Tarvitaanko selkäydinnestetutkimuksia 2000-luvulla?

Tässä kirjoituksessa esitellään eräitä hermostovaurioiden tai sairauksien toteamiseen soveltuvia määrityksiä sekä tavallisimpia sairaustiloja, joiden diagnostiikassa tarvitaan edelleen selkäydinnesteen tutkimuksia. Vaikka hermoston infektioiden diagnostiikka on ehkä tärkein käytännön lääkäriä koskettava osa selkäydinnesteen tutkimistarpeesta sekä nykyään että todennäköisesti myös tulevaisuudessa, käsitellään se tässä kirjoituksessa hyvin lyhyesti. Harvinaisten metabolisten sairauksien diagnostiikassa käytettyjä selkäydinnesteen metaboliittien määrityksiä ei käsitellä lainkaan.

Tuula Pirttilä, Jarmo Oksi

Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen perheneuvolassa

Kirjoitus perustuu psykologian lisensiaatin tutkimukseeni Perheneuvolan työkäytännöt selvitettäessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä, joka tarkastettiin syksyllä 1999 Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 54 Jyväskylän perheneuvolaan vuosina 1985-1995 hakeutunutta asiakastapausta, joissa oli käsitelty lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Tulokset osoittivat mm., että hyväksikäytön yleisyyteen nähden alueen lapsista vain murto-osa tuli tutkimuksiin, he olivat iältään odotettua nuorempia ja hyväksikäyttäjä oli yleensä isä tai isäpuoli.

Annaliisa Heikinheimo

Lääkärilakko eteni uusille paikkakunnille

Neljäs lakkoviikko on hiljentänyt kuusi keskussairaalaa ja kuusi terveyskeskusta. Maanantaina lakkosairaaloiden lääkärit marssivat ulos työpaikaltaan hillityissä tunnelmissa, mutta päättäväisin mielin. "Ei ole mitään syytä antaa periksi!" totesivat lääkärit.

Ulla Järvi, Irene Konttinen

Ei ruuhkaa yksityissektorilla

Lääkärilakko ei ole aiheuttanut potilasruuhkaa yksityislääkärien vastaanotoille. Suurissa lääkärikeskuksissa puhutaan enimmillään hiukan yli 10 %:n kasvusta potilasmäärissä.

Suvi Sariola

Rivit ovat vahvistuneet ja tavoitteiden takana ollaan lujasti Kuopiossa lakko lujittanut yhteishenkeä

- Rivit ovat vahvistuneet ja lujasti ollaan tavoitteiden takana. Lakko on lujittanut lääkäreiden yhteishenkeä täällä Kuopiossa. Yksituumaisuus vallitsee myös tk- ja sairaalakollegoiden välillä, kertoo lakkopäällikkö, anestesiologi Hannu Kokki.

Riitta Eskola

Julkiset asiakirjat ja rekisteröidyn suoja

Vuosi 1999 oli tärkeä kansalaisten monien oikeuksien kannalta. Voimaan tulivat kyseisenä vuonna viranomaistoiminnan julkisuutta koskeva laki (julkisuuslaki/621/1999) ja henkilötietolaki (523/1999). Niin ikään saatiin käsiteltyä perustuslakiuudistus ja uusi Suomen perustuslaki (731/1999 ) tuli voimaan 1.3.2000. Vuonna 1995 toteutettu perusoikeusuudistus on sisällytetty lähes sellaisenaan uuteen perustuslakiin. Tietojen saantia julkisista asiakirjoista, yksityiselämän suojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä ei uuden perustuslain säätämisen yhteydessä ollut käytännöllisesti katsoen tarvetta muuttaa.

Varpu-Leena Aalto

Työterveyshuolto sosiaali- ja terveysalalla

Valtakunnallisen kyselyn mukaan suurin osa sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli käynyt joskus työterveyshuollon terveystarkastuksessa, lääkärit ja tilapäiset työntekijät kuitenkin muita selvästi harvemmin. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei työterveyshenkilöstö ole koskaan käynyt perehtymässä heidän työoloihinsa. Henkisen jaksamisen tukeminen arvioitiin työterveyshuollon erityisen tärkeäksi tehtäväalueeksi sekä sosiaali- että terveyssektorilla.

Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Marjukka Laine, Gustav Wickström

Anteriorinen resektio ja lokaalinen eksisio matalalla peräsuolessa sijaitsevien syöpäkasvainten hoidossa

26.1.2001 Helsingin yliopisto

Timo Pakkastie

Leptiini vastasyntyneisyys-kaudella

26.1.2001 Helsingin yliopisto

Timo Hytinantti

Tutkimuksia Helicobacter pylori -infektion ja atrofisen gastriitin diagnostiikasta

2.2.2001 Helsingin yliopisto

Aino Oksanen

Adrenaliini ja valtimotukos

2.2.2001 Helsingin yliopisto

Pirjo Mustonen

Äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisy ja hoito

3.2.2001 Turun yliopisto

Aino Maija Ruohola

Ongelmalähtöinen oppiminen nuoren diabeetikon potilasohjauksessa

9.2.2001 Tampereen yliopisto

Sirkku Tulokas

Lyhyesti: Laihdutuspillerien aiheuttamat läppäviat

Fenfluramiini ja deksfenfluramiini vedettiin pois markkinoilta koska ne aiheuttivat läppävikoja. Parista amerikkalaisesta seurantatutkimuksesta selviää, että läppäviat eivät näytä progredioivan, kunhan lääkitys lopetetaan. Osalla potilaista, joita kahdessa tutkimuksessa oli yhteensä 964, läppävika näytti vuoden kuluessa jopa lievenevän. Tulos voi merkitä mm. sitä, että läppäkirurgiaan ei näillä potilailla tarvitse ryhtyä millään erityisellä kiireellä.

