Alkuperäis­tutkimus Suom Lääkäril 2022; 77 : e31677 www.laakarilehti.fi/e31677 (Julkaistu 14.6.2022)

Mini-interventioiden laaja käyttöönotto vähentäisi alkoholin aiheuttamia haittoja

Lähtökohdat Mini-interventio on arvioitu kustannusvaikuttavaksi, mutta Suomessa asiaa ei ole selvitetty. Tutkimuksessa arvioitiin Suomessa laajasti toteutetun mini-intervention vaikutusta kuolleisuuteen, terveydenhuollon palvelujen käyttöön, sairauspoissaoloihin ja työpanokseen sekä näihin liittyviin kustannuksiin.

Menetelmät Oletukset mini-intervention laajan käyttöönoton vaikutuksista väestön alkoholinkulutukseen tehtiin kirjallisuuden pohjalta. Haittojen syyosuudet nykytilanteessa ja interventiotilanteessa saatiin yhdistämällä arviot alkoholinkulutuksen jakautumisesta, haittojen määristä ja niiden esiintyvyydestä kulutuksen eri tasoilla.

Tulokset Arvion mukaan mini-intervention laaja käyttö vähentäisi kuolemia, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäiviä ja avohoitokäyntejä, perusterveydenhuollon käyntejä ja sairauspäivärahapäiviä. Terveydenhuollon kustannukset vähenisivät ja kansantalouden käytettävissä olevan, palkkasummalla mitatun työpanoksen arvo kasvaisi arvion mukaan noin 24 miljoonalla eurolla.

Päätelmät Mini-intervention käyttöönoton voidaan arvioida tuovan säästöjä yhteiskunnalle. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että alkoholin riskikäyttäjille suunnattu mini-interventio tulisi ottaa laajasti käyttöön terveydenhuollossa.

Pia MäkeläSuvi MäklinJuha HonkatukiaHenna NiskanenAiri PartanenMauri Aalto 

Mini-interventiossa lääkäri tai hoitaja selvittää potilaan alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä tarvittaessa neuvoo lyhyesti potilasta vähentämään alkoholin käyttöä. Neuvonnan tehokkuus alkoholin käytön vähentämisessä on tunnettu pitkään (1,2).

Mini-intervention kohteena ovat niin sanotut riskikäyttö ja haitallinen käyttö. Sen sijaan alkoholiriippuvuudessa se ei vähennä käyttöä. Riski- ja haitallista käyttöä esiintyy Suomessa vähintään 5 %:lla aikuisväestöstä (3).

Ehkäisevien toimien käyttöönotto terveydenhuollossa on haastavaa. Myönteiset vaikutukset tulevat viiveellä ja päätöksenteossa lyhytaikaiset hyödyt painavat pitkäaikaisia enemmän. Mini-intervention käyttö on Suomessa lisääntynyt, mutta laajasti sitä ei edelleenkään ole otettu käyttöön (4,5).

Kohteena ovat riskikäyttäjät.

Perusterveydenhuollon mini-intervention on useissa maissa arvioitu olevan kustannusvaikuttavaa toimintaa (6). Suomessa ei ole tehty arviota siitä, millaisia vaikutuksia mini-interventiolla voisi olla.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suomessa laajasti toteutetun mini-intervention vaikutusta kuolleisuuteen, terveydenhuollon palvelujen käyttöön, sairauspoissaoloihin ja työpanokseen sekä näihin liittyviin kustannuksiin.

Aineisto ja menetelmät

Haittojen ja kustannusten tason arviointi

Arviointi pohjautuu kirjallisuudesta ja eri aineistoista saataviin sukupuoli- ja ikäryhmäkohtaisiin (15–24 v, 25–34 v, 35–64 v, 65+ v) tietoihin alkoholinkulutuksen jakautumisesta, tautikohtaisista sairastavuuden ja kuolleisuuden riskisuhteista alkoholinkäytön mukaan, kuolemien, sairauspoissaolojen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avokäyntien sekä vuodeosastohoidon määristä ja niistä aiheutuvista kuluista. Tietolähteet näkyvät taulukosta 1 ja tautiluokkien määritelmät liitetaulukosta 1.

