Alkoholihepatiitti on vaikea ja yleinen maksasairaus

Alkoholihepatiitti on runsaan juomisen seurauksena kehittyvä inflammatorinen maksavaurio, jonka kirjo vaihtelee rasvamaksatulehduksesta (steatohepatiitti) maksan vaikeaan vajaatoimintaan ja monielinvaurioon, jotka voivat johtaa kuolemaan.

Martti Färkkilä

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito muun hoidon tukena

Alkoholin hallitsematon käyttö on yksi merkittävimmästä terveyden riskitekijöistä. Alkoholiongelmaisten hoitoon hakeutuminen on vähäistä ja pitkän ajan hoitotulokset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia.

Hannu Alho, Mauri Aalto

Uudet kuvantamistekniikat parantavat aivovammojen diagnostiikkaa

Aivovammoista aiheutuvat oireet ovat yksilöllisiä, ja kliinisen aivovammadiagnoosin tueksi tarvitaan usein kuvantamistutkimuksia. Riittävän varhaisella diagnostiikalla on tärkeä merkitys aivovammapotilaan kuntoutuksen suunnittelussa ja siten vaikutusta myös potilaan ennusteeseen.

Nina Brandstack

Eturauhassyövän hormonihoidon jaksotus parantaa elämänlaatua

Satunnaistettu FinnProstata VII -monikeskustutkimus suunniteltiin vertaamaan jaksoittaista eli tauotettua ja jatkuvaa kastraatiohoitoa. Ensisijaisena tavoitteena oli verrata hoitomuotoja hoitovasteen keston ja eturauhassyövän etenemisen suhteen.

Arto Salonen

Glukoosiaineenvaihdunta potilailla joilla on m.3243A >G-mutaatio

Mitokondriaalinen DNA:n m.3243A>G-mutaatio johtaa puutteelliseen soluhengitykseen ja siten solujen energia-aineenvaihdunnan häiriöön. Vika soluhengityksessä voi aiheuttaa oireita useissa elinjärjestelmissä. Kyseinen mutaatio on yleisin mitokondriaalisen diabeteksen syy.

Markus Lindroos

Kohdun limakalvon lämpöhoito vaihtoehto runsaiden kuukautisten hoitoon

Kohdun limakalvon lämpöhoidossa kohdun limakalvo tuhotaan pysyvästi niin, että kuukautisvuodot niukkenevat tai jopa loppuvat kokonaan. Toimenpide vaatii vain kahden päivän sairausloman, ja sen komplikaatioriskit ovat vähäiset.

Sari Ahonkallio

Rasvan kertyminen maksaan ja lihakseen

Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat edelleen vajaa puolet kuolemista Suomessa muodostaen suurimman yksittäisen kuolinsyyn ryhmän. Sydän- ja verisuonitaudille altistavia tekijöitä on tärkeä tutkia perusteellisesti, jotta voimme kohdistaa hoitomuodot oikein.

Pauliina Pisto

Infektiot ja antibiootit jylläävät pitkäaikaishoidossa

Viime vuosina pitkäaikaishoidon potilaiden infektiot ovat alkaneet saada tutkijoidenkin huomiota, sillä hoitolaitoksien antibioottien käyttö lisää moniresistenttejä bakteerikantoja. Elämän loppuvaiheessa tapahtuu runsaasti potilassiirtoja laitoksista sairaaloihin ja takaisin, ja tämä edistää infektioiden leviämistä.

Kaisu Pitkälä

Aikuistyypin astmalle määriteltiin kolme fenotyyppiä

Kliinikon näppituntuma aikuisiässä alkavan astman monimuotoisuudesta saa vahvistusta hollantilaistutkijoiden analyysistä. Tutkijat kävivät huolellisesti läpi 200 aikuisen astmapotilaan aineiston ja tekivät ns. klusterianalyysin, jonka tuloksena sairaudelle löytyi kolme eri fenotyyppiä.

Heikki Ekroos

Paikallishoidot tehoavat myös levinneeseen syöpään?

