Tehohoitokapasiteetin turvaaminen HYKS:ssa influenssa A(H1N1)v -pandemian ensimmäisessä aallossa

- A(H1N1)v-pandemia aiheutti nopean kuormitushuipun tehohoitoon.

Anne Kuitunen, Irma Jousela, Veli-Jukka Anttila, Eeva Ruotsalainen, Ville Valtonen, Caj Haglund, Jorma Sipponen, Krister Höckerstedt, Kimmo Taari, Mauri Lepäntalo, Esko Kemppainen, Olli Kirvelä, Reijo Haapiainen

Mitä hoitoilmoitukset kertovat potilasturvallisuudesta?

Potilasturvallisuus on Suomessa entistä suuremman huomion kohteena. Hoitoon liittyvien haittavaikutusten määrää voidaan arvioida sairaaloiden hoitoilmoitusjärjestelmän (HILMO) avulla. Kirjaamiskäytäntöjen epäyhtenäisyyden ja puutteiden vuoksi haittavaikutusten kirjaamissääntöjä ja ohjeita muutettiin vuonna 2005. Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella, miten haittavaikutukset on HILMO-järjestelmään kirjattu aikaisemmin ja arvioida, toiko uusi ohjeisto kirjaamiseen muutoksia. Selvitys on HILMO-järjestelmän käytettävyyden ja kehittämistarpeiden arviointia.

Hannu Rintanen, Päivi Hämäläinen, Minna Kaila, Tuula Kokkola, Lauri Vuorenkoski

Pitkäaikainen takrolimuusivoidehoito atooppisessa ihottumassa

Atooppiseen ihottumaan liittyy pinnallinen ihotulehdus ja ihon läpäisyesteen heikentyminen, jolloin ympäristön allergeenit läpäisevät ihon ja pahentavat tulehdusta. Takrolimuusivoide on kehitetty atooppisen ihottuman hoitoon. Se vaikuttaa estämällä T-solujen aktivaatiota ja siten tulehdusvälittäjäaineiden vapautumista ihossa. Takrolimuusivoidehoito ei vaikuta ihon kollageeninmuodostukseen eikä näin ollen aiheuta ihon ohenemista.

Johanna Mandelin

Suonikohjutaudilla on useita riskitekijöitä

Suomessa suonikohjujen vallitsevuudeksi on arvioitu 10-20 % miehillä ja 25-40 % naisilla eri ikäryhmissä. Suonikohjujen yleisyydestä huolimatta niiden syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti.

Tiina Ahti

Nuorten akuutti lymfoblastileukemia

Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin pahanlaatuinen tauti, mutta sitä ilmenee myös murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla, joskin harvinaisempana. Paranemisennuste huononee iän myötä ja se on jo nuorisoikäisillä huonompi kuin lapsilla.

Anu Usvasalo

Polyamiinien tuotantoa säätelevä ODC-entsyymi

Polyamiinit ovat pieniä, sähköisesti varautuneita molekyylejä, joita on runsaasti soluissa, pääosin sitoutuneena perintöainekseen. Polyamiineja saadaan ruuasta, mutta pääosan solu valmistaa itse. Ne ovat välttämättömiä monen solun keskeisen toiminnan, kuten jakautumisen ja erilaistumisen kannalta. Ornitiinidekarboksylaasi (ODC) säätelee polyamiinien tuotantoa solussa. Keskeisen roolinsa vuoksi ODC on erittäin tarkasti säädelty entsyymi, ja säätelyn pettäessä ja ODC:n aktiivisuuden lisääntyessä solu saattaa muuttua pahanlaatuiseksi. ODC-aktiivisuuden lisääntyminen on nähtävissä monissa syövissä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövässä. ODC:n aktiivisuutta ja polyamiinien pitoisuutta sääteleviä hoitoja on pyritty kehittämään, mutta tulokset ovat olleet heikkoja johtuen ODC:n monimutkaisesta ja osittain vielä tuntemattomasta säätelystä.

Laura Mäkitie

Psykologinen seulonta ei ennusta sotilaan traumaperäistä stressiä

Psykologisella etukäteisseulonnalla ei voi ennakoida, keille syntyy sodassa traumaperäinen stressireaktio. Tutkijoiden mielestä fysiologisia ja psykologisia seulontoja tulisi kuitenkin nykyisestään kehittää niiden ennustekyvyn parantamiseksi.

