1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Miten opioidikorvaushoidossa olevat eroavat muista päihdeasiakkaista?
Alkuperäis­tutkimus 9/2019 vsk 74 s. 545 - 549

Miten opioidikorvaushoidossa olevat eroavat muista päihdeasiakkaista?

LÄHTÖKOHDAT Kotimaiset tutkimukset opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidosta ovat rajautuneet hoitoyksiköihin tai alueisiin. Tavoite oli saada tietoa potilaista ja hoidon sisällöstä koko maasta.

MENETELMÄT Vuoden 2015 päihdetapauslaskennan 10 844 päihde-ehtoisen asioinnin asiakkaat luokiteltiin vertailua varten opioidikorvaushoidossa oleviin, muihin opioidien käyttäjiin ja muihin päihdeasiakkaisiin.

TULOKSET Asioinneista 1 585 koski korvaushoitoa. Korvaushoidossa olevat ja muut opioidien käyttäjät olivat muita päihdeasiakkaita nuorempia ja heidän päihteidenkäyttönsä oli rankempaa. Korvaushoitolääkkeen jakoa lukuun ottamatta potilaat saivat palveluja vähemmän kuin muut päihteiden vuoksi asioivat.

PÄÄTELMÄT Päihdetapauslaskenta tavoittaa korvaushoitopotilaat kohtalaisen hyvin. Heidän elämäntilanteensa näyttää olevan jossain määrin vakiintuneempi kuin muiden opioidien käyttäjien, mahdollisesti hoidon ansiosta.

Miten opioidikorvaushoidossa olevat eroavat muista päihdeasiakkaista? Kuva 1 / 3
     

Opioidiriippuvaisten määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulla. Vuonna 2012 rekisteritutkimuksessa arvioitiin opioidien ongelmakäyttäjiä olevan 13 000–15 000 (11 Ollgren J, Forsell M, Varjonen V ym. Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 2014;79:498–508.). Opioidiriippuvuuden lääkkeellistä korvaushoitoa on järjestetty yli 20 vuotta ja potilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2015 lääkkeellisessä korvaushoidossa oli 3 329 potilasta (22 Partanen A, Alho H, Forsell M. ym. Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut. Suom Lääkäril 2017;72:2981–5.). Hoito tarjoaa monelle mahdollisuuden saada elämänsä hallintaan ja osalle se on tie päihteettömään elämään. Yhteiskunta hyötyy myös, kun huumeiden pistämiseen liittyvien tartuntatautien leviämistä voidaan ehkäistä ja rikollisuus vähenee (33 Vorma H, Sokero P, Aaltonen M, Turtiainen S, Hughes LA, Savolainen J. Participation in opioid substitution treatment reduces the rate of criminal convictions: Evidence from a community study. Addict Behav 2013;38:2313–6.).

Korvaushoidon tavoitteena voi olla haittojen vähentäminen tai kuntoutus, joka tähtää päihteettömyyteen. Haittoja vähentävässä hoidossa pyritään huumeiden käytöstä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn ja elämänlaadun parantamiseen. Kuntouttavassa korvaushoidossa tavoitteena on kuntoutuminen ja päihteettömyys. Korvaushoitolääkkeinä käytetään buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmävalmistetta tai metadonia. Hoidossa hyvin menestyvät potilaat voivat solmia apteekkisopimuksen ja noutaa lääkkeensä apteekista (44 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080033).

Korvaushoito tarjoaa monelle mahdollisuuden saada elämänsä hallintaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä korvaushoidossa olevien taustoista, päihteiden käytöstä ja käytetyistä palveluista. Syksyllä 2015 kerätyn päihdetapauslaskennan aineiston analyysissä tutkimuskysymykset määriteltiin seuraavasti:

1) Miten korvaushoitopotilaat eroavat muista palvelujen piirissä olevista opioidien käyttäjistä ja muista päihdeasiakkaista?

2) Eroaako korvaushoitopotilaiden päihteidenkäyttö muista?

