweight. Key facts. March 2, 2020. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/obesity-and-overweight,22 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Health, functional capacity and welfare in Finland – FinHealth study 2017. National Institute for Health and Welfare (THL), Report 4/2018, Helsinki 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8.). Vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia (BMI ≥ 25 kg/m2) ja noin joka neljäs oli lihava (BMI ≥ 30 kg/m2) (22 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Health, functional capacity and welfare in Finland – FinHealth study 2017. National Institute for Health and Welfare (THL), Report 4/2018, Helsinki 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8.).

Lihavuus altistaa monille sairauksille, lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä ja heikentää toimintakykyä (33 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 3.3.2020. www.kaypahoito.fi). Sen on todettu heikentävän terveyteen liittyvää elämänlaatua, vaikka henkilöllä ei olisi lihavuuteen liittyviä komplikaatioita (44 Kaukua J. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Duodecim 2006;122:1215–24.,55 Jia H, Lubetkin E. The impact of obesity on health-related quality-of-life in the general adult US population. J Public Health Oxf 2005;27:156–64.). Se voi aiheuttaa psykososiaalisia ongelmia sekä haasteita työelämässä ja opiskelussa. Lihavat kärsivät myös erilaisista mielenterveyden häiriöistä ja masennuksesta useammin kuin normaalipainoiset (66 Gadalla TM. Association of obesity with mood and anxiety disorders in the adult general population. Chronic Dis Can 2009;30:29–36.,77 van Vuuren CL, Wachter GG, Veenstra R, Rijnhart JJM, van der Wal MF, Chinapaw MJM, Busch V. Associations between overweight and mental health problems among adolescents, and the mediating role of victimization. BMC Public Health 2019;19(1):612.).

Lihavuus heikentää erityisesti fyysistä ­elämänlaatua ja toimintakykyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan lihavuus ja siihen liittyvät liitännäissairaudet aiheuttavat 1,4–7,0 % Suomen terveydenhuollon kustannuksista (88 National Institute for Health and Welfare (THL). Lihavuuden kustannuksia. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina/lihavuus-tulee-kalliiksi.). Toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvat epäsuorat kustannukset lisäävät kustannustaakkaa (99 Goettler A, Grosse A, Sonntag D. Productivity loss due to overweight and obesity: ­a systematic review of indirect costs. BMJ Open 2017;7(10):e014632.). Lihavuus on yhteydessä työkykyongelmiin ja usein epäsuorasti myös työkyvyttömyyseläkkeisiin (1010 Roos E. Obesity, weight change and work disability - a follow-up study among middle-aged employees. Thesis (2014). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136285.,1111 Svärd A, Lyytikäinen P, Roos E, Lallukka T, Rahkonen O, Lahelma E. Lihavuus nopeuttaa fyysisen, mutta ei psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Suom Lääkäril 2011;66:3487–92.).

Vaikka lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista Suomessa, tuoretta tietoa sen kokonaisvaltaisista vaikutuksista väestötasolla on vähän. Äskettäin julkaistussa FINRISKI 2002 ja 2007 -tutkimuksiin pohjautuvassa 10 vuoden seurantatutkimuksessa lihavuuden todettiin olevan merkittävästi yhteydessä useiden keskeisten kansantautien ilmaantuvuuden lisääntymiseen (1212 Mäki P, Harald K, Lindström J, Laatikainen T. Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.). Nuorilla lihavuuden on osoitettu olevan yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen ja psyykkiseen elämänlaatuun (1313 Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi – Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 29/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.). Painonnousuun keski-iässä liittyy heikentynyt elämänlaatu vanhuudessa (1414 Strandberg TE, Strandberg A, Salomaa VV, Pitkälä A, Miettinen TA. Impact of midlife weight change on mortality and quality of life in old age. Prospective cohort study. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:950–4.).

Tämän FinTerveys 2017 -aineistoon perustuvan poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää lihavuuden yhteyksiä elämänlaatuun ja itse raportoituun työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä.

