Insuliinihoidon aloittaminen tyypin 2 diabeteksessa

Varsinais-Suomessa aloitettiin 1991-1996 insuliinihoito 884:lle tyypin 2 diabetespotilaalle. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin kyseistä joukkoa ja havaittiin sokerihemoglobiinin laskeneen insuliinin aloituksen jälkeen keskimäärin 2 %.

Markku Vähätalo

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys nuoruusiässä

Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus olivat yleisiä jo 15-vuotiailla ja 17-vuotiailla. Niiden samanaikainen esiintyminen oli yleistä. Tyttöjen oirehdinta oli yleisempää kuin poikien. Tytöillä masennus 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen sosiaalisten tilanteiden pelon riskiä 17-vuotiaana, pojilla taas sosiaalisten tilanteiden pelko 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen masennuksen riskiä 17-vuotiaana. Häiriön vaihtuminen sosiaalisten tilanteiden pelosta masennukseen seurannassa oli erittäin harvinaista, toisin päin vaihtumista tapahtui, mutta sekin oli varsin harvinaista.

Juha-Matti Väänänen

Lyhyt- ja pitkäaikaistulokset sekä elämänlaatu nivustyrän avoleikkauksissa

Väitöskirjassa vertailtiin avokirurgiassa käytettyjä verkkoja, tutkittiin muutoksia potilaiden elämänlaadussa ja etsittiin ennustekijöitä korjauksen jälkeen esiintyvälle nivuskivulle.

Georgios Pierides

Aivovaltimoaneurysmien neuro-oftalmologiset manifestaatiot

Aineisto koostui potilaista, joilta hoidettiin 2011 vuotanut tai vuotamaton aneurysma HYKS:ssa.

Elina Koskela

Ylipainoon liittyvät riskitekijät kasautuvat jo lapsilla

Väitöstutkimus perustuu pääasiassa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen. Väitöskirjassa hyödynnettiin myös Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) -seurantatutkimuksen ja Dose Responses to Exercise Training (DR´s EXTRA) -elämäntapainterventiotutkimuksen aineistoja.

Anna Viitasalo

Peritty pituus suojaa sepelvaltimotaudilta

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että pituudella on käänteinen yhteys sepelvaltimotautiin sairastumiseen ja taudin riskitekijöihin. Nyt laaja tutkimuskonsortio, jossa on mukana vahva suomalaisedustus, osoittaa, että kyse on geeneistä: perinnöllisesti lyhytkasvuiset ihmiset sairastuvat hieman todennäköisemmin sepelvaltimotautiin kuin pitkät.

Juhani Airaksinen

Kevytlimu ei pienennä vyötärönympärystä

Keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuja ruokia ja juomia on saatavilla yhä enemmän, mutta makeutusaineiden ei ole kuitenkaan osoitettu auttavan painonhallinnassa. Pikemminkin päinvastaista tietoa alkaa kertyä havainnoivista tutkimuksista, sillä makeutusaineiden ja dieettijuomien on niissä todettu lisäävän ylipainon ja lihavuuden, kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän vaaraa.

Helena Liira

Millaiset verenpainetavoitteet diabeetikolle?

Viimeksi Käypä hoito -suosituksessa nostettiin hieman diabetesta sairastavien systolisen verenpaineen tavoitetasoa. Kansainvälisestikään ei olla yhtä mieltä siitä, pitäisikö kaikkien diabeetikoiden verenpaine saada laskemaan ja kuinka paljon vai pitäisikö verenpaineen hoito kohdentaa niihin, joilla on jo diagnosoitu verenpainetauti. Australialaistutkijat tekivät meta-analyysin satunnaistetuista vertailututkimuksista selvittääkseen tätä kysymystä.

Kaisu Pitkälä

Psykiatrisille sairauksille yhteistä aivomuutosta etsimässä

Aivojen kuvantamistutkimuksissa on tavallisesti verrattu jotakin psykiatrista häiriötä sairastavien löydöksiä terveiden verrokkien aivokuviin. Tutkimusten seurauksena on syntynyt yleinen käsitys, että useimpiin psykiatrisiin sairauksiin liittyy aivojen harmaan aineen katoa kullekin sairaudelle ominaisissa paikoissa. Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Australiasta, pyrki poikkeuksellisen laajassa tutkimushankkeessa selvittämään, onko olemassa psykiatrisille sairauksille yhteisiä aivojen harmaan aineen muutoksia.

Tero Taiminen

Onko jo aika muuttaa lasten ylläpitonestehoidon käytäntöä?