3) Eroavatko ryhmät palvelujen käytön suhteen?

4) Eroavatko ryhmät saatujen palvelujen suhteen?

Aineisto ja menetelmät

Joka neljäs vuosi toteutettavassa päihdetapauslaskennassa kerätään tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin tehdyistä päihde-ehtoisista asioinneista yhtenä laskentapäivänä. Vuonna 2015 tietoja kerättiin myös vankilaosastojen, vankiloiden terveydenhuoltoyksiköiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen palveluissa tapahtuneista päihde-ehtoisista asioinneista. Päihde-ehtoinen asiointi on päihteiden ongelmakäyttöön liittyvä asiointi, päihtyneenä asiointi tai päihteiden käytöstä johtuvaan kertahaittaan liittyvä asiointi. Yksi asiakas on voinut asioida laskentapäivänä useissa eri palveluissa.

Laskentalomakkeen täyttää työntekijä. Lomake löytyy THL:n verkkosivuilta (55 Tiedonkeruun toteutus 2015. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/paihdetapauslaskenta/tiedonkeruun-toteutus-2015). Aineiston keräämiseen oli luvat THL:n tutkimuseettiseltä työryhmältä ja Rikosseuraamuslaitokselta.

Laskentavuorokauden aikana kirjattiin 10 851 päihde-ehtoista asiointia. Näistä 10 650 oli sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja 201 vankiloissa, vankiterveydenhuollossa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa (66 Kuussaari K, Kaukonen O, Partanen A, Samposalo H, Vorma H. Päihdepalveluiden rakenteen ja työnjaon maakunnittaiset erot vuonna 2015. Yhteiskuntapolitiikka 2017;3:262–73.,77 Kuussaari K, Tourunen J, Knuuti U, Lind H, Ämmälä A-J. Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkaiden tausta, päihteidenkäyttö ja heille annetut palvelut. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2017;4.).

Aineistosta suljettiin pois seitsemän vastasyntynyttä, jotka olivat vieroitus- tai korvaushoidossa äidin huumausaineongelman takia. Analyyseissä mukana olleet 10 844 päihde-ehtoista asiointia jaettiin kolmeen ryhmään: korvaushoitopotilaat (n = 1 585), muut opioidien käyttäjät, jotka eivät olleet korvaushoidossa (n = 1 192) ja muut päihdeasiakkaat (n = 8 067).

Tulosten analysointiin käytettiin frekvenssejä ja ristiintaulukointia. Eri päihteiden samanaikaiseen käyttöön liittyviä ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin χ2-testillä. Taustatekijöiden, palvelutyyppien sekä laskentapäivänä saatujen palvelujen yhteyttä opioidikorvaushoitoon analysoitiin multinomiaalisella logistisella regressioanalyysillä, jossa vertailuryhmänä olivat korvaushoitopotilaat. Tulokset esitetään kerroinsuhteina (OR) ja niiden 95 %:n luottamusväleinä. Aineisto on analysoitu IBM SPSS Statistics (Versio 24) -ohjelmalla.

Tulokset

Jokaisessa ryhmässä miehiä oli noin 70 %. Korvaushoitopotilaiden ja muiden opioidien käyttäjien ikäero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Muut päihdeasiakkaat olivat kahta muuta ryhmää vanhempia (taulukko 1Kaikki muuttujat samanaikaisesti mallissa. Multinomiaalinen regressioanalyysi, kerroinsuhteet (OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit. Lihavoitu OR: p < 0,05. ). Korvaushoitopotilaat olivat muita todennäköisemmin parisuhteessa ja heillä oli todennäköisemmin alaikäisiä lapsia.

Sekä muiden opioidien käyttäjien että korvaushoidossa olevien työssäkäynti oli harvinaista ja työttömyys yleistä. Muut päihdeasiakkaat olivat harvemmin työttömiä ja vähemmän todennäköisesti eläkkeellä, kun mallissa vakioitiin taustatekijät. Asunnottomuus oli muilla opioidien käyttäjillä ja muilla päihdeasiakkailla yleisempää (taulukko 1Kaikki muuttujat samanaikaisesti mallissa. Multinomiaalinen regressioanalyysi, kerroinsuhteet (OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit. Lihavoitu OR: p < 0,05. ).