Aineisto ja menetelmät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimukseen kutsuttiin 10 000 satunnaisesti valittua vähintään 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä (22 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Health, functional capacity and welfare in Finland – FinHealth study 2017. National Institute for Health and Welfare (THL), Report 4/2018, Helsinki 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8.,1515 Borodulin K, Sääksjärvi K, toim. FinHealth 2017 Study – Methods. Finnish Institute for Health and Welfare. Report 17/2019.). Tutkimuksen tiedot kerättiin terveystarkastuksissa ja kyselylomakkeilla vuoden 2017 tammi-kesäkuun aikana Manner-Suomessa. Kutsutuista 71 % osallistui johonkin tiedonkeruun osaan. Kaikki osallistujat antoivat tutkimuskohtaisen suostumuksen lisäksi biopankkisuostumuksen.

Tutkimuksen analyyseihin otettiin mukaan 4 956 FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastukseen osallistunutta 18–99-vuotiasta miestä (n = 2 205, 44 %) ja naista (n = 2 751, 56 %), joiden painoindeksi oli terveystarkastusmittauksen perusteella vähintään 18,5 kg/m2 (Liitekuvio 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 45/2020). Alipainoiset (BMI < 18,5 kg/m2; n = 34) rajattiin pois aineistosta.

Tutkimuksen tiedot painoindeksiä lukuun ottamatta pohjautuvat FinTerveys 2017 -kyselylomakkeiden vastauksiin. Elämänlaatua arvioitiin Maailman terveysjärjestön WHO-QOL-mittarista lyhennetyllä EUROHIS-QOL 8 -elämänlaatumittarilla (1616 Da Rocha NS, Power MJ, Bushnell DM ym. The EUROHIS-QOL 8-item index: comparative psychometric properties to its parent WHOQOL-BREF. Value Health 2012;15:449–57.). Sen kysymykset kartoittavat elämänlaadun psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta. Vastausvaihtoehdot ovat "erittäin hyvä", "hyvä", "kohtalainen", "huono" ja "erittäin huono". Vastauksista laskettiin keskiarvo asteikolla 1–5. Lisäksi selvitettiin mittarin kahdeksan eri elämänlaadun osa-alueen hyväksi tai erittäin hyväksi kokeneiden henkilöiden osuudet.

Koettua työkykyä arvioitiin tarkastelemalla psyykkisen ja fyysisen työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi raportoineiden henkilöiden osuuksia. Lisäksi selvitettiin itse raportoitujen sairauspoissaolopäivien keskiarvo työssä käyvillä 12 edeltäneen kuukauden aikana sekä niiden henkilöiden osuudet, joilla oli yli 14 sairauspoissaolopäivää ajanjakson aikana.

Analyysiryhmät perustuivat lihavuuden luokitukseen painoindeksin perusteella (Liitekuvio 1) (33 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 3.3.2020. www.kaypahoito.fi). Ryhmät olivat ylipainoiset (painoindeksi 25–29,9 kg/m2), lihavat (30–34,9 kg/m2), vaikeasti lihavat (35–39,9 kg/m2) ja sairaalloisen lihavat (≥ 40 kg/m2) Verrokkiryhmän muodostivat normaalipainoiset henkilöt (painoindeksi 18,5–24,9 kg/m2). Analyyseissä käytettiin kahta ikäluokitusta. Muissa analyyseissä mukana olivat kaikki täysikäiset henkilöt, mutta työkykyyn liittyvissä muuttujissa analyysi rajattiin 20–64-vuotiaisiin.

Koko aikuisväestöä edustavien tulosten saamiseksi analyyseissä käytettiin painokertoimia, jotka huomioivat otantatodennäköisyyden ja kadon vaikutuksen (1515 Borodulin K, Sääksjärvi K, toim. FinHealth 2017 Study – Methods. Finnish Institute for Health and Welfare. Report 17/2019.). Painokertoimena käytettiin osallistumistodennäköisyyden ja poimintatodennäköisyyden tulon käänteislukua, joka kalibroitiin lopuksi ositekohtaisella perusjoukon koolla.

Tulokset analysoitiin R-ohjelman versiolla 3.5.3 ja SAS-ohjelman versiolla 9.4. Tulokset esitetään prosenttiosuuksina (luokkamuuttujat) tai keskiarvoina (jatkuvat muuttujat). Tuloksille laskettiin 95 %:n luottamusvälit. Ikä- ja sukupuolivakioidut tilastolliset analyysit tehtiin käyttämällä jatkuville muuttujille lineaarista ja kaksiluokkaisille muuttujille logistista regressiomallia.