Syyosuudet laskettiin taudeittain yhdistämällä riskisuhteet ja kulutusjakauma (8,9). Olennainen oletus koskee kyselytutkimuksissa tapahtuvan oman alkoholinkulutuksen aliarvioinnin korjaamista. Kansainvälisissä laskentakehikoissa kulutusjakaumat usein korjataan halutulle tasolle gammajakauman keskiarvoparametria muuttamalla (10), esimerkiksi 100 tai 80 prosenttiin tilastojen mukaisesta kokonaiskulutuksesta (11,12). Teimme konservatiivisen oletuksen ja korjasimme kulutuksen 60 prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Oletimme tautikohtaiset erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon avohoitokäyntien ja sairauspoissaolojen syyosuudet samoiksi kuin vuodeosastohoidossa.

Mini-intervention laajan käyttöönoton vaikutuksen arviointi

Laajan käyttöönoton vaikutusten arvioimiseksi tehtiin kirjallisuuteen pohjautuvia oletuksia siitä, miten väestöä saataisiin mini-intervention piiriin (kuvio 1) ja miten se vaikuttaisi väestötason alkoholinkäyttöön. Mini-intervention vaikutus alkoholinkulutukseen on verrokkiryhmään verrattuna keskimäärin 20 g viikossa eli 8,2 % keskimääräisestä 244 gramman kulutustasosta (2). Käytämme vaikutusarviona tätä suhteellista muutosta.

Kuvio 1.

Haitta-kustannuslaskelmiin sovellettiin näin saatua vähäisemmän alkoholinkäytön jakaumaa (9). Tautiluokille, joissa 100 % tapauksista johtuu alkoholista, sovellettiin omaa menetelmäänsä (9). Siinä absoluuttisen riskifunktion arvioimiseksi tarvitaan oletus siitä, missä kohdassa riskifunktio nousee irti nollasta. Käytimme alkuperäisesimerkkiä konservatiivisempaa oletusta ja oletimme rajaksi kuolleisuudessa miehille 60 ja naisille 40 grammaa päivässä ja sairastavuudessa 40 ja 20 grammaa päivässä (mitä korkeampi raja on, sitä jyrkemmin riskifunktion pitää nousta jotta havaittu kuolemien määrä täyttyy, ja sitä suuremmaksi intervention vaikutus arvioidaan). Teimme herkkyysanalyysin tämän oletuksen vaikutuksesta tarkastelemalla, miten rajakohdan puolittaminen vaikuttaisi arvioon ja miten tulos vertautuu aikasarja-analyysin tulokseen alkoholin kokonaiskulutuksen ja 100-prosenttisesti alkoholiin liittyvien kuolemien yhteydestä (15).

Mini-intervention vaikutuksia tarkastellaan myös käyttäen kansantaloutta kuvaavan laskennallisen Finage-tasapainomallin avulla tehtyjä simulointeja (16,17). Tasapainomalleilla tehtävä vaikutusarviointi vertaa toimenpiteiden vaikutuksia talouden kehityksen perusskenaarioon, jossa tulevaisuutta peilataan nykykäsitykseen maailmanmarkkinoiden ja kotimaisen talouden kehityksestä.

Mallilla arvioimme mini-interventiosta seuraavien säästettyjen työpäivien ja hoidon kustannusten kerrannaisvaikutuksia. Alkoholin kulutuksen vuoksi menetetyt työpäivät koostuvat sairaalahoidossa vietetyistä päivistä sekä Kelan korvaamista sairauspäivärahapäivistä ja niitä edeltävästä 10 arkipäivän omavastuuajasta.

Tulokset

Lähtötilanteessa alkoholin kulutuksen arvioitiin aiheuttaneen noin 3 600 kuolemaa, 35 800 sairaalahoitojaksoa, yli 220 000 sairaalahoitopäivää, yli 160 000 avohoitokäyntiä erikoissairaanhoidossa ja yli 21 000 avohoitokäyntiä perusterveydenhuollossa. Alkoholin aiheuttamia sairauspoissaoloja arvioitiin Kelan korvaamiin sairauspäivärahapäiviin perustuen kertyvän lähes 350 000 päivää. Terveydenhuollon palvelujen käytön ja kustannusten kannalta tärkeimmät tautiluokat olivat alkoholiehtoiset syyt sekä tapaturmat, kun taas kuolemissa näiden lisäksi keskeisiä olivat sydän- ja verisuonisairaudet, ruuansulatuselinten sairaudet sekä syövät. Hoitoilmoitusrekisterin mukaan alkoholin aiheuttamiksi terveydenhuollon suoriksi kustannuksiksi arvioitiin yhteensä noin 157 miljoonaa euroa.

