Uutta tietoa kantasoluista keskushermoston rappeumasairauksissa

Stem cells in neurodegenerative diseases: focus on Alzheimer’s disease and neuronal ceroid lipofuscinosis

Ekaterina Savchenko

Hiiren sydämen geenihoito- ja EKG-analyyseistä pohjaa ihmisten hoitokokeille

Cardiological studies in mice-special emphasis on gene therapy, imaging and ECG findings

Mari Merentie

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa suuri veren­vuoto yhteydessä huonompaan ennusteeseen

Perioperative bleeding and use of blood products in coronary artery bypass grafting

Eeva-Maija Kinnunen

Lasten keliakia voitaisiin havaita aikaisemmin säännöllisellä vasta-aineseurannalla

Gliadin-specific immune responses in the ­development and prediction of celiac disease in children

Anne Lammi

Uudella PET-merkkiaineeella kuvannetaan aivojen noradrenaliini-hermovälityksen muutoksia

The alpha2C-adrenoceptor as a neuropsychiatric drug target – PET studies in human subjects

Jussi Lehto

Foolihappolisä kaikille raskautta suunnitteleville naisille

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja THL:n uudessa suosituksessa kaikille raskautta suunnitteleville naisille suositellaan monipuolisen ruokavalion lisäksi foolihappolisää 400 µg/vrk folaatin riittävän saannin turvaamiseksi. Foolihappolisän käyttäminen aloitetaan kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä, jotta voidaan varmistaa riittävä folaattitaso äidin elimistössä alkuraskauden aikana. Riskiryhmille ja eräitä lääkkeitä käyttäville annossuositukset ovat suurempia (1).

Heli Malm, Vedran Stefanovic, Annukka Ritvanen

Pleuraneste on huono merkki pneumoniapotilaalla

Sairaalassa hoidettavista pneumoniapotilaista noin joka viidennellä on nestettä keuhkopussissa. Sitä, mikä on pleuranesteen vaikutus ennusteeseen, ei ole tiedetty. Amerikkalainen tutkimusryhmä selvitti tätä lähes 500 000 päivystyspotilaan sähköisestä aineistosta.

Heikki Ekroos

Omaisten mielipide syöpäpotilaan loppuvaiheen hoidosta

Syöpäpotilaat yleensä haluavat kuolla kotona, välttää tehohoitoa sekä miettiä ajoissa paikkaa saattohoitoa tarjoavaan laitokseen. Omaiset ovat kyselytutkimuksen mukaan samoilla linjoilla.

Heikki Ekroos

Onko eturauhassyövän uusiutumisen PSA-kynnys liian matala?

Eturauhassyövän uusiutumisen biokemiallinen määrittely on epäyhtenäinen, ja se aiheuttaa sekaannusta hoitotulosten vertailussa. Suomalaisen asiantuntijatyöryhmän vuonna 2014 laatiman Käypä hoito -suosituksen mukaan PSA-arvon nousu tasolle 0,2 µg/l radikaalileikkauksen jälkeen merkitsee taudin uusiutumista. Nyt yhdysvaltalainen tutkijaryhmä päätyi suuresta potilasaineistosta tehdyn tutkimuksensa perusteella siihen, että taudin leviämistaipumusta ennakoi parhaiten PSA-arvo 0,4 µg/l ja se on siksi sopivin residiivin biokemialliseksi raja-arvoksi.

Ossi Lindell

Hyttysverkkoa tyräkorjauksiin?

Nivus- ja arpityrien korjaukset ovat tavallisia leikkauksia Suomen sairaaloissa. Takavuosina tyrät korjattiin ompelemalla, mutta ongelmaksi tuli tyrien uusiutuminen. Nyt muotia on kudosten vahvistaminen synteettisellä verkolla. Kalleimpia ovat biologiset verkot, joita käytetään erityisesti isoissa kudosdefekteissä ja infektion uhatessa. Mutta onko kalliimpi parempi?

Hannu Paajanen

Parkinson-potilaan hoitopolku perusterveydenhuollossa

Joustava mahdollisuus konsultoida neurologia parantaa hoitoa.

Kirsti Martikainen

Paikallinen glukokortikoidisynteesi suolistossa – tuskin turhaan?

Glukokortikoidit ovat steroidihormoneja, jotka säätelevät elimistön monia fysiologisia tapahtumia ja ovat keskeisiä tulehduksien ja autoimmuunisairauksien lääkehoidossa.

Ninni Mattila, Hanne Salmenkari, Heikki Vapaatalo

Kainalon harvinainen tuumori

Ganglio eli hyytelörakko on varsin yleinen ilmiö etenkin ranteen alueilla ja nilkkanivelessä.

Kari Rasku, Tomi Kianta, Saara Turtiainen

Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaushoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla

Huumeiden tai lääkkeiden oheiskäyttö korvaushoidon aikana on Turussa yleisempää kuin Jyväskylässä. Paikkakuntakohtaiset erot hoidon tuloksellisuudessa saattavat johtua esimerkiksi korvaushoitolääkkeen valinnasta. Turussa valtaosa korvaushoitopotilaista hoidetaan buprenorfiinivalmisteella, Jyväskylän seudulla metadonilla.

Eero Kaipiainen, Soili Lamminen, Solja Niemelä

Kasvutekijät ja mekaaninen kuormitus säätelevät sydänlihassolujen kasvua

Mechanical stretch and peptide growth factors in the regulation of the hypertrophic response of ­cardiomyocytes. ANP and BNP as model genes

Heikki Tokola

Sydänsarkoidoosien määrä kasvaa voimakkaasti

Cardiac sarcoidosis and giant cell myocarditis in Finland

Riina Kandolin

Magneettikuvaus soveltuu tuki- ja liikuntaelimistön toimenpiteiden ohjausmenetelmäksi

Magnetic resonance imaging-guided percutaneous musculoskeletal biopsies and therapeutic bone drillings

Pekka Kerimaa

Kollageeni XIII:ta tarvitaan oikeanlaiseen sydämen rakenteeseen ja toimintaan

Modeling the roles of collagen XIII in cardiac integrity and function, and in cutaneous wound healing

Ann-Marie Auvinen

Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien seuranta suunniteltava yksilöllisesti

Inflammatory bowel diseases – an epidemiological survey with twenty-year follow-up

Pia Manninen

Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikka on lisännyt ymmärrystämme lääkeaineenvaihdunnan ja lääkevasteen yksilöllisistä eroista (1) ja tuonut lupauksen entistä yksilöllisemmästä lääkehoidosta (2). Lapsen kehitys vaikuttaa lääkevastetta määrittäviin tekijöihin, mutta myös geneettisten tekijöiden ilmentymiseen (3). Farmakogeneettiset genotyypit ovat olemassa jo syntyessä, mutta ne ekspressoituvat vasta myöhemmin. Lääkevasteeseen vaikuttavien geenien ekspressio yleensä lisääntyy syntymän jälkeen ja saavuttaa täyden tason viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kalle Hoppu, Johanna Sistonen