Edeltäneen vuoden aikana päihteiden sekakäyttö oli huomattavasti todennäköisempää muilla opioidien käyttäjillä ja harvinaisempaa muilla päihdeasiakkailla kuin korvaushoitopotilailla (taulukko 2Multinomiaalinen regressioanalyysi, kerroinsuhteet (OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit. Lihavoitu OR: p < 0,05. Muuttujat on vakioitu sukupuolen, iän, siviilisäädyn, alle 18-vuotiaiden lasten, pääasiallisen toiminnan ja asumistilanteen mukaan.). Elämänaikainen pistoshuumeiden käyttö oli yleisintä korvaushoitopotilailla. Muut kuin päihteiden käyttöön liittyvät mielenterveysongelmat olivat todennäköisempiä muilla opioidien käyttäjillä ja muilla päihdeasiakkailla.

Noin puolella korvaushoitopotilaista oli muita päihde- ja mielenterveysongelmia.

Korvaushoitopotilaita oli enemmän suurissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa (taulukko 2Multinomiaalinen regressioanalyysi, kerroinsuhteet (OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit. Lihavoitu OR: p < 0,05. Muuttujat on vakioitu sukupuolen, iän, siviilisäädyn, alle 18-vuotiaiden lasten, pääasiallisen toiminnan ja asumistilanteen mukaan.). Manner-Suomen väestöön suhteutettuna korvaushoitopotilaita oli selvästi enemmän HYKS-erva-alueella (41/100 000 as.) kuin muilla erva-alueilla (TYKS 24/100 000, TAYS 23/100 000, KYS 20/100 000 ja OYS 19/100 000).

Edeltäneen vuoden aikana korvaushoitopotilaiden yleisimmin käyttämät päihteet olivat alkoholi (50 %), lääkkeet (49 %), kannabis (47 %), buprenorfiini (39 %) ja amfetamiini (39 %). Amfetamiinin ja buprenorfiinin päihdekäyttöä oli heillä vähemmän kuin muilla opioidien käyttäjillä (48 % vs. 76 %), mutta muiden päihteiden käytössä ei ollut juurikaan eroja näiden kahden ryhmän välillä. Alkoholin käyttöä oli muilla päihteiden käyttäjillä (85 %) selvästi enemmän kuin korvaushoitopotilailla (50 %) ja muilla opioidien käyttäjillä (57 %). Yleisimmät samanaikaisesti käytettyjen päihteiden yhdistelmät olivat korvaushoitopotilailla ja muilla opioidien käyttäjillä lääkkeiden ja huumausaineiden samanaikainen käyttö. Kannabiksen ja alkoholin samanaikainen käyttö oli lähes yhtä yleistä kaikissa kolmessa ryhmässä (kuvio 1Samanaikainen päihteiden käyttö. Edeltäneen vuoden aikana eri päihteitä samanaikaisesti käyttäneiden osuus (%) korvaushoidossa olevista, muista opioidien käyttäjistä ja muista päihdeasiakkaista.).

Korvaushoitopotilaat asioivat kahta muuta ryhmää useammin avopalveluissa. Laskentapäivänä 70 % oli saanut hoitonsa päihdehuollon erityispalveluista, etenkin A-klinikoilta ja neljäsosa jostain terveydenhuollon yksiköstä (esim. terveyskeskus, somaattinen erikoissairaanhoito, psykiatrinen erikoissairaanhoito). Muiden opioidien käyttäjien ja muiden päihteiden käyttäjien asioinnit kohdistuivat todennäköisemmin sosiaalipalveluihin (esim. sosiaalitoimistot, kotihoito, lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito), asumispalveluihin (esim. vanhusten, päihdehuollon ja psykiatrian asumispalvelut) ja Rikosseuraamuslaitoksen yksiköihin (Liitetaulukko 1 artikkelin sähköisessä versiossa).

