Talven 1995-96 influenssa - tyyntä myrskyn edellä?

Talven 1995-96 influenssaepidemia oli Euroopassa vain keskinkertaisen voimakas. Kausi osoitti kuitenkin jälleen kerran, miten influenssavirusten poikkeukselliseen muuntelupotentiaaliin ja sopeutumiskykyyn liittyy ainainen yllätysten mahdollisuus. Influenssan epidemiologiassa tyyni vaihe merkitsee usein lähestyvää myrskyä. Nytkin siihen näyttää olevan aineksia.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Äkillinen kasvohalvaus

Kasvohermon äkillinen halvaantuminen on verrattain tavallinen oire, jonka aiheuttaja selviää nykyisin melko usein. Käsitys kasvohalvauksen etiologiasta on viime vuosina muuttunut: sekä varicella-zostervirusta että Lymen borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferispirokeettaa epäillään merkittäviksi kasvohalvauksen aiheuttajiksi. Lisäksi aiemmin idiopaattiseksi katsotun Bellin pareesin aiheuttajana pidetään uuden tutkimustiedon perusteella usein Herpes simplex -virusta. Kasvohalvaus on potilaalle epämieluisa ja pelottava kokemus, joten häntä on tuettava antamalla tarpeeksi tietoa tästä useimmiten hyvänlaatuisesta oireesta ja varaamalla aikaa kysymyksiin vastaamiseen. Tuoreet halvaustapaukset, jotka tarvitsevat erikoistutkimuksia, ohjataan lähimpään korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikköön.

Miikka Peltomaa, Henrik Malmberg

Paksusuolisyövän liitännäishoito

Paksusuolisyövän liitännäishoito on vähentänyt syövän uusiutumista ja kuolleisuutta useissa kontrolloiduissa hoitokokeissa silloin, kun leikkauksessa on todettu paikallisia imusolmukemetastaaseja (Dukesin luokitus C). Ratkaisematta ovat kuitenkin vielä monet liitännäishoitoon vaikuttavat seikat, mm. kemoterapian laatu ja kesto, joten meneillään olevien satunnaistettujen kokeiden tuloksia joudutaan odottamaan, ennen kuin hoitokäytännöt vakiintuvat. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on solunsalpaajahoidon antaminen kuitenkin perusteltua Dukesin asteen C paksusuolisyövässä.

Johanna Sjöström, Mauri Kouri, Heikki Joensuu

Hammas- ja leukavammojen ensihoito

Kasvovammojen ensihoidossa on keskeistä hengityksen ja verenkierron turvaaminen. Hammas- ja leukamurtumien varsinaisella hoidolla on harvoin kiire, elleivät ne uhkaa potilaan henkeä. Leukamurtuman ensihoidoksi lääkärin olisi tarvittaessa pystyttävä tekemään hampaisiin kiinnitettävä teräslankasidos, joka tukee instabiilia murtumaa ennen varsinaista hoitoa. Hammasvaurioista nopeaa toimintaa tarvitaan irronneen hampaan takaisin istuttamisessa; toimenpide onnistuu lääkäriltä, jopa maallikoltakin. Sen sijaan luksoituneen hampaan reponoiminen tai lohjenneen hampaan suojaaminen on tehtävä hammaslääkärin välineillä.

Kyösti Oikarinen

Kuivan suun syyt ja hoito

Syljen erityksen vähenemisestä johtuva suun kuivuus on iän myötä yleistyvä vaiva ja selvästi tavallisempi naisilla kuin miehillä. Useimmin sitä aiheuttavat tietyt psyyken- ja verenpainelääkkeet. Myös muutamilla astmalääkkeillä ja sairauksista varsinkin autoimmuunitaudeilla on syljen eritystä vähentävä vaikutus. Ongelman paras hoito, syyn poistaminen, on harvoin mahdollista. Potilaan subjektiivisten vaivojen lievitykseen lääkäri tai hammaslääkäri voi neuvoa hampaille ja suun limakalvoille turvallisia suunhoitovalmisteita.

Jorma Tenovuo

Onko potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki toteutunut?

Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki on ollut voimassa kolme vuotta. Sen periaatteista keskeisimpiin kuuluvat potilaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeudet. Laki on jo vaikuttanut terveydenhuollon toimintoihin käytännössä. Potilasasiamiesjärjestelmä ja muistutusmenettely on toteutettu, mutta monien lain säännösten toteuttaminen vaatii asenteiden ja hoitotraditioiden muuttumista - siis aikaa.