Lapsi tarvitsee suonensisäistä nestehoitoa, kun suun kautta annettu nesteytys ei onnistu.

Janne Kataja

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Vuodesta 2010 alkaen on elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamiinin määrä kaksinkertaistettu, ja se on tehonnut: saanti on nykyään pääasiassa riittävää.

Susanna Raulio, Heini Hyvärinen, Suvi M. Virtanen

Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito

Borrelioosin alkudiagnostiikka perustuu altistus- ja oireanamneesiin ja kliinisiin löydöksiin.

Mari Kanerva

Lastentautien päivystyksen asiakkaat arvostavat tietoa ja mahdollisuutta osallistua hoitoon

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lastentautien päivystyksessä selvitettiin perheiden tyytyväisyyttä asiakastyytyväisyyskyselyllä sekä analysoitiin vuosina 2011-2014 asiakastyytyväisyyden seurannassa käytössä olleita mittareita .

Merja Helminen, Merita Inki, Marika Järvinen, Marjo Virkki

Munasarja- ja munanjohdinsyövän riski vaihdevuosihormonihoitoa käyttävillä naisilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin munasarja- ja munanjohdinsyöpien riskiä eri vaihdevuosihormonihoitoja käyttävillä naisilla rekisteritietoihin perustuvilla tutkimuksilla.

Virpi Koskela-Niska

Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövässä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mikä on komplementtijärjestelmän merkitys ihon okasolusyövän kehittymisessä.

Pilvi Riihilä

Statiinien teho ja arkielämän vaikuttavuus

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sekä statiinien käytön yleisiä trendejä 10 vuoden aikana että tekijöitä, jotka ovat keskeisiä statiinien odotettujen terveyshyötyjen toteutumisessa diabetespotilailla.

Päivi Ruokoniemi

Verkkoimplantit tehokkaita naisen lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa

Väitöksessä tutkittiin kahdella tekniikalla tehtyjen virtsankarkailuleikkauksien tehoa, turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä TYKS:ssä pitkän aikavalin seurannassa. Leikkaustulokset arvioitiin noin 10:n (Tension-free Vaginal Tape TVT) ja 6 vuoden (Trans-Obturator Tape TOT) seurannan jälkeen. Kahdessa osatyössä tutkittiin potilaita, joille oli tehty gynekologinen laskeumaleikkaus keskimäärin 7 vuotta aiemmin (Trans-Vaginal Mesh TVM). Yhdessä osatyössä tutkittiin laskeumapotilaiden sidekudoksen muutoksia verrattuna terveiden potilaiden sidekudokseen.

Pia Heinonen

Keskushermoston kehitykseen vaikuttavat riskitekijät ja suojamekanismit pikkukeskosilla

Yhteensä 169 hyvin ennenaikaisena (ennen 32. raskausviikkoa) syntynyttä lasta osallistui tutkimukseen, jossa tarkasteltiin, ennustaako jokin 109 napaverestä tutkitusta välittäjäaineesta akuuttia aivokammioverenvuotoa tai CP-vamman syntyä. Seurantatutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko raskaudenaikaiset tekijät ja vastasyntyneisyyskauden sairaudet neurokognitiiviseen kehitykseen kouluiässä.

Hanna Kallankari

Mikä tehoaa kaatumisten ehkäisyssä?

Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat vanhukset kaatuvat keskimäärin 1,5 kertaa vuodessa, ja 4-10 % laitoshoidon asukkaista saa lonkkamurtuman vuosittain. Vanhusten kaatumista ja sen ehkäisyä on tutkittu valtavasti, mutta tällä hauraalla, suuren riskin kohderyhmällä tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Cochrane-katsauksen mukaan D-vitamiinin tiedetään vähentävän laitosasukkaiden kaatumisia ja murtumia, mutta muiden interventioiden vaikuttavuus ei ole näyttänyt kovin hyvältä.

Kaisu Pitkälä

Leikkauksen alla lopettaneet pysyvät paremmin irti tupakasta

Tupakointi lisää leikkauksiin liittyviä komplikaatioita ja myös kuolleisuutta sekä sairaalahoidon jälkeisiä kustannuksia. Savuttomana leikkaukseen pitäisi olla vakiintunut toimintapa Suomessakin, mutta vain harvat sairaanhoitopiirit tekevät systemaattista työtä asian eteen. Nyt tulee uutta näyttöä asian tärkeydestä.

Heikki Ekroos