Raimo K. R. Salokangas

Krooninen lymfaattinen leukemia voidaan jäljittää

Seurantatutkimukset tarjoavat soveliaan populaation ja hienot laboratoriometodit mahdollisuuden jäljittää hitaasti syttyvän veritaudin alkamisajankohtaa. Tätä yhtälöä käytettiin hyväksi, kun aikanaan syövän seulontatutkimukseen osallistuneiden yli 77 000 henkilön joukosta 129:llä todettiin seurannassa krooninen lymfaattinen leukemia (KLL).

Marko Vesanen

Eteisvärinäpyrähdyksiä - milloin antikoagulaatio?

Nykyaikaiset tahdistimet pystyvät varsinaisen tahdistustyönsä sivutuotteena taltioimaan muistiinsa erilaisia oireettomia rytmihäiriöitä. Tahdistimen muistissa todettiin laajassa selvityksessä yli 10 %:lla potilaista vähintään 2,5 tunnin kestoisia eteisvärinäkohtauksia. Jos lyhyemmät kohtaukset lasketaan mukaan, ilmenee eteisvärinää yli neljänneksellä potilaista, mutta puolet heistä ei tiedä tästä itse. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole juurikaan tutkimustietoa siitä, miten tähän uuteen potilasryhmään tulisi suhtautua.

Juhani Airaksinen

Lisäävätkö statiinit diabeteksen riskiä?

Lancetissa julkaistussa meta-analyysissä selvitettiin, lisäävätkö statiinit diabeteksen riskiä. Selvyyttä tarvitaan, koska muutamissa isoissa statiinitutkimuksissa on tullut esille statiinin käyttäjien diabetesriskin kohoaminen (esim. JUPITER -tutkimus). Toisaalta joissakin tutkimuksissa riski on vähentynyt (esim. WOSCOPS).

Kaisu Pitkälä

Eturauhassyöpäpotilaan vaihdevuosioireita voi hoitaa

Medroksiprogesteroniasetaatti ja syproteroniasetaatti vähentävät LHRH-analogia käyttävän miehen kuumia aaltoja ja hikoilupuuskia merkittävästi. Tutkimuksessa kartoitettiin 919 eturauhassyöpää sairastavan miehen kastraatiohoitoon liittyvät vaihdevuosioireet. Potilaat olivat saaneet puolen vuoden ajan leuproreliinia. Joka viides mies toivoi spontaanisti apua kuumiin aaltoihin ja hikoilupuuskiin. Kolmasosalla potilaista oli häiritseviä vaihdevuosioireita (n = 311). Nämä potilaat satunnaistettiin saamaan päivässä joko 75 mg venlafaksiinia, 20 mg medroksiprogesteroniasetaattia tai 100 mg syproteroniasetaattia. Tutkimus oli kaksoissokkoutettu.

Sirkku Jyrkkiö

Tylpän vatsavamman viivästyneet ilmenemismuodot

- Tylppä vatsavamma voi esiintyä vasta viiveellä, jolloin se on usein vakava ja jopa hengenvaarallinen, ja vaatii leikkaushoitoa.

Ilkka Tulikoura, Kaisa Virtanen

Ihminen ja mikrobisto - vanha kumppanuus uudessa tarkastelussa

- Ihmisen mikrobisto on monimuotoinen ekosysteemi, jonka uskotaan vaikuttavan hyvinvointiin, mutta jonka rakenteesta ja toiminnasta tiedetään vähän.

Jari Jalava

Miten kosteusvauriolle altistuneet tutkitaan

- Kosteusvauriomikrobit aiheuttavat osalle altistuneista hengitysteiden, silmien ja ihon epäspesifisiä ärsytysoireita sekä yleisoireita, kuten lämpöilyä, väsymystä ja päänsärkyä.