Alkoholiriippuvuuden ilmaantuvuus vähenisi.

Arvio riskikäyttäjien osuudesta 15 vuotta täyttäneessä väestössä eli mini-intervention kohderyhmästä oli 14,7 % väestöstä, 680 000 henkeä, kun kyselytutkimusten alipeittoa korjattiin (kuvio 1). Oletusten mukaan arvioitiin, että heistä 36 % (5,3 % väestöstä) eli 244 800 henkeä osallistuisi mini-interventioon. Tutkimusten mukainen kulutuksen väheneminen 8,2 %:lla mini-interventioon osallistuvilla merkitsisi riskikäyttäjien alkoholinkulutuksen vähenemistä keskimäärin noin kolmella prosentilla ja koko väestössä noin puolellatoista prosentilla.

Arviomme mukaan mini-interventioiden laajan käytön myötä 116 kuolemaa vältettäisiin (taulukko 1). Terveydenhuollon suorat kustannukset vähenisivät 6,3 miljoonalla eurolla kun erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitopäiviä olisi noin 11 000 vähemmän, avohoitokäyntejä olisi noin 7 600 vähemmän ja perusterveydenhuollon käyntejä yli 400 vähemmän. Sairauspäivärahapäiviä olisi noin 28 000 vähemmän. Kaikkiaan vältettyjen hoito- ja poissaolopäivien kautta vältetään noin 80 henkilötyövuoden menetykset.

Kansantalouteen vaikutukset syntyvät kahta kautta: Sairaanhoidon kustannukset vähenevät, kun sairastuneita on vähemmän (taulukko 1). Toisaalta sairastumisen vähentyessä kansantalouden käytettävissä oleva työpanos kasvaa, minkä merkitystä voidaan arvioida kansantaloutta kuvaavalla tasapainomallilla käyttäen hoito- ja poissaolopäiviä työkyvyn paranemisen mittarina. Mallitarkastelun tulokset on koottu kuvioon 2, jossa kansantalouden muutos perusskenaarioon verrattuna on kuvattu viiden vuoden kuluttua interventiosta. Kuvio esittää muutoksen kysyntä- ja tarjontatekijöiden kasvuhajotelmina, jotka kuvaavat intervention vaikutuksia kysyntään ja tarjontaan. Tarjontaerät kuvaavat, kuinka kansantuote syntyy työtunneista, kokonaistuottavuudesta ja pääomasta, kun taas kysyntäerät kuvaavat sitä, mihin kansantuote käytetään. Kansantuotteeseen syntyy noin 0,007 prosentin lisäkasvu perusskenaarioon nähden ennen kaikkea työpanoksen kasvun seurauksena (kuvio 2). Lisäksi kasvanut työpanos suuntautuu aloille, joilla työn tuottavuus on korkea (monet vientialat), mikä vetää myös investointeja mukanaan.

Kuvio 2.

Kysynnän kautta tarkasteltuna julkinen kulutus supistuu (negatiivinen kasvuvaikutus kuviossa 2), kun hoivan tarve jää pienemmäksi. Tällöin talouden resurssit suuntautuvat enemmän vientialoille ja yksityiseen kulutukseen (positiivinen kasvuvaikutus). Kotimaisen valmistuksen kasvu näkyy myös tuonnissa, jonka supistuminen kasvattaa sekin kansantuotetta. Kulutusta kasvattaa kotitalouksien ostovoiman paraneminen, kun työtulot kasvavat. Vaikutus kansantuotteeseen viiden vuoden kuluttua intervention käyttöönotosta olisi noin 18 miljoonaa (taulukossa 2 arvioidun kuuden miljoonan päälle).