Tulokset

Lihavuuden esiintyvyys ja sosiodemografiset tekijät

FinTerveys 2017 -tutkimusaineiston perusteella vuonna 2017 suomalaisista miehistä ylipainoisia oli 43 % ja lihavia 25 % (taulukko 1 ). Naisilla vastaavat luvut olivat 33 % ja 26 %. Ylipainoiset ja lihavat olivat keskimäärin vanhempia ja alemmin koulutettuja kuin normaalipainoiset. Pelkän perusasteen koulutuksen saaneita oli lihavista 24–27 %, ylipainoisista 18 % ja normaalipainoisista 14 %. Työelämässä olevien osuus oli lihavien ryhmissä pienempi (45–46 %) kuin normaalipainoisten ryhmässä (52 %).

Elämänlaatu

EUROHIS-QOL 8 -mittarin keskimääräinen kokonaispistemäärä oli ylipainoisilla (4,0; p ≤ 0,01) ja lihavilla (3,7–3,9; p ≤ 0,001) merkitsevästi pienempi kuin normaalipainoisilla (44 Kaukua J. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Duodecim 2006;122:1215–24.,11

1 World Health Organisation (WHO). Obesity and overweight. Key facts. March 2, 2020. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/obesity-and-overweight) (kuvio 1Elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi kokeneet. ). Vaikutuksen suuruuden arviointi (Cohenin d) on esitetty liitetaulukossa 1. Naisten ja miesten tai ikäryhmien välillä ei havaittu merkitsevää eroa elämänlaadussa eri painoindeksiryhmissä.

Merkitsevästi pienempi osa tutkimukseen osallistuneista lihavista koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi (67–70 %) normaalipainoisiin (82 %) verrattuna (p ≤ 0,001) (kuvio 2, liitetaulukko 2). Terveydentilaansa oli tyytyväisiä 54–67 % lihavista ja 84 % normaalipainoisista (p ≤ 0,001). Lihavista 63–67 % koki, että heillä on riittävästi energiaa päivittäisiin aktiviteetteihin, normaalipainoisista 80 % (p ≤ 0,01). Lihavat olivat myös merkitsevästi normaalipainoisia tyytymättömämpiä itseensä, kykyynsä suoriutua päivittäisistä askareista, asuinalueensa elinolosuhteisiin ja toimeentuloonsa.

Työkyky

Tutkimukseen osallistuneista 20–64-vuotiaista lihavista 73 %, vaikeasti lihavista 69 % ja sairaalloisen lihavista 53 % koki fyysisen työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi, kun vastaava osuus normaalipainoisista oli 90 % (taulukko 2). Psyykkisen työkykynsä hyväksi koki 72–75 % lihavista ja 85 % normaalipainoisista. Kun ikä ja sukupuoli oli vakioitu, ero fyysisessä työkyvyssä oli tilastollisesti merkitsevä normaalipainoisiin verrattuna kaikissa lihavuusluokissa ja psyykkisessä työkyvyssä muissa paitsi sairaalloisen lihavien luokassa.

Työssä käyvät normaalipainoiset 20–64-vuotiaat henkilöt raportoivat keskimäärin 7,6 sairauspoissaolopäivää (95 %:n LV 5,8–9,5) edeltäneiden 12 kuukauden ajalta. Sairauspoissaolopäiviä raportoitiin merkitsevästi enemmän lihavien (11,3; 8,3–14,2; p ≤ 0,01) ja vaikeasti lihavien ryhmissä (13,4; 7,9–18,9; p ≤ 0,05). Yli 14 sairauspoissaolopäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana raportoi 21 % lihavista, 24 % vaikeasti lihavista, 23 % sairaalloisen lihavista ja 11 % normaalipainoisista. Ikä- ja sukupuolivakioidussa tilastollisessa analyysissä ero oli merkitsevä normaalipainoisten ja merkittävästi (p ≤ 0,001) sekä vaikeasti (p ≤ 0,01) lihavien välillä.

Pohdinta

Tämä valtakunnalliseen FinTerveys 2017 -aineistoon perustuva poikkileikkaustutkimus on ensimmäinen lihavuuden yhteyksiä elämänlaatuun ja työkykyyn koko suomalaisessa aikuisväestössä edustavasti kartoittava tutkimus. Tulokset osoittivat, että lihavat kokevat elämänlaatunsa heikommaksi kuin normaalipainoiset usealla elämänlaadun eri osa-alueella. Lihavat kokevat myös fyysisen ja psyykkisen työkykynsä heikommaksi ja heillä on enemmän sairauspoissaoloja kuin normaalipainoisilla.