Robert Paul

Lyhyesti: Hitsaajan parkinsonismi

Hitsauksessa vapautuu kaasuja ja hiukkasia, jotka sisältävät useita raskasmetalleja. Hitsaukseen liittyviä terveysongelmia ovat ainakin akuutit ylähengitystieoireet, keuhkoödeema, keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä. Useissa tapausselostuksissa raportoidusta parkinsonismista on nyt saatu lisätietoa, kun yhdysvaltalainen tutkijaryhmä poimi liikehäiriöklinikan potilaiden joukosta 15 ammattihitsaajaa ja vertailuryhmän, jonka jäsenillä oli diagnostisoitu Parkinsonin tauti. Hitsaajilla Parkinsonin taudin oireet olivat alkaneet selvästi nuoremmalla iällä (47 v vs 63 v), mutta muuten kliinisissä piirteissä ei ollut eroja. Kahden hitsaajan PET-tutkimuksessa havaitut muutokset eivät poikenneet idiopaattisessa Parkinsonin taudissa havaittavista muutoksista. Tutkijat arvelevat hitsauksessa vapautuvan mangaanin olevan parkinsonismin riskitekijä, mutta tutkimus jää kyllä vielä kauaksi tämän hypoteesin varmentamisesta. Selvittämättä jäi sekin, miten paljon parkinsonismin riski on lisääntynyt hitsaajilla.

Kari Majamaa

Laihduttamisen vaikutus verenpaineeseen kestää

Lääkkeettömistä hypertonian hoidoista ylipainon poistaminen on tunnetusti tehokasta. Amerikkalaisessa TOHP II -monikeskustutkimuksessa seurattiin, miten laihduttamisen antihypertensiivinen vaikutus säilyy kolmen vuoden aikana.

Robert Paul

Leprabakteerin perimä äärimmäisen pelkistynyt

Spitaalin aiheuttaja Mycobacterium leprae on tunnetuista bakteereista hitaimmin jakautuva. Bakteeria ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole saatu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Ihmisen Schwannin solujen lisäksi se suostuu lisääntymään vain yhdeksänvöisessä vyötiäisessä (armadillo), jonka puolustuskyky on sopivasti vajavainen. Tästä avuttomuudestaan huolimatta bakteeri kykenee aiheuttamaan yhden ihmiskunnan pahimmista taudeista, johon sairastuu lähes 400 000 ihmistä vuosittain.

Matti Viljanen

Friedreichin ataksian patogeneesin jäljillä

Friedreichin ataksia on autosomaalisesti resessiivisesti periytyvä neurodegeneratiivinen tauti, jonka kliinisiä piirteitä ovat ataksia, proprioseptisen tuntoaistin puutos, kardiomyo-patia ja diabetes mellitus. Sen taustalla on frataksiinin geenissä olevan kolmen emäksen toistojakson laajentuma, joten se kuuluu samaan perinnöllisten neurologisten tautien ryhmään kuin esimerkiksi Huntingtonin tauti, myotoninen dystrofia ja useat vallitsevasti periytyvät spinoserebellaariset ataksiat.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Yskä on astmaatikolle merkittävä vaiva

Usein on mielessä käynyt, miksi monet objektiivisesti hyvässä tasapainossa olevat astmaatikot lääkityksensä ohelle joskus silti haluavat yskänlääkettä siitä huolimatta, että lääkäri vakuuttaa yskän tottelevan astmalääkkeitä. Aikuisten astmaatikkojen (n = 272) elämänlaatua kartoittaneessa postikyselyssä Skotlannissa yskä tulikin esiin kiusallisimpana oireena: yskä ja päiväaikainen hengenahdistus löivät laudalta vinkumisen ja unihäiriöt. Tutkimuksessa potilaat laittoivat valmiita oirekuvauksia ja oireyhdistelmiä järjestykseen siltä osin, minkä mieluimmin ottaisivat itselleen. Pelkästään yskänä ilmenevä astma on tunnettu jo pitkään. Kliinikoiden on siis silti syytä kiinnittää astmaatikon hoidossa erityishuomiota yskään. Juuri oireiden vuoksihan potilaat hoitoon usein tulevat.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astmaopastusta vertaisopetuksena

Australiassa Uuden Etelä-Walesin maaseudun kuudessa koulussa tutkittiin, miten voitaisiin parantaa murrosikää lähestyvien koululaisten tietämystä astmastaan. Strukturoidussa ohjelmassa yläluokkalaiset opettivat nuorempiaan. Ensin ohjelman kävivät läpi 11-vuotiaat, joista koulutettiin vertaisryhmien johtajia. Nämä opettivat sitten imuroimaansa tietoa ryhmissä 10-vuotiaille, jotka edelleen jakoivat oppiaan 7-vuotiaille. Tulokset olivat mielenkiintoisia: elämänlaatu koheni ohjelmassa mukana olleilla verrokkeihin nähden. Paras vaste saatiin 10-vuotiailla ja tytöillä. Poissaolot vähenivät ja astmakohtausten määrät lisääntyivät vain verrokeilla. Suomen hyvään astmaopastukseen tuskin saataisiin runsaasti uutta, mutta asiaa sopii miettiä.

Hannu Puolijoki