Arja Viinanen, Kirsi Karvala, Irmeli Lindström, Hille Suojalehto

Taloudellisen arvioinnin asema terveydenhuollon menetelmien käyttöönotossa
Esimerkkinä kansallinen rokotusohjelma

- Uuden rokotteen sisällyttäminen kansalliseen rokotusohjelmaan edellyttää muun muassa kustannusvaikuttavuuden arviointia.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Komplementin aktivaatio edeltää aivovaltimon aneurysman puhkeamista

Aivovaltimoaneurysman kantajia arvioidaan olevan Suomessa 100 000, ja vuosittain noin tuhat aneurysmaa puhkeaa aiheuttaen aivoverenvuodon. Puolet potilaista kuolee ja kolmasosalle jää pysyvä haitta. Tulehdussolujen kertymisen sekä aneurysman seinämän haurastumisen tiedetään liittyvän puhkeamiseen, mutta puhkeamiseen johtavia biologisia mekanismeja ei tunneta tarkasti. Puhkeamista ei näin ollen pystytä ennustamaan, hoitoa ei osata kohdistaa riskin mukaan eikä puhkeamista osata estää ilman leikkausta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tulehdusta välittävän komplementtijärjestelmän aktivoitumista ja säätelyä aivovaltimoaneurysmakudosnäytteistä ja etsittiin aneurysman puhkeamista selittäviä eroja.

Riikka Tulamo

Maksansiirron pitkäaikaisvaikutukset

Maksansiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1982, Pohjoismaista ensimmäisenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on tehty 800 maksansiirtoa. Kymmenen vuoden eloonjäämisennuste on nykyisellään lähes 80 %. Kun tulokset ovat parantuneet eikä äkillinen hylkiminen tehokkaan lääkityksen ansiosta ole enää ongelma, on haasteeksi noussut altistuminen pitkäaikaishaitoille, osaksi pysyvän hyljinnänestolääkityksen vuoksi.

Fredrik Åberg

Stenttiproteesi on hyvä vaihtoehto vatsa-aortan pullistuman leikkaukselle

Vatsa-aortan aneurysmia on yleensä hoidettu avoimella leikkauksella, mutta 1990-luvulta lähtien yhä useammin myös suonensisäisen stenttiproteesin avulla. Stenttiproteesin avulla pystytään välttämään suuri avoleikkaus, jolloin potilaan toipuminen on nopeampaa. Stenttiproteesihoidon ongelmia ovat olleet mm. myöhäiset komplikaatiot, esimerkiksi valtimohaarojen kautta tapahtuva säkinsisäinen vuoto (II tyypin vuoto).

Terhi Nevala

Lääketutkimusta silmänpohjan sairauksien hoitoon

Silmän takaosan sairaudet aiheuttavat merkittävän osan näkövammaisuudesta. Vanhuksilla yleisin näön heikkenemistä aiheuttava sairaus on silmänpohjan ikärappeuma. Muita yleisiä takaosan sairauksia ovat diabeettinen verkkokalvosairaus ja perinnölliset rappeumasairaudet, jotka koskettavat myös nuorempaa väestöä. Silmänpohjan ikärappeuman hoito koki mullistuksen muutama vuosi sitten, kun silmän sisälle annosteltavat verisuonikasvutekijänestäjät tulivat käyttöön. Kuitenkin edelleen suurin osa ikärappeumapotilaista ja useat muut potilasryhmät ovat vailla lääkehoitoa. Siksi tarvitaan lisätutkimusta silmänpohjansairauksien syntymekanismeista ja lääkekehitystyötä. Näissä solumallit ovat tärkeä työkalu.

Eliisa Mannermaa

Antioksidantit, sytokiinit ja oksidatiivinen stressi keuhkosyövässä

Vapaita radikaaleja syntyy mm. soluhengityksen aikana, ja niiden on todettu olevan osallisena useiden sairauksien, mukaan lukien syövän, synnyssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilailla vapaiden radikaalien tuotanto on lisääntynyt. Myös sädehoidossa syntyy vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Lisäksi monien solunsalpaajien vaikutukset välittyvät vapaiden radikaalien kautta. Huolimatta siitä, että tutkimustieto vapaiden radikaalien osuudesta syövässä on lisääntynyt, on antioksidantteja, sytokiineja ja oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineita keuhkosyövän hoitojen aikana tutkittu vähän.

Marika Crohns