Elämänlaatu on laaja käsite, joka kuvaa yksilön subjektiivista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa. Tutkimusten perusteella lieväkin lihavuus heikentää erityisesti fyysistä elämänlaatua ja toimintakykyä. Lihavuuden vaikutukset psykososiaaliseen elämänlaatuun ovat moninaisempia, ja naisilla yhteys on useissa tutkimuksissa ollut selvempi kuin miehillä (44 Kaukua J. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Duodecim 2006;122:1215–24.,1717 Kolotkin JR, Andersen JR. A systematic review of reviews: exploring the relationship between obesity, weight loss and health-related quality of life. Clin Obes 2017;7:273–89.,1818 Larsson U, Karlsson J, Sullivan M. Impact of overweight and obesity on health-related quality of life­-a Swedish population study. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26:417–24.,1919 Slagter SN, van Vliet-Ostaptchouk JV, van Beek AP ym. Health-related quality of life in relation to obesity grade, type 2 diabetes, metabolic syndrome and inflammation. PLoS One 2015;10:e0140599.).

Tässä tutkimuksessa käytetyn EUROHIS-QOL 8 -elämänlaatumittarin keskimääräinen kokonaispistemäärä oli jo ylipainoisten ryhmässä merkitsevästi pienempi kuin normaalipainoisilla. Lihavien ryhmissä kokonaispistemäärä oli sitä pienempi, mitä vaikeammasta lihavuudesta oli kyse. Naisten ja miesten välillä tai eri ikäryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja kokonaispistemäärässä.

Keskeinen havainto oli, että elämänlaatuunsa tyytyväisten osuudet olivat lihavien ryhmissä merkitsevästi pienemmät kuin normaalipainoisilla seitsemällä EUROHIS-QOL 8 -mittarin kahdeksasta osa-alueesta. Ainoastaan ihmissuhteisiin tyytyväisten osuudessa ei ollut merkitsevää eroa. Suurimmat erot havaittiin tyytyväisyydessä yleiseen terveydentilaan ja elämänlaatuun sekä koettuun päivittäisen energian määrään. Naisten ja miesten kokemukset poikkesivat toisistaan usealla eri elämänlaadun osa-alueella. Huomattavaa oli, että lihavat olivat normaalipainoisia tyytymättömämpiä myös toimeentuloonsa. Tulevaisuudessa olisikin kiinnostavaa tarkastella, johtuuko tämä eroista sosioekonomisissa taustatekijöissä vai painoindeksin vaikutuksesta itsenäisenä tekijänä.

Lue myös

Tutkimuksessa havaittu ero psyykkisessä elämänlaadussa lihavien ja normaalipainoisten välillä poikkeaa laajasta Helsingin kaupungin työntekijöillä toteutetusta kyselytutkimuksesta, jossa havaittiin merkitsevä yhteys lihavuuden ja fyysisen, mutta ei psyykkisen elämänlaadun välillä (2020 Laaksonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Leino-Arjas P, Martikainen P, Lahelma E. Body weight and health status: importance of socioeconomic position and working conditions. Obes Res 2005;13:2169–77.). Tuoreessa Kouluterveyskyselyn aineistoon perustuvassa tutkimuksessa sen sijaan havaittiin, että ylipaino on yhteydessä useaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kuvaavaan tekijään ja heikentyneeseen elämänlaatuun nuorilla (1313 Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi – Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 29/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.).

Aiemmissa suomalaistutkimuksissa aikuisiän lihavuuden ja painonnousun on osoitettu lisäävän erityisesti pitkien, mutta myös lyhyiden työpoissaolojen määrää sekä altistavan pysyvälle työkyvyttömyydelle (1010 Roos E. Obesity, weight change and work disability - a follow-up study among middle-aged employees. Thesis (2014). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136285.,2121 Laitinen J, Nayha S, Kujala V. Body mass index and weight change from adolescence into adulthood, waist-to-hip ratio and perceived work ability among young adults. Int J Obes (Lond) 2005;29:697–702.,2222 Nevanperä N, Ala-Mursula L, Seitsamo J ym. Long-lasting obesity predicts poor work ability at midlife: A 15-year follow-up of the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study. J Occup Environ Med 2015;57:1262–8.). Tässä tutkimuksessa havaittiin, että lihavien koettu työkyky on merkittävästi heikompi kuin normaalipainoisten. Mitä vaikeammasta lihavuudesta oli kyse, sitä harvempi kokee fyysisen ja psyykkisen työkykynsä hyväksi. Lihavat raportoivat myös enemmän sairauspoissaolopäiviä, ja normaalipainoisiin verrattuna lihavista noin kaksinkertainen määrä raportoi yli 14 sairauspoissaolopäivää edeltäneiden 12 kuukauden ajalta.

Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla yleisellä tasolla elämänlaatua ja työkykyä eri painoindeksiryhmissä. Elämänlaatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, sairastavuus ja sosiodemografiset tekijät. Yhteys taustatekijöiden, lihavuuden ja elämänlaadun välillä on usein kaksisuuntainen, ja suorien syy-seuraussuhteiden osoittaminen haastavaa (2323 Cameron AJ, Magliano DJ, Dunstan DW ym. A bi-directional relationship between obesity and health-related quality of life: evidence from the longitudinal AusDiab study. Int J Obesity 2012;36:295–303.). Liitännäissairauksien on useissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun lihavilla (1919 Slagter SN, van Vliet-Ostaptchouk JV, van Beek AP ym. Health-related quality of life in relation to obesity grade, type 2 diabetes, metabolic syndrome and inflammation. PLoS One 2015;10:e0140599.,2424 Kearns B, Ara R, Young T, Relton C. Association between body mass index and health-related quality of life, and the impact of self-reported long-term conditions – cross-sectional study from the south Yorkshire cohort dataset. BMC Public Health 2013;13(1):1009.). Tulevaisuudessa olisikin kiinnostavaa selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat keskeisimmin koettuun elämänlaatuun ja toimintakykyyn lihavilla.

Sairaalloisen lihavien ryhmässä erityisesti miesten tulos poikkesi usean muuttujan kohdalla yleisestä linjasta. Tähän lienee osasyynä sairaalloisen lihavien ryhmän suhteellisen pieni koko otoksessa sekä osallistujien mahdollinen valikoituminen. Vaikka väestötason tutkimuksissa valikoitumisesta johtuva vääristymä on yleensä vähäisempi kuin kliinisissä tutkimuksissa, satunnaispoiminnalla tutkimukseen kutsutuista sairaalloisen lihavista henkilöistä terveystarkastukseen ovat todennäköisimmin osallistuneet parhaassa kunnossa olevat.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että lihavuus vaikuttaa laajasti yksilön kokemukseen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä heikentää työkykyä. Lihavuuden suuren esiintyvyyden huomioiden ongelma koskee huomattavaa osaa suomalaisia ja aiheuttaa merkittävän yhteiskunnallisen taakan. Pelkkä lihavuuden ehkäisy ei nykyisellään ole riittävä toimi ongelman korjaamiseksi.

Uusien hoitosuositusten mukaisesti lihavuuden hoidon tavoitteena tulisi olla liitännäissairauksien ehkäisyn ja hoidon lisäksi työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantaminen (33 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 3.3.2020. www.kaypahoito.fi). Aikuisille ensisijainen hoitomuoto on ei-kirurginen: elintapahoidon ja niukkaenergiaisen ruokavalion rinnalle on viime vuosina tullut uusia lääkehoitoja. Varhainen tuki ja potilaslähtöisen hoidon tarjoaminen koko elinkaaren ajan ovat keskeisiä toimia pysyvien tulosten saavuttamiseksi.

THL Biopankki luovutti FinTerveys 2017 -aineiston tiedot tutkimusta varten (lupanumero BB2019_27). Kiitämme FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneita.

Novo Nordisk Farma Oy on tukenut artikkelin kirjoittamista.

Kirjoittajat
Aino Vesikansa
FT, tieteellinen projektipäällikkö
MedEngine Oy
Jari Jokelainen
FM, data-analyytikko
MedEngine Oy
Oulun yliopisto, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
Juha Mehtälä
FT, data-analyytikko
MedEngine Oy
Katja Mutanen
hinta- ja korvattavuuspäällikkö
Novo Nordisk Farma Oy
Annamari Lundqvist
johtava tutkija
THL
Tiina Laatikainen
professori
THL
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun Sote)
Tero Ylisaukko-oja
FT, toimitusjohtaja
MedEngine Oy
Oulun yliopisto, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
Tero Saukkonen
LT, lääketieteellinen johtaja
Novo Nordisk Farma Oy
Kirsi H. Pietiläinen
LT, kliinisen metabolian Gyllenberg-professori
Helsingin yliopisto, kliinisen ja molekulaarisen metabolian tutkimusohjelma, Lihavuustutkimusyksikkö
HUS ja Helsingin yliopisto, Vatsakeskus, endokrinologia, Lihavuuskeskus
Sidonnaisuudet

Kirjoittajien ilmoittama käsikirjoitukseen liittyvä rahoitus: Novo Nordisk Farma Oy.

