Esimakua 1 000 genomin yllätyksistä

Sinussakin, hyvä kollega, on lähes sata perinnöllisen taudin geenimutaatiota. Voit kuitenkin lohduttautua sillä, että todennäköisesti toinen kopiosi geenistä on ok - ja sillä, että toistaiseksi ei ole löytynyt yhtäkään ihmistä, jonka genomi olisi täydellisen virheetön. Nämä paljastukset ovat luettavissa kansainvälisen 1 000 genomin projektin ensimmäisestä osajulkaisusta.

Heikki Arvilommi

Imatinibi taitaa sittenkin parantaa pysyvästi

Ranskalaistutkijat uskalsivat lopettaa imatinibin niiltä kroonista myelooista leukemiaa sairastavilta potilailta, jotka olivat saaneet täydellisen hoitovasteen - eikä tauti uusinutkaan kaikilla.

Marko Vesanen

Urologien olisi noustava tupakointia vastaan

Tupakanpoltto on virtsarakon karsinooman huomattavin ulkoinen syy. Kuitenkin vain viidesosa urologeista ottaa tupakanpolton lopettamisen puheeksi potilaan kanssa, ilmenee Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta.

Ossi Lindell

Liikunta ehkäisee myös sydämen vajaatoimintaa

Työssä, työmatkoilla ja vapaa-ajalla tapahtuva liikunta ehkäisee sydämen vajaatoiminnan syntyä merkittävästi, ilmenee uudesta laajasta suomalaisesta väestötutkimuksesta.

Juhani Airaksinen

Tahdistinjohdon avulla sepelvaltimotukoksen pikadiagnoosiin?

Ensimmäiset kokemukset tahdistinjohdon avulla tapahtuvasta jatkuvasta intrakardiaalisen EKG:n seurannasta ovat lupaavia. Riskipotilaat voinevat tulevaisuudessa itse laitteen avulla varsin luotettavasti havaita uhkaavan sydäninfarktin tai sepelvaltimotaudin vaikeutumisen ja hakeutua entistä nopeammin hoitoarvioon.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä

Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnista, joka perustui asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin. Pitkäaikaistyöttömät ovat Oulun, Kainuun ja Raahen seutukunnan työvoiman palvelukeskusten asiakkaita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia toiminta- ja työkykyä heikentäviä sairauksia sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeita vaikeasti työllistyvillä on.

Raija Kerätär, Vappu Karjalainen

Selkäydinstimulaatio refraktorisen rasitusrintakivun hoidossa

- Epiduraalinen takajuostestimulaatio (spinal cord stimulation, SCS) on suhteellisen tuntematon hoitomuoto, vaikka se tarjoaa tehokkaan kivunlievityksen useaan muuten varsin hoitoresistenttiin tilaan.

Markku Taittonen, Pirkka Rautakorpi, Heikki Ukkonen, Tuija Vasankari, Juhani Airaksinen

Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen

Lähes kaikki suomalaiset lääkärit työskentelevät perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen aikana vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Jakson koulutuksellisena tavoitteena on oppia ymmärtämään perusterveydenhuollon työn omaleimaisuus. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on keskeinen. Ohjauksen kehittämiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue suunnitteli ohjaajille koulutusjärjestelmän, jonka toteutettavuus on tässä arvioitu.

Doris Holmberg-Marttila, Irma Virjo, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla

Painehaavat ovat yksi esimerkki väestön ikääntymisen aiheuttamista sairauksista. Ne ovat monitahoinen ja kallis ongelma ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Painehaavojen syntymistä voidaan ehkäistä hoidollisesti tehokkaiden ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia terveyskeskukselle koituu, jos se investoi tarpeenmukaisiin painehaavapatjoihin jokaiselle potilaalle.

Heidi Peltonen, Mervi Lepistö, Jukka K. Vihersaari

Perinnöllinen eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Nykyinen konsensus on, että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on 5-10 %. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.

Sanna Pakkanen

Uusi menetelmä glaukooman seurantaan

Glaukoomassa näköhermon hermosäikeet tuhoutuvat vähitellen ja hermosäiekato aiheuttaa muutoksia näköhermon päässä. Sen muoto muuttuu keskuskuopan laajentuessa ja hermokerroksen ohentuessa. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa pysyviin näkökenttäpuutoksiin ja jopa sokeuteen. Kohonnut silmänpaine on yksi taudin tärkeimmistä riskitekijöistä. Silmän paineensieto on kuitenkin yksilöllistä.