Lääkkeen jakoa lukuun ottamatta korvaushoitopotilaat saivat vähemmän palveluja kuin kahden muun ryhmän päihdeasiakkaat, kun kaikki taustatekijät oli vakioitu (Liitetaulukko 2). Tuloksissa näkyy korvaushoidon luonne: potilaat kävivät ensisijaisesti hakemassa korvaushoitolääkkeensä hoitavasta yksiköstä.

Pohdinta

Päihdetapauslaskenta tavoittaa korvaushoitopotilaat kohtalaisen hyvin. Laskentavuorokauden aikana korvaushoitopotilaita tavoitettiin 1 585 asioinnissa eli lähes puolet (48 %) vuonna 2015 esitetystä potilasmäärästä (3 329). Luku kattoi noin 15 % kaikista päihde-ehtoisista asioinneista.

Kattavuuden arviointi on päihdetapauslaskennassa vaikeaa (66 Kuussaari K, Kaukonen O, Partanen A, Samposalo H, Vorma H. Päihdepalveluiden rakenteen ja työnjaon maakunnittaiset erot vuonna 2015. Yhteiskuntapolitiikka 2017;3:262–73.), mutta korvaushoitopotilaat ovat todennäköisesti keskimääräistä paremmin edustettuina, koska suurin osa noutaa lääkkeensä hoitoyksiköstä päivittäin tai lähes päivittäin. Heistä puuttui tietoja vähemmän kuin kahdesta muusta ryhmästä. Tämä kertonee siitä, että pitkäaikainen korvaushoito mahdollistaa elämäntilanteen laaja-alaisemman kartoittamisen ja se oli myös tehty hoitoyksiköissä.

Valtaosa korvaushoitopotilaista oli miehiä, 30–40-vuotiaita, useimmat naimattomia, joka kolmannella oli alaikäisiä lapsia, he olivat työttömiä ja heillä oli asunto. Taustatekijät vastaavat pitkälti aiempaa tutkimustietoa (88 Forsell M, Nurmi T. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 2016;14.,99 Kaipiainen E, Lamminen S, Niemelä S. Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaus­hoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla. Suom Lääkäril 2016;71:573–8a.,1010 Launonen E, Isla W, Kotovirta E, Alho H, Simojoki K. Factors associated with non-adherence and misuse of opioid maintenance treatment medications and intoxicating drugs among Finnish maintenance treatment patients. Drug Alcohol Depend 2016;162:227–35.) ja olivat samankaltaisia kuin muiden opioidien käyttäjien, mutta asumistilanne oli parempi. Vakaan asumisen tiedetään olevan sekä edellytys korvaushoidon onnistumiselle että olennainen tekijä päihderiippuvuudesta toipumisessa.