Herkkyysanalyysi paljasti mini-interventiolaskelmien tulosten riippuvan melko voimakkaasti oletuksesta, joka joudutaan tekemään 100-prosenttisesti alkoholista johtuvien syiden muutoksen arvioimiseksi (millä kulutuksen tasolla riskifunktio eroaa nollasta ja siten kuinka jyrkästi riskifunktio kasvaa): jos oletus tästä tasosta puolitetaan, 100-prosenttisesti alkoholisyistä johtuvien kuolemien, hoitojen ym. määrä pienenee noin puolella ja kokonaisvaikutus on mittarista riippuen 15–78 %. Oletuksen uskottavuuden arvioimiseksi tehtiin tarkastelu, jossa oletettiin, että intervention vaikutus, riskikäyttäjien kulutuksen lasku 3 prosentilla, saataisiin vaihtoehtoisesti aikaan samansuuruisella (3 %) kokonaiskulutuksen muutoksella. Tästä seuraava odotettu kokonaan alkoholista johtuvien kuolemien väheneminen (noin 6 %) on 29 % vähemmän kuin oma arviomme (63/727 = 8,7 %), mikä tarkoittaisi kaikkien alkoholin aiheuttamien kuolemien osalta noin 15 prosentin eroa.

Päätelmät

Tutkimuksen mukaan mini-intervention laaja käyttöönotto Suomessa vähentäisi alkoholin riskikäyttäjien määrää, siitä johtuvia terveyshaittoja, terveyspalveluiden käyttöä ja kuolemia. Erityisesti varsinaisten alkoholisairauksien aiheuttamat haitat vähenisivät. Terveydenhuollon kustannukset vähenisivät ja kansantalouden käytettävissä oleva palkkasummalla mitatun työpanoksen arvo kasvaisi arvion mukaan noin 24 miljoonalla eurolla.

Lue myös

Tutkimuksessamme ei arvioitu mini-intervention toteuttamisen kustannuksia, mutta arvioimme säästön kattavan laajan mini-intervention toteuttamisen aiheuttamat kustannukset terveydenhuollolle (18). Lisäksi alkoholinkulutuksen vähetessä kuluttajat maksaisivat vähemmän hyödykeveroja, jolloin heidän ostovoimansa kasvaisi ja kotitalouksien kulutus voisi siten nousta tässä arvioitua enemmänkin. Toisaalta tästä syntyisi valtiontalouteen lovi, ja vaikutus riippuisi lopulta siitä, kompensoitaisiinko verotulojen lasku muilla veroilla.

Analyysejä varten jouduttiin tekemään oletuksia lähtöarvoista. Aina kun mahdollista, lähtöarvot perustuivat kirjallisuuteen. Tästä huolimatta lähtöarvot ja niiden mukana tulokset voivat olla yli- tai aliarvioita. Pyrimme valitsemaan lähtöarvot niin, ettei mini-intervention merkitystä liioiteltaisi. Herkkyysanalyysin mukaan tuloksiin vaikuttaa voimakkaasti 100-prosenttisesti alkoholiin liittyvien syiden riskifunktiosta tehtävä oletus. On mahdollista, että tämä oletus on tuloksia lievästi yliarvioiva.

Mini-interventio tulisi viipymättä ottaa käyttöön.

Suuri epävarmuus koskee riskikäyttäjien osuutta väestössä, kun kyselytutkimusten tiedetään kattavan vain osan kulutetusta alkoholista ja suurkuluttajien jäävän todennäköisemmin kyselyistä pois (19,20). Epävarmuutta liittyy myös alkoholiriippuvuuden vaikutuksen poissulkemiseen analyyseissä. Alkoholiriippuvaisuus on harvoin diagnosoitu, ja tämän takia jouduimme olettamaan alkoholiriippuvaisiksi paljon alkoholia juovat. Mini-interventioiden ei laskelmassa arvioitu hyödyttävän tätä ryhmää lainkaan.

Todellisuudessa mini-interventio vähentäisi alkoholiriippuvuuden ilmaantuvuutta ja lisäisi alkoholiriippuvaisten ohjausta asianmukaiseen hoitoon ja vähentäisi siitä tulevia haittoja. Laskelma myös aliarvioi mini-interventioiden hyötyä perusterveydenhuollossa, koska mukaan on poimittu vain käynnit tietyillä ICD-10-diagnooseilla, eikä perusterveydenhuollossa diagnooseja kirjata läheskään aina (21). Lisäksi huomiotta jäivät lyhyet sairaslomat, koska aineisto sisältää vain yli 10 päivän sairaslomat, sekä vajaakuntoisuus ja vaikutukset sosiaalihuollolle ja oikeusjärjestelmälle. Näillä perusteilla oletamme, että tuloksemme mini-intervention laajan käyttöönoton hyödyistä ovat pikemmin ali- kuin yliarvioita.