Ville Saarela

Malleja istukkaveren kantasolusisällön ennustamiseen

Istukkaveren kantasolujen siirto on vakiintunut hoito mm. luuytimen sairauksissa. Istukkaverta kerätään vapaaehtoisten äitien terveiltä, täysiaikaisilta vastasyntyneiltä, ja sitä säilytetään pakastettuna myöhempää käyttöä varten istukkaveripankeissa ympäri maailmaa. Hyvien siirtotulosten varmistamiseksi on tärkeää, että istukkaveriyksikössä on riittävästi verta muodostavia kantasoluja. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten istukkaveriyksiköiden kantasolusisältöä voitaisiin aiempaa paremmin ennustaa ja varmistaa kantasolujen säilyminen istukkaveren käsittelyn ja säilytyksen aikana.

Sari Juutistenaho

Vähän kajoavat leikkaukset tehoavat naisten virtsankarkailuun

Naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa päästään pysyvään paranemiseen usein vasta leikkauksella. Uudet vähän kajoavat virtsankarkailuleikkaukset pyrkivät tukemaan virtsaputken keskiosaa. Näillä leikkauksilla yli 90 % potilaista paranee, kuten perinteisellä Burchin mukaisella rakonkaulan kohotusleikkauksellakin. Vähän kajoavien leikkausten haitat ovat pienempiä kuin rakonkaulan yliliikkuvuutta korjaavilla leikkauksilla.

Kirsi Rinne

Kasvisten ja marjojen merkitys syövän ehkäisyssä ja hoidossa

- Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö liittyy pienempään syöpäriskiin.

Anne-Maria Pajari

Ruisleivän vaikutukset glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan

- Ruiskuidulla on hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia ja fysiologisesti edullisia vaikutuksia glukoosi- ja kolesteroliaineenvaihduntaan.

Hannu Mykkänen, Kaisa Poutanen

Vajaaravitsemuksen riskin seulonta

- Vajaaravitsemus on merkittävä kliininen ja taloudellinen ongelma. Se huonontaa potilaan elämänlaatua, vaikeuttaa toipumista ja lisää sekä kustannuksia että terveydenhuoltohenkilöstön työmäärää.

Outi Nuutinen, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Terttu Peltola

Vaikutusmahdollisuudet ja organisaation oikeudenmukaisuus lääkärintyössä

Työpaikan oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä työympäristöön liittyviä resursseja, joiden on osoitettu olevan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Yhteys on havaittu aiemmin myös lääkäreillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, ovatko määräaikaisissa ja pysyvissä työsuhteissa työskentelevät lääkärit eri asemassa näiden psykososiaalisten resurssien suhteen.

Tarja Heponiemi, Timo Sinervo, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Marko Elovainio

Liukeneva stentti virtsanjohdinvaurioiden korjauksissa

Virtsanjohdinvauriot ovat harvinainen vakava vammatyyppi. Niitä liittyy yleensä vartalon lävistäviin ampuma- tai puukotusvammoihin. Vatsaontelon tähystyskirurgian komplikaatioina esiintyvät virtsanjohdinvauriot ovat myös yleistyneet viime vuosina tähystysleikkausten määrän lisääntymisen myötä.

Juha Lumiaho

PET-TT-yhdistelmä parantaa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa

Turun PET-keskuksessa ja TYKS:n sisätautiklinikassa tehdyssä väitöstutkimuksessa selvitettiin TT- ja PET-tekniikoiden hyötyä sepelvaltimotaudin toteamisessa ja vaikeusasteen määrittämisessä. Circulation-lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että yhdistämällä TT-kuvaus sydämen verenvirtausta mittaavaan PET-tutkimukseen saadaan tarkkaa tietoa sekä sepelvaltimoiden rakenteesta että mahdollisten ahtaumien aiheuttamista seurauksista. Menetelmän huomattava etu on sen miellyttävyys potilaalle, sillä valtimopistoa ei tarvita. Perinteiset tutkimusmenetelmät, kuten rasituskoe, eivät aina luotettavasti kerro sepelvaltimotaudin vaikeusastetta.

Sami Kajander

Pikkukeskosen vaurioherkät aivot

Raskaudenaikainen hapenpuute lisää sikiön verenvirtausta aivoissa, jotta aivojen hapensaanti saataisiin turvattua. Väitöstutkimus osoitti, että sikiön verenkierron uudelleenjakautuminen ei riitä turvaamaan normaalia pikkukeskosen aivojen kasvua. Sikiöaikainen poikkeava verenvirtauksen lisääntyminen aivoihin samanaikaisesti heikentyneen napavaltimovirtauksen kanssa johti siihen, että aivojen kokonaistilavuus jäi pienemmäksi verrattuna niihin pikkukeskosiin, joilla kyseiset virtaukset pysyivät normaaleina.

Jonna Maunu