Muut kuin päihteiden käyttöön liittyvät mielenterveysongelmat olivat yleisiä kaikissa tutkimusryhmissä. Noin puolella korvaushoitopotilaista oli samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia. Tämä on vähemmän kuin päihdepsykiatrian yksikössä tehdyssä tutkimuksessa (1111 Vorma H, Sokero P, Turtiainen S, Katila H. Opioidiriippuvuuden korvaushoito HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä 2003–2005. Suom Lääkäril 2009;64:1853–7.), mutta enemmän kuin K- ja vieroitushoitopoliklinikoiden korvaushoitoasiakkailla (1212 Tourunen J, Pitkänen T, Harju-Koskelin O, Häkkinen A, Holopainen A. Korvaushoitopotilaiden kuntoutuminen on pitkä ja haasteellinen prosessi. K- ja Vieroitushoitopoliklinikoilla vuosina 2002-2003 hoitonsa aloittaneiden opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoidon seuranta. Yhteiskuntapolitiikka 2009;74:421–8.). Kun kaikki taustatekijät vakioitiin, muilla opioidien käyttäjillä ja muilla päihdeasiakkailla oli mielenterveysongelmia todennäköisemmin kuin korvaushoitopotilailla.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että päihteiden oheiskäyttö on yleistä opioidikorvaushoidon aikana (88 Forsell M, Nurmi T. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 2016;14.,99 Kaipiainen E, Lamminen S, Niemelä S. Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaus­hoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla. Suom Lääkäril 2016;71:573–8a.,1010 Launonen E, Isla W, Kotovirta E, Alho H, Simojoki K. Factors associated with non-adherence and misuse of opioid maintenance treatment medications and intoxicating drugs among Finnish maintenance treatment patients. Drug Alcohol Depend 2016;162:227–35.,1313 Heinonen M, Pitkänen T. Kor­vaushoitopotilaiden oheispäihteiden käyttö ja toimintakyky. Tietopuu: Tutkimussarja 2017;3.). Yleisimmin käytetään alkoholia, bentsodiatsepiineja ja kannabista, mutta myös muiden laittomien huumeiden käyttö on yleistä (77 Kuussaari K, Tourunen J, Knuuti U, Lind H, Ämmälä A-J. Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkaiden tausta, päihteidenkäyttö ja heille annetut palvelut. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2017;4.,1010 Launonen E, Isla W, Kotovirta E, Alho H, Simojoki K. Factors associated with non-adherence and misuse of opioid maintenance treatment medications and intoxicating drugs among Finnish maintenance treatment patients. Drug Alcohol Depend 2016;162:227–35.,1313 Heinonen M, Pitkänen T. Kor­vaushoitopotilaiden oheispäihteiden käyttö ja toimintakyky. Tietopuu: Tutkimussarja 2017;3.). Tässä tutkimuksessa oheispäihteinä edeltäneen vuoden aikana oli käytetty alkoholia, kannabista, lääkkeitä, amfetamiinia ja buprenorfiinia. Korvaushoitopotilailla sekakäyttö oli yleistä, mutta vähäisempää kuin muilla opioidien käyttäjillä.

Lue myös

Pistoskäytön yleisyys elämän aikana kertoo korvaushoitopotilaiden rankasta päihdetaustasta. Tosin jos kysymyksen aikaikkuna olisi ollut toinen, tulos olisi todennäköisesti ollut erilainen. Esimerkiksi Launosen ym. (1212 Tourunen J, Pitkänen T, Harju-Koskelin O, Häkkinen A, Holopainen A. Korvaushoitopotilaiden kuntoutuminen on pitkä ja haasteellinen prosessi. K- ja Vieroitushoitopoliklinikoilla vuosina 2002-2003 hoitonsa aloittaneiden opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoidon seuranta. Yhteiskuntapolitiikka 2009;74:421–8.) tutkimuksessa vain kolmannes opioidikorvaushoitopotilaista oli käyttänyt pistettäviä huumeita edeltäneen puolen vuoden aikana. Korvaushoidon aikana jatkuva pistoskäyttö heikentää hoidon onnistumisen mahdollisuuksia (1414 Potter JS, Marino EN, Hillhouse MP ym. Buprenorphine/naloxone and methadone maintenance treatment outcomes for opioid analgesic, heroin, and combined users: findings from starting treatment with agonist replacement therapies (START). J Stud Alcohol Drugs ­2014;74:605–13.).

Vuonna 2015 todettiin, että potilaiden määrän kasvusta huolimatta terveyskeskuksissa toteutetun korvaushoidon osuus ei ole kasvanut, vaan hoito keskittyy aiempaa enemmän päihdehuollon erityispalveluihin (22 Partanen A, Alho H, Forsell M. ym. Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut. Suom Lääkäril 2017;72:2981–5.). Tilanne on samantyyppinen tässäkin tutkimuksessa: Valtaosa korvaushoitopotilaista oli päihdehuollon erityispalveluissa ja noin neljäsosa terveydenhuollossa. Muut ryhmät olivat useammin sosiaalipalveluissa ja asumispalveluissa. Mielenkiintoista on, että muut opioidien käyttäjät olivat todennäköisemmin vankiloissa, vankiterveydenhuollossa tai yhdyskuntaseuraamustoimistoissa kuin korvaushoitopotilaat. Tämä saattaa kertoa siitä, että opioidikorvaushoidon saatavuutta Rikosseuraamuslaitoksen alaisissa toimipaikoissa olisi syytä parantaa.