Alkoholihaittojen vähentyminen ja kustannussäästö ovat odotusten mukaisia tuloksia. Mini-intervention vaikuttavuus on tunnettu (2) ja kansainväliset tutkimukset ovat viitanneet sen johtavan kustannussäästöihin (6). Tämä on kuitenkin ensimmäinen selvitys, joka on tehty Suomessa.

Tutkimus ei kovin hyvin huomioi aikaulottuvuutta, mikä sekin voi tuottaa sekä yli- että aliarviota. Reaalimaailmassa yhden vastaanottokäynnin sijaan mini-interventioita voidaan toteuttaa toistetusti, jolloin mini-intervention vaikuttavuus ja kohderyhmä kasvaisivat. Toisaalta mini-intervention vaikutus ei ole pysyvä, vaan ilman uusimista vaikutus heikkenee. Mikäli mini-interventioiden kattavasta käytöstä tulisi pysyvä toimintatapa, voidaan olettaa, että tieteellinen arvio vaikuttavuudesta (2) kuvastaisi väestötason pysyvää vaikutusta siinä väestön osajoukossa, jolle mini-interventio tehtäisiin.

Tutkimus tuotti uutta tietoa alkoholin aiheuttamien sairauspoissaolopäivien määrästä Suomessa: niitä arvioitiin Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien perusteella kertyvän lähes 350 000, tai 1 600 henkilötyövuoden verran.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että alkoholin riskikäyttäjille suunnattu mini-interventio tulisi viipymättä ottaa käyttöön terveydenhuollossa. Se vähentää potilaiden kärsimystä samalla vähentäen yhteiskunnalle tulevia kustannuksia.

Liitetaulukko 1. Laskelmissa on huomioidut tautiluokat sekä niiden määritelmät ICD-10-koodien avulla

KORJAUS 18.8.2022: Artikkelissa oli aiemmin virheellinen versio kuviosta 2 ja taulukosta 2, jotka on vaihdettu.

Kirjoittajat

Pia Mäkelä VTT, dosentti, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointivaikuttajat-osasto.

Suvi Mäklin TtM, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointivaltion uudistaminen ja kehittäminen -yksikkö

Juha Honkatukia tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys- ja sosiaalitalous

Henna Niskanen TtK, maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopisto, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta

Airi Partanen terveydenhuollon maisteri, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö

Mauri Aalto  LT, ylilääkäri, professori Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatria ja Tampereen Yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta


Sidonnaisuudet

Mauri Aalto: Konsultointi (Indiviour), luentopalkkiot (Lundbeck, Indiviour), lisenssitulot ja tekijänoikeudet (Duodecim).

Muut kirjoittajat: Ei sidonnaisuuksia.


Faktat

Tämä tiedettiin

Mini-interventiot ovat vaikuttava tapa vähentää riskikäyttäjien alkoholinkulutusta.

Kansainvälisissä tutkimuksissa mini-interventio on arvioitu kustannusvaikuttavaksi.

Mini-interventioita ei ole Suomessa otettu laajasti käyttöön.

Tutkimus opetti

Mini-intervention laaja käyttöönotto Suomessa vähentäisi alkoholin riskikäyttäjien määrää, terveyshaittoja, terveyspalveluiden käyttöä ja kuolemia.

Terveydenhuollon kustannukset vähenisivät ja kansantalouden käytettävissä olevan, palkkasummalla mitatun työpanoksen arvo kasvaisi yhteensä noin 24 miljoonalla eurolla.

Taloudellisen hyödyn voidaan arvioida olevan suurempi kuin toiminnan kustannus.


