Dementia ja kognitiivinen heikentyminen aivohalvauksen jälkeen lisäävät kuolleisuutta

Pienten suonten taudin keskeisimpiä radiologisia löydöksiä ovat laaja-alaiset, yhteensulautuvat valkean aineen muutokset sekä lakunaariset infarktit. Näihin liittyy usein vain vähäisiä motorisia puutosoireita. Pienten suonten aiheuttamista vaurioista aivojen fronto-subkortikaalisessa verkostossa aiheutuu sen sijaan huomattavia kielteisiä vaikutuksia muistiin, tiedonkäsittelyyn, mielialaan ja arjessa selviytymiseen.

Susanna Melkas

Isän korkea ikä voi olla yhteydessä lapsen terveyteen

Isän korkean iän on havaittu olevan yhteydessä laajaan kirjoon eri terveysongelmia. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu väestöpohjaisessa otoksessa. Isän korkean iän on myös havaittu olevan yksi skitsofrenian riskitekijöistä, mutta vaikutuksen suuruutta sairastumisriskiin, mahdollisia sukupuolieroja, kliinisiä piirteitä tai yhteyttä kuvantamislöydöksiin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää isän korkean iän vaikutusta lasten skitsofreniariskiin ja kuolleisuuteen.

Brian Miller

Lapsen ripulikuivuman korjaus

Virusinfektion aiheuttama äkillinen gastroenteriitti voi aiheuttaa lapselle merkittävän kuivuman, vaikeimmillaan hengenvaarallisen myös kehittyneissä maissa. Lapsen lievä tai kohtalainen kuivuma voidaan tehokkaasti korjata ripulijuomalla (oral rehydration solution, ORS), joko juottamalla tai annostelemalla korvausneste nenä-mahaletkuun. Käytännön kliinisessä työssä kuivuman hoitoon voidaan usein käyttää nopeaa korjausta, jolloin lapsen kuivuma korvataan 4-6 tunnissa. Tämän jälkeen lapsi kotiutetaan ja kotona jatketaan ylläpitonesteytystä juottamalla. Toinen mahdollisuus on, että lapsi otetaan osastolle seurantaan seuraavaan päivään saakka, jolloin ylläpitonesteiden antamista ja tulevien menetysten korvaamista voidaan jatkaa nenä-mahaletkuun. Ripuloivia lapsia päivystysaikana hoitava lääkäri joutuu usein pohtimaan nopeaan kotihoitoon siirtymisen riskejä verrattuna osastolla tapahtuvaan pitempään seurantaan.

Terhi Tapiainen

Aiheuttavatko sytokiinit rintasyöpäpotilaalle väsymystä?

Yli puolet rintasyövän sairastaneista potilaista kärsii uupumuksesta ja univaikeuksista liitännäissolunsalpaajahoidon jälkeen. Joka neljäs nainen on masentunut hoitojen jälkeen. Sytokiinivälitteiset molekylaariset mekanismit saattavat olla oireiden merkittävä taustatekijä. Rintasyöpäpotilailla, joilla on suuri tuumorinekroositekijäreseptorin II (s-TNF-RII) pitoisuus veressä, ovat väsyneempiä kuin verrokkipotilaat.

Sirkku Jyrkkiö

Eteisvärinän hoito Suomessa - FinFib-tutkimus

Eteisvärinä lienee yleisin yksittäinen diagnoosi sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten eteisvärinän vuoksi päivystykseen tulevia potilaita hoidetaan Suomessa ja mitkä tekijät vaikuttavat hoitokäytäntöjen valintaan. Vastaavaa laajaa kansallista eteisvärinäpotilaiden hoitoa kartoittavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Mika Lehto, Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen, Minna Peiponen, Hanna Kyhälä-Valtonen, Juha Hartikainen, Juha Lund, Jarmo Ahonen, Markku Mäkijärvi, Finfib-Tutkimusryhmän Puolesta

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2011 Kommentteja

Onko erikoissairaanhoidolla roolia terveyden edistämisessä?

Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki vahvistaa terveyden edistämisen asemaa palvelujen järjestämisessä ja osana erikoissairaanhoidon hoitoprosesseja. Tutkimuksessa selvitettiin sairaaloissa toteutettavan terveyden edistämisen nykytilaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta.

Sirpa Kotisaari, Timo Ståhl, Jaakko Herrala, Pirjo Lindfors

Sydämen sykevaihtelu autonomisen toimintahäiriön merkkinä kroonista epilepsiaa sairastavilla

Epilepsiapotilailla esiintyy autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä. Näitä häiriöitä voidaan todeta epilepsiakohtausten aikana, heti kohtausten jälkeen ja kohtausten välillä sekä paikallisalkuisissa että yleistyneissä epilepsioissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu kardiovaskulaarisen säätelyjärjestelmän häiriöiden voivan ilmentyä alentuneena sydämen sykevaihteluna epilepsiakohtausten väliaikoina. Sydänsairauksien yhteydessä sykevaihtelun vähenemisen on osoitettu liittyvän kohonneeseen kuolemanriskiin. Epilepsiapotilailla alentuneen sydämen sykevaihtelun on epäilty liittyvän epilepsiapotilailla ilmenevien odottamattomien ja ilman selkeää syytä tapahtuvien äkkikuolemien lisääntyneeseen riskiin. Kertyneestä tiedosta huolimatta alentuneen sykevaihtelun kliininen merkitys epilepsiapotilailla on edelleen epäselvä. Pitkäaikaisseurantatutkimuksia sydämen sykevaihtelun muutoksista epilepsiapotilailla ei ole julkaistu.

Eija Suorsa

Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia

Vangit ovat erillisryhmä, joka poikkeaa monin tavoin tavallisesta suomalaisväestöstä. Terveydentilaltaan erityisen ongelmallisiksi ovat osoittautuneet sakon muuntorangaistusta suorittavat vangit. Sakkovangit kuormittavat vankilaterveydenhuoltoa päihteiden ongelmakäytön, runsaiden terveysongelmien ja muun huono-osaisuuden takia muita vankiryhmiä enemmän. Tämä tutkimus on osa laajaa suomalaista Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve -terveystutkimusta. Sakkovankeja ei ole aiemmin tutkittu erillisenä ryhmänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, löytyykö sakkovankien syrjäytymiselle selittäviä tekijöitä ja eroavatko he sosiodemografiselta taustaltaan, terveydentilaltaan ja työkyvyltään muista miesvangeista.

Terhi Wuolijoki, Heikki Vartiainen, Jorma Aarnio, Virpi von Gruenewaldt, Tomi Lintonen, Aino Mattila, Päivi Viitanen, Matti Joukamaa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 44/2011 Kommentteja

Suuren riskin potilaat ja siirteet nivusen alapuolisessa ohitusleikkauksessa

Vaikea-asteinen alaraajan tukkiva valtimotauti on yleisin raajan menetykseen johtava syy. Amputaation ehkäisemiseksi tarvitaan usein verenkiertoa parantava ohitusleikkaus. Kriittistä alaraajan verenkiertohäiriötä sairastavat potilaat ovat usein iäkkäitä, ja heillä on liitännäissairauksia. Tämän vuoksi tilaan liittyy amputaatioriskin lisäksi myös huomattava kuolleisuus.

Eva Arvela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030