Potilaat hyötyvät korvaushoidosta etenkin silloin, kun lääkehoidon rinnalla on tarjolla psykososiaalista tukea ja kuntoutusta (1515 Simojoki K, Pentikäinen H, Fabritius C, Vuori E. Hukkaammeko­ korvaushoidon mahdollisuudet? Duodecim 2012;128:1737–9.). Ammattilaisten mielestä sen pitäisi olla pakollinen osa korvaushoidon kokonaisuutta (1616 Tourunen J, Ikonen J, Pitkänen T. Korvaushoidon ammattilaisten näkemykset muuttuneet kokemusten myötä. Tiimi 2017;5:22–4.). Korvaushoitopotilaat saivat laskentapäivänä vähemmän muita palveluja kuin muut. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, kuinka riittäviä tai tarpeeseen vastaavia palvelut olivat. Korvaushoitolääkkeen jakelun yhteydessä voi olla vaikeaa toteuttaa muita palveluja, mutta onnistuessaan korvaushoito myös vähentää muiden palvelujen tarvetta.

Korvaushoitopotilaita oli suhteessa väestöön HYKS-erva-alueella enemmän kuin muilla erva-alueilla ja enemmän suurissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa. Myös aiemmissa selvityksissä on todettu suuria alueellisia eroja (22 Partanen A, Alho H, Forsell M. ym. Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut. Suom Lääkäril 2017;72:2981–5.). Analyyseissä on viitteitä siitä, että pienemmissä kunnissa opioidien käyttäjät ovat todennäköisemmin muita kuin korvaushoitopotilaita. Tämä saattaa johtua korvaushoidon huonommasta saatavuudesta (1717 Ala-Nikkola T, Pirkola S, Kontio R ym. Size matters – determinants of modern, community-oriented mental health services. Int J Environ Res Public Health 2014;11:8456–74.,1818 Ala-Nikkola T, Sadeniemi M, Kaila M ym. How size matters: exploring the association between quality of mental health services and catchment area size. BMC Psychiatry 2016;16:289.), mutta myös päihteiden saatavuus ja päihdekulttuurit ovat erilaisia suurissa ja pienissä kunnissa (1919 Karjalainen K, Savonen J, Hakkarainen P. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huume­asenteet - Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2014. THL Raportti 2016;2.). Pitkäaikainen opioidikorvaushoito tulisi pystyä järjestämään potilaan asuinympäristössä. Hoitoyksikkötyypit ja ostopalvelujen osuus vaihtelevat kunnittain (2020 Vartiainen A. Kuuden suurimman kaupungin päihdehuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2016;3.). Pienillä paikkakunnilla opioidiriippuvuuden lääkkeellisen korvaushoidon toteuttaminen lähipalveluna terveyskeskuksissa edellyttää päihdehuollon erityispalvelujen ja erikoissairaanhoidon tiivistä tukea (2121 Partanen A, Vorma H, Alho H, Leppo A. Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito Suomessa. Suom Lääkäril 2014;69:481–6.).