Irma Pahlman, Terhi Hermanson, Anja Hannuniemi, Arja Koistinen, Jari Koivisto, Petri Hannikainen, Paula Ilveskivi

Yksityisistä lääkäripalveluista kuluttajavalituslautakuntaan tehdyt valitukset

Kuluttajavalituslautakuntaan tehdään vuosittain runsaat parikymmentä valitusta yksityisistä lääkäripalveluista. Tavallisimmat valituksen aiheet ovat palvelun epäonnistuminen, erimielisyydet palvelun sisällöstä, palvelusta perittävä hinta sekä kustannusarvion ylittyminen. Eniten valittajien kannalta myönteisiä päätöksiä kuluttajavalituslautakunta tekee epäonnistuneista hammasproteeseista, kun taas palvelun tuottaneiden lääkärien kannalta myönteisiä päätössuosituksia syntyy eniten palvelusta peritystä hinnasta sekä näöntarkastuksesta tehdyistä valituksista.

Helena Tuorila

Kasvuhormonista apua dilatoivaan kardiomyopatiaan?

Idiopaattinen, dilatoiva kardio- myopatia on etiologialtaan tuntematon sairaus, jossa sydämen vasen kammio laajenee hiljalleen, ilman että kammion seinämä samalla paksunisi. Tästä on seurauksena sydämen vajaatoiminta. Kasvuhormoni näyttää vaikuttavan myös sydänlihaksen kasvuun ja toimintaan. On näet osoitettu, että kasvuhormonipuutteisilla potilailla sydämen kasvu ja toiminta jäävät jälkeen ja että kasvuhormonisubstituutio normaalistaa sydämen toiminnan ja anatomian.

Robert Paul

Englantilaiset priorisoimassa

Terveydenhuollon priorisointikysymykset ovat olleet jälleen esillä British Medical Journalin palstoilla. Englannissa on tehty kysely, jossa selvitettiin 2 005:n yli 16-vuotiaan kansalaisen mielipiteitä terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisesta.

Heikki Joensuu

Meissä jokaisessa asuu vankomysiinille resistentti enterokokki?

Enterokokit muuntuvat helposti resistenteiksi, ja muutoinkin niihin tehoaa vain pari lääkettä, ampisilliinijohdokset ja vankomysiini. Imipeneemin ja meropeneemin teho on jo heikompi. Aminoglykosideista voi olla apua ampisilliinin kanssa käytettynä ja nitrofurantoiini te- hoaa virtsatieinfektioissa. Vaikka enterokokit aiheuttavat yleensäkin taudin vain perussairaille potilaille, ne ovat vaikean infektion aiheuttaessaan tappajia.

Pentti Huovinen

Perimä vaikuttaa artroosissakin

Artroosi on länsimaiden yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Sen pääsyyksi arvioidaan erilaiset ympäristötekijät, kuten ylipaino, nivelvammat ja polvikierukan leikkaus. Silti on osoitettu, että esimerkiksi Heberdenin kyhmyt ovat polviartroosipotilaiden lähisukulaisilla tavallisempia kuin valtaväestössä, mikä puhuu sen puolesta, että geneettiset tekijät saattavat osaltaan vaikuttaa artroosiin. On myös osoitettu, että kollageenisynteesiin osallistuva geenialue on viallinen harvinaista primaaria generalisoitunutta artroosia sairastavilla potilailla.

Robert Paul

Bakteerien resistenssi säilyy antibiootittomassakin elinympäristössä

Escherichia colin resistenssi streptomysiiniä kohtaan perustuu mutaatioihin rpsL-geenissä. Resistenssin lisäksi mutaatiot hidastavat yleistä peptidiketjujen synteesiä ja heikentävät sitä kautta bakteerien elinkelpoisuutta. Kun resistenttejä bakteereita kasvatetaan ilman antibioottia, niiden pitäisi väistyä herkkien tieltä. Näin ei kuitenkaan käy, vaan resistentit bakteerit pitävät asemansa palauttamalla peptidisynteesinsä alkuperäiselle tasolle kompensoivien uusien mutaatioiden kautta.

Matti Viljanen

Massiivinen jäätelövälitteinen salmonelloosiepidemia Amerikassa

Amerikan suosituimpiin kuuluva jäätelö tartutti Salmonella enteritidiksen runsaaseen pariinsataantuhanteen herkuttelijaan. Sairastuneiden määrä on tosin arvio, joka laskettiin kuudensadan varmistetun tapauksen perusteella. Yli 90 % varmistetuista potilaista oli kuumeisia ja 40 %:lla oli veriulosteita. Tauti kesti keskimäärin runsaan viikon ja neljännes potilaista tarvitsi sairaalahoitoa.

Matti Viljanen

Ketkä Suomessa käyttävät erityisvalmisteita?

Kansanterveyslaitoksen tekemän ravinnonkäyttöä koskeneen FINRAVINTO'92-tutkimuksen mukaan neljäsosa tutkitusta aikuisväestöstä käytti vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita tai rohdosvalmisteita. Yleisimmin näitä erityisvalmisteita käyttivät korkeasti koulutetut pääkaupunkilaiset ja naiset. Valmisteiden käyttäjillä oli terveellisemmät ruokailutottumukset kuin muilla, ja he saivat ravinnostaan enemmän vitamiineja kuin muut. Tutkimus osoittikin valmisteiden käytön yleensä tarpeettomaksi, koska käyttäjät saivat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita ruoastaankin.