Aino Vesikansa, Jari Jokelainen, Juha Mehtälä: Palkkio osallistumisesta tutkimuksen toteuttamiseen ja käsikirjoituksen kirjoittamiseen (työnantajalle) (Novo Nordisk). Konsultointipalkkio (työnantajalle) (Novo Nordisk).

Katja Mutanen: Työsuhde (Novo Nordisk).

Annamari Lundqvist: Ei sidonnaisuuksia.

Tiina Laatikainen: Apurahat laitokselle aineiston keräämiseeen (Suomen akatemia, Juho Vainion säätiö, Pohjois-Karjalan maakunnan tulevaisuusrahasto). Johtokunnan jäsenyydet (UKK instituutti, Kuopion seudun hengityssäätiö), luentopalkkiot (Duodecim); apurahat laitokselle (Strateginen tutkimusneuvosto, EU, Valtion tutkimusrahoitus, Diabetesliitto).

Tero Ylisaukko-oja: Palkkio osallistumisesta tutkimuksen toteuttamiseen ja käsikirjoituksen kirjoittamiseen (työnantajalle) (Novo Nordisk). Konsultointipalkkiot ja korvaukset käsikirjoituksen valmistelusta työnantajalle (useita lääkeyrityksiä), perustaja ja omistaja (MedEngine Oy).

Tero Saukkonen: Työsuhde ja osakkeet (Novo Nordisk).

Kirsi Pietiläinen: Luentopalkkiot (Novo Nordisk, AstraZeneca, MSD), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Novo Nordisk, Astrazeneca, Sanofi); apurahat laitokselle (Suomen Akatemia, Novo Nordisk Foundation, Diabetestutkimussäätiö, VTR).

Faktat

Tämä tiedettiin

Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme.

Se on merkittävä riskitekijä yksilön terveydelle sekä hyvinvoinnille ja heikentää toimintakykyä.

Lihavuus aiheuttaa huomattavan yhteiskunnallisen kustannustaakan.

Tutkimus opetti

Suomalaisessa aikuisväestössä lihavuus heikentää merkittävästi elämänlaatua useilla osa-alueilla.

Lihavuus heikentää myös koettua fyysistä ja psyykkistä työkykyä sekä lisää työpoissaolojen määrää.

Lihavuutta tulee hoitaa tehokkaasti ja varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena tulee olla liitännäissairauksien ehkäisyn ja hoidon lisäksi työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantaminen.

Kirjallisuutta
1

1 World Health Organisation (WHO). Obesity and overweight. Key facts. March 2, 2020. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/obesity-and-overweight