On tärkeää seurata opioidikorvaushoidon tarpeen kehittymistä ja taata hoitoon pääsyn mahdollisuus kaikille tarvitseville (22 Partanen A, Alho H, Forsell M. ym. Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut. Suom Lääkäril 2017;72:2981–5.). Korvaushoidossa olevien määrän ja opioidien ongelmakäyttäjien arvioidun määrän suuri ero saattaa ennakoida korvaushoidon kasvua. Hoidon sisältöä on tärkeä seurata. Korvaushoito sitoo paljon resursseja, ja resurssipula voi huonoimmillaan rajoittaa hoidon saantia tai yksinkertaistaa sitä pelkän lääkejaon suuntaan.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että korvaushoitopotilaiden elämäntilanne on jossain määrin vakiintuneempi kuin muiden opioidien käyttäjien. Näyttää myös siltä, että heillä on vähemmän mielenterveysongelmia kuin kahdella muulla ryhmällä. Osaltaan tähän on saattanut vaikuttaa korvaushoito, mutta tarkempia päätelmiä ei voida tehdä. Tämän tutkimuksen muista opioidien käyttäjistä todennäköisesti ainakin osa voisi hyötyä korvaushoitoon pääsystä.

Kirjoittajat
Niklas Mäkelä
LK, opiskelija
Helsingin yliopisto, ­
lääketieteellinen tiedekunta
Airi Partanen
THM, kehittämispäällikkö
THL, Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö
Hannu Alho
LT, tutkimusprofessori
THL, Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö
Kristiina Kuussaari
VTT, erikoistutkija
THL, Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö
Sidonnaisuudet

Niklas Mäkelä, Kristiina Kuussaari: 
Ei sidonnaisuuksia.

Airi Partanen: 
Luentopalkkiot (Evipro).

Hannu Alho: 
Luentopalkkiot 
(Gilead, Indivior, MSD).

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Vuonna 2015 Suomessa oli 3 329 potilasta lääkkeellisessä opioidikorvaushoidossa.

Potilasmäärä on ollut kasvussa 2000-luvulla ja siinä on suuria alue-eroja.

Korvaushoitoa annetaan pääasiassa päihdehuollon erityspalveluissa ja perusterveydenhuollossa.

Tämä tutkimus opetti

Korvaushoitopotilaat ja muut opioidien käyttäjät ovat nuorempia kuin muut päihdeasiakkaat. Heillä suonensisäisten huumeiden ja laittomien päihteiden käyttö sekä sekakäyttö on yleisempää.

Korvaushoitopotilailla on vähemmän muiden päihteiden käyttöä ja asunnottomuutta kuin muilla opioidien käyttäjillä.

Korvaushoitolääkettä lukuun ottamatta opioidikorvaushoitopotilaat saivat muita vähemmän palveluja tutkimuspäivänä.