Kirjallisuutta
1
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus 21.08.2018. www.kaypahoito.fi
2
Kaner EFS, Beyer FR, Muirhead C ym. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database Syst Rev 2018;2:CD004148.
3
Lintonen T, Niemelä S, Mäkelä P. Korkean riskin alkoholin käyttäjiä on Suomessa vähintään viisi prosenttia väestöstä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tuloksia. Duodecim 2019,135:1459–66.
4
Seppänen KK, Aalto M, Seppä K. Institutionalization of Brief alcohol intervention in primary health care-the Finnish case. Alcohol Clin Exp Res 2012;36:1456–61.
5
Mäkelä P, Havio ML, Seppä K. Alcohol-related discussions in health care – a population view. Addiction 2011;106:1239–48.
6
Burton R, Henn C, Lavoie D ym. A rapid evidence review of the effectiveness and cost-effectiveness of alcohol control policies: an English perspective. Lancet 2017;389:1558–80.
7
Mäklin S, Kokko P. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017. THL, Työpaperi 20/2020.
8
Sherk A, Stockwell T, Rehm J, Dorocicz J, Shield KD. The International Model of Alcohol Harms and Policies (InterMAHP): A comprehensive guide to the estimation of alcohol-attributable morbidity and mortality. Version 1.0: December 2017. Canadian Institute for Substance Use Research, University of Victoria, British Columbia, Canada. www.intermahp.cisur.ca.
9
Churchill S, Angus C, Purshouse R, Brennan A, Sherk A. Expanding attributable fraction applications to outcomes wholly attributable to a risk factor. Stat Methods Med Res 2020;29:2637–46.
10
Kehoe T, Gmel G, Shield KD, Gmel G, Rehm J. Determining the best population-level alcohol consumption model and its impact on estimates of alcohol-attributable harms. Popul Health Metrics 2012;10:6.
11
Word Health Organization. WHO Global status report on alcohol and health 2018.
12
Griswold MG, Fullman N, Hawley C ym. Alcohol use and burden for 195 countries and territories, 1990–2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet 2018;392:1015–35.
13
Aalto M, Alho H, Halme JT ym. Audit and its abbreviated versions in detecting heavy and binge drinking in a general population survey. Drug Alcohol Depend 2009;103:25–9.
14
Aalto M, Sillanaukee P. Compliance rate and associated factors for entering an alcohol brief intervention treatment programme. Alcohol Alcohol 2000;35:372–6.
15
Norström T, Ramstedt M. The link between alcohol sales and alcohol-related harm in Finland, 1995-2016. J Stud Alcohol Drugs 2020;81:641–6.
16
Honkatukia J. Vattage – A dynamic, applied general equilibrium model of the Finnish economy. VATT Research Reports 150/2009.
17
Honkatukia J. Finage/Refinage general equilibrium models of the Finnish economy. Julkaisussa: Honkatukia, Lehtomaa, Alimov, Huovari, Ruuskanen. ALTA ­­– Alueellisen taloustiedon tietokanta. VNK julkaisu 41/2019.
18
Seppä K, Lappeteläinen V, Aalto M. Mitä maksaa? Alkoholin suurkuluttajan lyhytneuvonnan kustannus perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääk Aikakaus 2004;41:3–9.
19
Kopra J, Mäkelä P, Tolonen H, Jousilahti P, Karvanen J. Follow-up data improve the estimation of the prevalence of heavy alcohol consumption. Alcohol Alcohol 2018;53:586–96.
20
Paljärvi T, Mäkelä P. Työikäisten alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollon kaikilla tasoilla. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 2019:7.
21
Mölläri K, Hauhio N, Puroharju T. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaiden käyntisyyt vuonna 2019. THL, Tilastoraportti 44/2020. urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110389076

English summary

Brief intervention reduces harms and costs caused by alcohol

Background Brief intervention is known to be cost-effective, but this has not been evaluated in Finland. In this study, the effect of brief intervention on morbidity, use of health care services, sick leave, labour input, and the costs caused by all of these was estimated.

Methods Assumptions about how wide use of brief intervention would affect alcohol consumption were made based on the scientific literature. Alcohol harms currently and in the case of wide use of brief intervention were estimated using the distribution of alcohol consumption, quantity of harms and their risk in different alcohol use categories.

Results Wide use of brief intervention was estimated to lead to 116 fewer deaths, 11 000 fewer hospital ward days and 7600 fewer outpatient visits in specialist health care, 400 fewer outpatient visits in primary health care and 28 000 fewer sickness absence days. Health care costs would decrease and labour input increase amounting to a saving of about 24 million euros. 

Conclusions Wide use of brief intervention would save costs in Finland. This study confirms that brief intervention should be widely implemented in health care.

Pia Mäkelä

Ph.D., Adjunct Professor, Research Professor

Finnish Institute for Health and Welfare, Department of Public Health and Welfare 

Suvi Mäklin

Juha Honkatuki

Henna Niskanen

Airi Partanen

Mauri Aalto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030