Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen ­keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen ­myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna.

Anna Sofia Urrila, Anu-Katriina Pesonen

Kouluikäisten uni epidemiologisten tutkimusten näkökulmasta

Kouluikäisten lasten uniongelmat ovat yleisiä. Niillä voi olla merkitystä lapsen kehitykseen, vaikka unihäiriön diagnostiset kriteerit eivät täyttyisikään.

Anu-Katriina Pesonen, Eero Kajantie, Katri Räikkönen

Suurin osa lasten virusperäisistä sairaalainfektioista ilmenee kotiuduttua

Lapsipotilailla virusten aiheuttamat sairaalainfektiot ovat yleisiä. Koska nykyään lasten sairaalahoitoajat ovat lyhyitä, sairaalassa tarttuneet taudit alkavat oireilla vasta kotona eivätkä yleensä tule sairaalan tietoon.

Sohvi Kinnula

Keliakiapotilaiden elämänlaatu paranee gluteenittomalla ruokavaliolla

Hoitamattomaan keliakiaan liittyy lisääntynyttä sairastuvuutta, jonka on osoitettu vähenevän tai estyvän gluteenittomalla ruokavaliolla oireisilla potilailla. Ruokavaliohoidon vaikutukset seulonnalla todettujen potilaiden elämänlaatuun ja terveyteen ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Anniina Ukkola

Leikkaustapa keskeinen nenänielun juveniilin angiofibrooman hoidossa

Nenänielun juveniili angiofibrooma on pääasiassa nuorten miesten harvinainen, histologisesti hyvänlaatuinen kasvain. Nenänielun juveniili angiofibrooma kykenee kasvaessaan syövyttämään luuta, mikä saattaa kallonpohjan läpi kasvavien kasvainten tapauksessa johtaa henkeä uhkaaviin komplikaatioihin. Suositeltava hoitomuoto on kasvaimen kirurginen poisto, mutta uusiutuminen ja persistoiva kasvu ovat kyseiselle kasvaimelle tyypillisiä. Valikoiduissa tapauksissa myös sädehoitoa voidaan harkita, jos kasvain on laajalle levinnyt, sijaitsee hankalassa paikassa tai uusintaleikkauksia on jo useita.

Suvi Renkonen

Ylipaino heikentää aromataasinestäjän vaikutusta

Ylipainoisilla naisilla on veressä yli kaksi kertaa enemmän naishormoneja kuin hoikilla. Rintasyövän hoitoon käytettävät aromataasinestäjät pienentävät tehokkaasti veren naishormonipitoisuuksia, mutta lääkehoidon aikana ylipainoisilla hormonipitoisuudet ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna hoikkien naisten hormonitasoihin.

Sirkku Jyrkkiö

Päivittäistoimiin liitetty tasapainoharjoittelu vähentää vanhusten kaatumisia

Liikuntaharjoittelun tiedetään voivan vähentää vanhusten kaatumisriskiä. Australiassa selvitettiin kahden erilaisen liikuntaintervention vaikutuksia.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus on edelleen kannattavaa

Laaja kanadalaistutkimus osoittaa, että sepelvaltimotautipotilas hyötyy liikunnallisesta kuntoutuksesta aktiivisen kajoavan hoidon aikakaudellakin.

Juhani Airaksinen

Uusi lupaava lääke kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon

Hoitoresistenttinä pidetyn eturauhassyövän hoitoarsenaaliin liitetään epäilemättä lähiaikoina aikaisemmasta poikkeavalla mekanismilla vaikuttava uusi lääke. Uudentyyppisen antiandrogeenin, entsalutamidin, estovaikutus kohdistuu useisiin eturauhassyövän kasvumoottorina pidetyn androgeenireseptorin signalointireitin vaiheisiin. Sillä ei tiedetä olevan agonistista vaikutusta, kuten nykyisin kliinisessä käytössä olevilla antiandrogeeneilla bikalutamidilla ja flutamidilla. Bikalutamidiin verrattuna entsalutamidin sitoutumisaffiniteetti androgeenireseptoreihin on viisinkertainen.

Ossi Lindell

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtymisessä aikuisten terveydenhuoltoon on haasteita

Pitkäaikaissairaat nuoret ovat erityinen potilasryhmä aikuisten terveydenhuollossa. Heidän tarpeensa eivät aina tule optimaalisesti huomioiduksi palvelujen tarjonnassa.

Krista-Liisa Vidqvist, Anne Korhonen, Marja Leena Kukkurainen, Hanna Vuorimaa, Riitta Luosujärvi

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Kiertäjäkalvosimen repeämä on yli 45-vuotiaiden yleinen tuki- ja liikuntaelinongelma.

Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo, Petri Virolainen

Miten tunnistan ihomelanooman?