Kirjallisuutta
1
Ollgren J, Forsell M, Varjonen V ym. Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 2014;79:498–508.
2
Partanen A, Alho H, Forsell M. ym. Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut. Suom Lääkäril 2017;72:2981–5.
3
Vorma H, Sokero P, Aaltonen M, Turtiainen S, Hughes LA, Savolainen J. Participation in opioid substitution treatment reduces the rate of criminal convictions: Evidence from a community study. Addict Behav 2013;38:2313–6.
4
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080033
5
Tiedonkeruun toteutus 2015. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/paihdetapauslaskenta/tiedonkeruun-toteutus-2015
6
Kuussaari K, Kaukonen O, Partanen A, Samposalo H, Vorma H. Päihdepalveluiden rakenteen ja työnjaon maakunnittaiset erot vuonna 2015. Yhteiskuntapolitiikka 2017;3:262–73.
7
Kuussaari K, Tourunen J, Knuuti U, Lind H, Ämmälä A-J. Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkaiden tausta, päihteidenkäyttö ja heille annetut palvelut. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2017;4.
8
Forsell M, Nurmi T. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 2016;14.
9
Kaipiainen E, Lamminen S, Niemelä S. Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaus­hoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla. Suom Lääkäril 2016;71:573–8a.
10
Launonen E, Isla W, Kotovirta E, Alho H, Simojoki K. Factors associated with non-adherence and misuse of opioid maintenance treatment medications and intoxicating drugs among Finnish maintenance treatment patients. Drug Alcohol Depend 2016;162:227–35.
11
Vorma H, Sokero P, Turtiainen S, Katila H. Opioidiriippuvuuden korvaushoito HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä 2003–2005. Suom Lääkäril 2009;64:1853–7.
12
Tourunen J, Pitkänen T, Harju-Koskelin O, Häkkinen A, Holopainen A. Korvaushoitopotilaiden kuntoutuminen on pitkä ja haasteellinen prosessi. K- ja Vieroitushoitopoliklinikoilla vuosina 2002-2003 hoitonsa aloittaneiden opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoidon seuranta. Yhteiskuntapolitiikka 2009;74:421–8.
13
Heinonen M, Pitkänen T. Kor­vaushoitopotilaiden oheispäihteiden käyttö ja toimintakyky. Tietopuu: Tutkimussarja 2017;3.
14
Potter JS, Marino EN, Hillhouse MP ym. Buprenorphine/naloxone and methadone maintenance treatment outcomes for opioid analgesic, heroin, and combined users: findings from starting treatment with agonist replacement therapies (START). J Stud Alcohol Drugs ­2014;74:605–13.
15
Simojoki K, Pentikäinen H, Fabritius C, Vuori E. Hukkaammeko­ korvaushoidon mahdollisuudet? Duodecim 2012;128:1737–9.
16
Tourunen J, Ikonen J, Pitkänen T. Korvaushoidon ammattilaisten näkemykset muuttuneet kokemusten myötä. Tiimi 2017;5:22–4.
17
Ala-Nikkola T, Pirkola S, Kontio R ym. Size matters – determinants of modern, community-oriented mental health services. Int J Environ Res Public Health 2014;11:8456–74.
18
Ala-Nikkola T, Sadeniemi M, Kaila M ym. How size matters: exploring the association between quality of mental health services and catchment area size. BMC Psychiatry 2016;16:289.
19
Karjalainen K, Savonen J, Hakkarainen P. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huume­asenteet - Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2014. THL Raportti 2016;2.
20
Vartiainen A. Kuuden suurimman kaupungin päihdehuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2016;3.
21
Partanen A, Vorma H, Alho H, Leppo A. Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito Suomessa. Suom Lääkäril 2014;69:481–6.
English summary

How do people on opioid substitution treatment differ from other opioid users as patients?

Background

Opioid substitution treatment (OST) has been offered in Finland for over twenty years. The number of patients has steadily increased in the 21st century. In 2015 approximately 3 300 patients were in OST. The objective of this study was to obtain more information about OST and patients in OST.

Methods

The analysis is based on the 2015 survey on intoxicant-related cases. In the survey all social and healthcare units filled in a questionnaire on any intoxicant related cases during the 24 hours of data collection. In this study 10 844 intoxicant related cases were divided into three groups: patients in OST, other opioid users in the treatment system and other substance users in the treatment system.

Results

Altogether 1 585 patients in OST were documented. Patients in OST and other opioid users were younger, had more polydrug use and more lifetime intravenous drug use than other substance users. The majority of patients were in the HUCH hospital district. Patients in OST received less services (excluding maintenance treatment) than the other groups.

Conclusions

The survey captured 48% of the estimated number of patients in OST. Comparing patients in OST and other opioid users the beneficial effects of OST can be observed in this study.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
KKV esittää Mehiläisen ja Pihlajalinnan yrityskaupan kieltämistä

Markkinaoikeuden on annettava ratkaisunsa kolmen kuukauden kuluessa.

Ajassa
Vauvojen imetys on yleistynyt

Lähes kaikki vauvat saavat äidinmaitoa ainakin jonkin verran.

Ajassa
Lonkkamurtuman leikkaus 12 tunnin kuluessa vähentää kuolleisuutta

Suomessa hoidetaan leikkauksella vuosittain noin 6 000 lonkkamurtumaa.

Ajassa
Miten palveluita saa tuottaa? Sote-lausunnoissa toivottiin pelivaraa

Pohjoiseen tarvitaan kunnon tietoliikenneyhteydet, jos digitalisaatiolla halutaan tukea uudistusta.

Ajassa
Macchiarini saa sittenkin syytteen

Esiin on tullut uusia todisteita.