Pirjo Kaartinen, Marja-Leena Ovaskainen, Pirjo Pietinen

Hormonikorvaushoito gynekologisen syövän jälkeen

Gynekologisen syövän sairastaneelle potilaalle harkitaan yhä useammin hormonikorvaushoitoa, koska estrogeenin pitkäaikaisella käytöllä on myönteisiä vaikutuksia potilaan terveyteen menopaussin jälkeen. Aikaisemmin hormonikorvaushoito on yleensä kielletty kohdunrungon syövän sairastaneilta potilailta varsin niukoin perustein. Kiellon perusteita on syytä harkita uudelleen ja yhä useammin tarjota potilaalle mahdollisuutta tähän hoitoon.

Anne Gärdström, Jorma Penttinen, Eero Kumpulainen

Bakteerivaginoosi raskauden uhkana

Bakteerivaginoosi on varsin yleinen emättimen infektio. Sitä on pidetty epämiellyttävänä, mutta harmittomana. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käsitykset sen viattomuudesta ovat kuitenkin muuttuneet, koska se on yhdistetty eri raskaushäiriöihin. Keskossynnytyksen riskin on todettu suurenevan bakteerivaginoosin vuoksi jopa seitsenkertaiseksi. Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi on syytä hoitaa, jos potilaan riski synnyttää ennenaikaisesti on muutenkin suuri.

Minnamaija Kekki, Tapio Kurki

Koulutuksen vaikutus masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksissa

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö perusterveydenhuollon potilailla, mutta se saattaa jäädä yleislääkärin vastaanotolla vaille riittävää huomiota. Stakes järjesti vuonna 1994 valtakunnallisen depressioprojektin osahankkeena viidessä terveyskeskuksessa koulutusjakson, jolla pyrittiin kehittämään masennuksen tunnistamista ja hoitoa terveyskeskuksissa. Vastoin odotuksia lääkärien alttius tunnistaa ja hoitaa potilaan masennusta väheni koulutuksen jälkeen. Masennuksen hoidossa kuitenkin potilaskeskeisen hoitokäytännön osuus lisääntyi ja pelkästään oirekeskeisen hoitokäytännön osuus väheni jonkin verran. Hoitokäytäntö oli harvoin perhe- tai systeemikeskeinen. Perusterveydenhuoltoon suuntautuvalle depressiokoulutukselle tutkimus antaa runsaasti uusia haasteita.

Jorma Kiuttu, Ville Lehtinen, Reeta Kalliokoski, Juha Katajamäki, Tarja Koffert, Marjo Kokko, Tenho Suomela

Creutzfeldt-Jakobin tauti ja muut prionitaudit

Prionitaudit ovat olleet tämän kevään suuri kohuaihe, kun Englannissa kymmenen nuoren potilaan Creutzfeldt-Jakobin taudin lähteeksi on epäilty nautakarjan spongiformista enkefalopatiaa, ns. hullun lehmän tautia. Harvinaista Creutzfeldt-Jakobin tautia on aiemmin todettu nuorilla potilailla lähinnä vain ihmisperäisen kasvuhormonin välityksellä saatuna. Sekä ihmisen että eläinten prionitaudeista on viime vuosina saatu merkittävästi lisää tietoa.

Jussi Kovanen, Matti Haltia

Nuuska ja sen vaikutukset terveyteen

Nuuskan ja muiden ei-poltettavien tupakkatuotteiden haittavaikutuksista vain yleisimmät on osoitettu tilastollisesti merkitsevästi. Pisimpään on tutkittu nuuskan yhteyttä suusyöpään ja näyttö siitä on vahva. Nuuskan on myös sitovasti osoitettu aiheuttavan ienten vetäytymistä ja leukoplakioita, mutta muuta tutkimustietoa suussa käytettävän tupakan yhteydestä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten sairauksiin on vähän. Nuuskan käyttäjät altistuvat nikotiinille kuten tupakoitsijatkin, ja nuuska aiheuttaa selvästi riippuvuutta.

Mikko Laaksonen

Tarvitsemmeko autonkuljettajien ikäkausitarkastuksia?

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta kehotti keväällä 1995 liikenneministeriötä selvittämään, voitaisiinko ajokortin haltijoiden ikäkausitarkastuksista luopua kokonaan, koska Suomen ja Ruotsin onnettomuuslukuja vertaillut tutkimus oli osoittanut, että ikäkausitarkastuksista ei ole hyötyä. Onnettomuuslukujen vertailu ei kuitenkaan anna perusteita ikäkausitarkastuksista luopumiselle. Ajokyvyn tutkimiseksi voitaisiin kuitenkin luoda hajautettu seurantajärjestelmä.

Heikki Summala