Pigmentoitunutta ihomuutosta arvioitaessa tärkeintä on varmistaa, onko kyseessä melanooma vai ei. Melanooman esiintyvyys on Suomessa kasvussa.

Alexander Salava, Sari Pitkänen

Fysioterapeutin ohjaama itsehoito auttaa polvioireisia potilaita

Terveydenhuollon voimavaroja on kohdennettava uudella tavalla, jotta palvelujen tuottaminen tehostuu. Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapeutin antaman itsehoidon ohjauksen vaikuttavuutta polvioireisten potilaiden hoidossa.

Ulla Teppo, Mauno Vanhala, Marjo Oikari, Jari Ylinen, Arja Häkkinen

Kasvaimen tulehdusreaktio kolorektaalisyövän itsenäinen ennustetekijä

Kasvaimen ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen on tärkeää syöpäpotilaan yksilöllisen hoidon suunnittelussa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin kasvaimen tulehdusreaktion ja kasvaimen reunan silmuilevan kasvutavan merkitystä kolorektaalisyövän ennusteeseen.

Kai Klintrup

Uusia geenihoito­menetelmiä pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon

Pahanlaatuinen gliooma on aggressiivinen aivokasvaintyyppi, jonka hoitoennuste on erittäin huono. Potilaan elinaika diagnoosin jälkeen on keskimäärin vain noin 15 kuukautta, ja kasvain uusiutuu hoidosta huolimatta. Kasvainsolukon sietokyky perinteisiä hoitomuotoja vastaan johtaa tilanteeseen, jossa hoidon potilaalle aiheuttamat sivuoireet alkavat rajoittaa hoidon tehoa ja kestoa. Geenihoidon avulla voidaan kiertää nämä perinteisten hoitokeinojen rajoitukset glioomapotilaiden hoidossa.

Haritha Samaranayake

Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ennustekijät

Kilpirauhassyövän perushoito on mahdollisimman täydellinen kilpirauhasen poistoleikkaus, jonka jälkeen voidaan antaa vielä paikallinen sädehoito radioaktiivisella jodilla. Yleisesti hyväennusteisille papillaariselle ja follikulaariselle kilpirauhassyövälle on tyypillistä riski taudin uusiutumiseen jopa vuosikymmeniä primaarihoidon jälkeen. Pitkäaikaisen seurannan järjestäminen siten, että mahdolliset uusiutumat löydetään ajoissa ja ilman turhia tutkimuksia, on kasvava haaste. Tähän tarvitaan tietoa uusiutumista ennustavista tekijöistä.

Hanna Pelttari

Aivovaltimon pullistuman suonensisäisen hoidon pitkäaikais­ennuste

Aivovaltimon pullistumia hoidetaan sekä kallonavausleikkauksella että suonensisäisesti tukkimalla, embolisoimalla. Vaikka aivoverisuonten kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet, on edelleen potilaita, joiden lukinkalvonalaiselle verenvuodolle ei löydy syytä. Väitöstutkimuksen tavoite oli selvittää aivovaltimon pullistumaa ja lukinkalvonalaista verenvuotoa sairastavien potilaiden pitkäaikaisennustetta ja kuvantamislöydöksiä lähes 10 vuoden seurannassa.

Liisa Pyysalo

Automaattiset konenäkömenetelmät ovat luotettavia

Patologin työ sisältää runsaasti mikroskooppinäytteiden tulkintaa. Perinteisesti näytteitä on katsottu tavallisella mikroskoopilla, ja näytteistä tarvittavat merkkiaineiden laskennat on tehty silmämääräisesti. Varsinkin laajojen tutkimusaineistojen tulkintaan tarvitaan vaihtoehtoinen menetelmä, koska työ vaatii paljon aikaa ja patologien määrä on rajallinen.

Juho Konsti

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipaino on sekä tyypin 2 diabeteksen taustasyy että sen ennusteeseen vaikuttava tekijä. Lihavuuden aste vaikuttaa merkittävästi diabetespotilaiden hoitoon. Meillä on pitkältä ajalta tietoa koko väestön painon kehityksen linjoista Suomessa, mutta diabetespotilaiden painoon liittyviä tutkimuksia on vähän. Emme tiedä väestötasolla, kuinka suuri osa potilaista on ylipainoisia ja eriasteisesti lihavia. Tässä tutkimuksessa kuvataan ylipainon ja eriasteisen lihavuuden esiintyvyyttä tyypin 2 diabetes­potilailla suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Pia Pajunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Satu Männistö, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Juha Saltevo, Jouko Sundvall, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Johan Eriksson, Markku Peltonen

Spondylartriittien erotusdiagnostiikka

Spondylartriittien oireisto voi alussa olla epäselvä, epätäydellinen tai vaihteleva, eikä spesifistä diagnoosia siksi voida tehdä.

Dan Nordström, Liisa Virkki, Kalle Aaltonen