Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon
Lähtökohdat
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten laadittujen B-lääkärinlausuntojen laatua sekä niiden lääketieteellisen sisällön että hakijan työhön ja työkykyyn liittyvien tietojen osalta.
Menetelmät
Tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten kirjoitetut B-lausunnot, joissa hakija oli alle 60-vuotias ja työsuhde oli lausunnon kirjoittamisaikaan voimassa. Kohteena olivat kahden työeläkevakuuttajan (Keva ja Varma) eläkehakemukset ja lausuntojen arvioinnin suorittivat näiden laitosten omat asiantuntijalääkärit.
Tulokset
Aineistoon sisältyi 109 lääkärinlausuntoa, joista 57 (52 %) oli työterveyshuollossa kirjoitettuja. Vain kolmannes kaikista lausunnoista oli laadittu B2-lomakkeelle. Tilankuvaus (status) puuttui 19 %:sta työterveyshuollon ja 30 %:sta erikoissairaanhoidon lausuntoja. Diagnostisten ja toimintakykyä kuvaavien tutkimusten tulokset oli paremmin kuvattu työterveyshuollon (79 %) kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa (64 %). Erikoissairaanhoidon lausunnoissa oli useammin arvioitu sairauksien ennustetta ja esitetty hoitosuunnitelma, kun taas työterveyshuollon lausunnoissa oli perehdytty enemmän hakijan työhön ja siinä selviytymiseen. 20 %:ssa lausunnoista esiintyi merkittäviä puutteita ja 18 %:ssa tapauksista jouduttiin tilaamaan lisäselvityksiä ennen etuushakemuksen ratkaisemista.
Päätelmät
Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon lausuntojen lääketieteellisessä sisällössä ei ollut merkittäviä eroja, mutta työhön ja työkykyyn liittyvät tiedot oli kuvattu työterveyshuollon lausunnoissa paremmin kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa. Tutkimuksen tulokset tukevat 1.6.2012 voimaan tullutta sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain uudistusta, joka korostaa työterveyshuollon koordinoivaa roolia pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa.
Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt pyrkivät pidentämään suomalaisten työuria saamalla nuoret nopeammin koulutukseen ja koulutuksesta työelämään, vähentämällä työstä poissaoloja ja vaikuttamalla eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Merkittävin työuran aikainen poissaolon syy on…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