Kasvainten paikallishoidoissa yleisesti käytetyillä lämpöhoidoilla on kliinisessä käytännössä ajateltu olevan käyttöä vain pienten paikallisten kasvainten tai etäpesäkkeiden hoidossa. Näiden hoitojen tiedetään kuitenkin vaikuttavan immuunijärjestelmän aktiivisuuteen, ja niillä voi olla vaikutuksia tuumorispesifisten T-lymfosyyttien aktivaatioon. Japanilainen tutkimusryhmä päätti kokeilla paikallisesti annettua immunostimulanttia lämpöablaatiohoidon yhteydessä.

Roberto Blanco Sequeiros

Tupakalla ei suoraa osuutta naisten laskimotukoksiin

Tupakointi löytyy likimain kaikkien tautien riskitekijälistalta asteikolla paha - pahempi - pahin, mutta sen syy-yhteys laskimotukosten syntyyn on avoin - ja etenkin mahdollinen mekanismi.

Marko Vesanen

Uusi hoito ei aina ole parempi kuin vanha

Intensiteettimuokattu sädehoito (IMRT) tarkentaa hoitokohteen annosjakaumaa, mutta uusi tekniikka ei parantanut eturauhassyövän postoperatiivisen sädehoidon tuloksia.

Sirkku Jyrkkiö

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012

Suomessa väestön verenpainetasoja on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan systolisen ja diastolisen verenpaineen tasojen ja kohonnutta verenpainetta sairastavien osuuksien muutokset väestössä vuodesta 1982 vuoteen 2012. Lisäksi raportoidaan lääkehoidossa ja hyvässä hoitotasapainossa olevien osuudet vuodesta 1997 vuoteen 2012.

Tiina Laatikainen, Antti Jula, Mika Kastarinen, Veikko Salomaa, Katja Borodulin, Kennet Harald, Markku Peltonen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen

Vastaavatko verenpaineen lääkehoidon valinnat suosituksia?

Suomalaisista verenpainepotilaista vain noin kolmasosa saavuttaa verenpaineen hoitotavoitteen.

Ilkka Kantola

Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia

Natriuminsaannin vähentäminen alentaa verenpainetta ja vähentää kohde-elinvaurioiden ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaaraa. Suomalaisten verenpainetaso on mm. natriuminsaannin vähentymisen ansiosta laskenut, mutta silti se on edelleen korkea.

Antti Jula

Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin kuin vastaanotolla mitattu

Kohonneen verenpaineen diagnosointi ja hoito perustuvat yhä suurimmaksi osaksi vastaanotolla tapahtuviin verenpainemittauksiin, vaikka tällä käytännöllä on lukuisia heikkouksia.

Teemu Niiranen, Antti Jula

Miten verenpaineen kotimittausta käytetään

Jotta verenpaine voitaisiin arvioida luotettavasti, verenpaineen mittaus kotona pitäisi tutkimustiedon perusteella tehdä kahdesti aamulla sekä illalla vähintään neljänä peräkkäisenä päivänä.

Jouni Johansson, Antti Jula

Kohonneen verenpaineen hoidon toteuttamisessa parantamisen varaa

Väitöskirjatyössä selvitettiin kohonneen verenpaineen hoidon lääkevalintoja ja -yhdistelmiä 2000-2006 suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin. Lisäksi selvitettiin verenpaineen lääkehoidossa ja liitännäissairauksissa tapahtuneita muutoksia erilaisissa potilasryhmissä.

Teemu Ahola

Lasten kipuoireet ja uniongelmat lisääntyneet selvästi

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkein 8-vuotiaiden lasten oireiden yleisyyttä 1989, 1999 ja 2005. Kunakin vuonna tutkimukseen osallistui noin 1 000 varsinaissuomalaista lasta. Oireiden yhteyksiä toisiinsa ja psykososiaalisiin tekijöihin tutkittiin em. 8-vuotiaiden ja noin 2 500 salolaisen ja rovaniemeläisen yläkoululaisen keskuudessa. Koko maan laajuisesti kerättiin noin 6 000 tutkittavalta tietoja kivuista kahdeksan vuoden iässä sekä rekisteripohjaisia tietoja masennuslääkkeiden käytöstä 24 ikävuoteen mennessä.

Terhi Luntamo

Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista

Pihkasalvaprojektin tarkoituksena oli selvittää kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia käyttäen objektiivisia laboratoriotutkimusmenetelmiä sekä tutkia pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa objektiivisten kliinisten potilastutkimusten perusteella.

Arno Sipponen