Skitsofrenia – usean osuman tauti

Skitsofrenia – usean osuman tauti

Skitsofrenia diagnosoidaan oirekokonaisuutena, ja eri potilailla oireiden, kuten aistiharhojen, harhaluulojen, motivaatiovaikeuksien tai kognition ongelmien esiintyvyys ja voimakkuus vaihtelevat. Oiretyyppien syyt ovat todennäköisesti erilaisia, ja toisaalta yksittäinen syytekijä voi johtaa useisiin oiremuotoihin (1). Oirekriteerit täyttävää häiriötä edeltää keskushermoston kehitykseen vaikuttavien tekijöiden polku, jossa haavoittuvuutta lisäävien tapahtumien painoarvot vaihtelevat (2).

Tuula Kieseppä, Jaana Suvisaari

Lievä von Willebrandin tauti kannattaa diagnosoida kunnolla

Perinnöllisistä verenvuotosairauksista yleisin on von Willebrandin tauti. Lievän tautimuodon diagnostiikka on sekä kliinisesti että laboratorioteknisesti haastavaa, sillä laboratorion ilmoittama numeraalinen arvo ja potilaan kokemat oireet eivät aina kohtaa. Diagnosointi on vasta viime vuosina tarkentunut niin, että riskitietoihin ei tule merkintää enää pelkän sukutaustan tai sinne päin olevan tutkimustuloksen perusteella. Amerikkalaiset selvensivät historiallisen diagnoosin ja verenvuoto-oireilun yhteyttä poikkeuksellisen tarkalla tutkimuksella.

Marko Vesanen

Opioidi jää usein käyttöön tekonivelleikkauksen jälkeen

Opioideja käyttävillä polvi- ja lonkkapotilailla potilailla opioidin käyttö jatkuu tekonivelleikkauksen jälkeenkin, ja opioidi saattaa jäädä käyttöön leikkauksen jälkeen myös potilaille, jotka eivät ole aiemmin niitä käyttäneet. Opioidien käytöllä ja kivun intensiteetillä ei näytä olevan yhteyttä. Tarpeettoman opioidilääkityksen välttämiseksi tällaiset potilaat on tärkeää tunnistaa.

Ritva Jokela

Miksi nivunen on kipeä tyräleikkauksen jälkeen?

Miksi nivunen on kipeä tyräleikkauksen jälkeen?

Nivustyräleikkaus on Suomessakin tavallisimpia kirurgisia toimenpiteitä: niitä tehdään vuodessa noin 12 000. Nykyään tyräpullistuma korjataan asettamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa (Lichtenstein) tai tähystyskirurgian keinoin. Avoleikkaus tehdään lähes aina päiväkirurgisesti ja tyristä uusiutuu vain 2–5 %, koska verkkomateriaalit ovat kestäviä.

Hannu Paajanen

Kävelykyvyn heikkeneminen voi ennustaa muistisairautta

Jo kolmisenkymmentä vuotta sitten ruotsalaistutkijat julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan kävelyn pysähtyminen puhuessa ennustaa dementiaa. Kävelykykyä on sen jälkeen analysoitu monin tavoin laboratorio-olosuhteissa, mm. askeltamisen integraation ja rytmin heikkenemistä, käännöksien vaikeuksia, kävelyn hidastumista ja mainittua kaksoistehtävästä suoriutumista ("stops walking while talking").

Kaisu Pitkälä

Retroperitoneaalisen sarkooman leikkausta kannattaa täydentää sädehoidolla

Sarkooma on harvinainen vatsanontelon takaseinämän alueella, niitä on vain noin 15 % kaikista pehmytkudossarkoomista. Leikkaus on sarkooman ensisijainen hoitomuoto. Aiemmin on ollut epäselvää, tarvitaanko leikkauksen lisäksi sädehoitoa. Amerikkalaisen rekisteriaineiston perusteella näyttää siltä, että sädehoito lisää potilaan elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030