2
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Health, functional capacity and welfare in Finland – FinHealth study 2017. National Institute for Health and Welfare (THL), Report 4/2018, Helsinki 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8.
3
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 3.3.2020. www.kaypahoito.fi
4
Kaukua J. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Duodecim 2006;122:1215–24.
5
Jia H, Lubetkin E. The impact of obesity on health-related quality-of-life in the general adult US population. J Public Health Oxf 2005;27:156–64.
6
Gadalla TM. Association of obesity with mood and anxiety disorders in the adult general population. Chronic Dis Can 2009;30:29–36.
7
van Vuuren CL, Wachter GG, Veenstra R, Rijnhart JJM, van der Wal MF, Chinapaw MJM, Busch V. Associations between overweight and mental health problems among adolescents, and the mediating role of victimization. BMC Public Health 2019;19(1):612.
8
National Institute for Health and Welfare (THL). Lihavuuden kustannuksia. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina/lihavuus-tulee-kalliiksi.
9
Goettler A, Grosse A, Sonntag D. Productivity loss due to overweight and obesity: ­a systematic review of indirect costs. BMJ Open 2017;7(10):e014632.
10
Roos E. Obesity, weight change and work disability - a follow-up study among middle-aged employees. Thesis (2014). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136285.
11
Svärd A, Lyytikäinen P, Roos E, Lallukka T, Rahkonen O, Lahelma E. Lihavuus nopeuttaa fyysisen, mutta ei psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Suom Lääkäril 2011;66:3487–92.
12
Mäki P, Harald K, Lindström J, Laatikainen T. Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
13
Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi – Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 29/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
14
Strandberg TE, Strandberg A, Salomaa VV, Pitkälä A, Miettinen TA. Impact of midlife weight change on mortality and quality of life in old age. Prospective cohort study. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:950–4.
15
Borodulin K, Sääksjärvi K, toim. FinHealth 2017 Study – Methods. Finnish Institute for Health and Welfare. Report 17/2019.
16
Da Rocha NS, Power MJ, Bushnell DM ym. The EUROHIS-QOL 8-item index: comparative psychometric properties to its parent WHOQOL-BREF. Value Health 2012;15:449–57.
17
Kolotkin JR, Andersen JR. A systematic review of reviews: exploring the relationship between obesity, weight loss and health-related quality of life. Clin Obes 2017;7:273–89.
18
Larsson U, Karlsson J, Sullivan M. Impact of overweight and obesity on health-related quality of life­-a Swedish population study. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26:417–24.
19
Slagter SN, van Vliet-Ostaptchouk JV, van Beek AP ym. Health-related quality of life in relation to obesity grade, type 2 diabetes, metabolic syndrome and inflammation. PLoS One 2015;10:e0140599.
20
Laaksonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Leino-Arjas P, Martikainen P, Lahelma E. Body weight and health status: importance of socioeconomic position and working conditions. Obes Res 2005;13:2169–77.
21
Laitinen J, Nayha S, Kujala V. Body mass index and weight change from adolescence into adulthood, waist-to-hip ratio and perceived work ability among young adults. Int J Obes (Lond) 2005;29:697–702.
22
Nevanperä N, Ala-Mursula L, Seitsamo J ym. Long-lasting obesity predicts poor work ability at midlife: A 15-year follow-up of the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study. J Occup Environ Med 2015;57:1262–8.
23
Cameron AJ, Magliano DJ, Dunstan DW ym. A bi-directional relationship between obesity and health-related quality of life: evidence from the longitudinal AusDiab study. Int J Obesity 2012;36:295–303.
24
Kearns B, Ara R, Young T, Relton C. Association between body mass index and health-related quality of life, and the impact of self-reported long-term conditions – cross-sectional study from the south Yorkshire cohort dataset. BMC Public Health 2013;13(1):1009.
English summary

Impact of obesity on quality of life and working ability in the Finnish adult population

Background Obesity presents a significant health and economic burden globally. It is a major risk factor for a number of chronic diseases, and has negative implications for mental and social health and quality of life (QOL). The aim of this population-based study was to characterize the impact of obesity on QOL and working ability among adults with obesity in Finland.

Methods The study population consisted of 4,956 randomly selected adults ( 18 years) who underwent clinical examination as part of the FinHealth 2017 study. QOL was assessed in different BMI groups using the EUROHIS-QOL 8-item index validated measure. Self-perceived physical and psychological working ability, and days of work absenteeism, were evaluated using a questionnaire.

Results Individuals with overweight and obesity had significantly lower QOL than normal-weight individuals. Individuals with obesity had lower perceived physical and psychological working ability and more self-reported work absence days during the past year.

Conclusions Obesity has a negative impact on QOL and self-perceived physical and psychological working ability. Early and effective treatment of obesity is essential for preventing comorbidity and improving functional ability and QOL in individuals with obesity.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Pääkaupunkiseudulle tulossa tiukat rajoitukset

Yleisötilaisuudet kielletään, toinen aste siirtyy etäopetukseen.

Ajassa
Syöpäsairauksien tutkimukselle eniten apurahoja

Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi tänä vuonna 2,4 miljoonaa euroa apurahoja.

Ajassa
Mehiläinen ei jatka Pihlajalinnan ostotarjousta

Yhtiöt odottavat markkinaoikeuden käsittelyä.

Ajassa
Mistä maskikeskustelu kumpuaa?

Kysyimme asiaa Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivallilta.

Ajassa
Koronapotilaiden määrä kasvaa HUS:n sairaaloissa

HUS on nostanut valmiustasonsa täysvalmiuteen.