Lääkityksen, potilaan ja lääkärin ominaisuuksien vaikutus lipidihoidon tavoitteiden saavuttamiseen

Lipidilääkitys aloitetaan nykyään herkemmin kuin ennen, mutta useiden tutkimusten mukaan lääkitystä saavien potilaiden lipidiarvot eivät silti ole tavoitetasolla. Tässä tutkimuksessa analysoitiin lipidihoidon tavoitteiden saavuttamista selittäviä, potilaaseen, lääkäriin ja annettuun hoitoon liittyviä tekijöitä 676 avohoitopotilaan aineistossa. Potilaat olivat todennäköisesti valikoituneita ja keskimääräistä paremmassa hoidossa, mutta silti vain noin puolet oli hoitotavoitteessa huolimatta vakiintuneesta lääkehoidosta. Lipiditavoitteet saavutetaan parhaiten, kun sekä potilas että lääkäri ovat aktiivisia ja lääkeannokset säädetään vasteen mukaan.

Timo Strandberg, Hannu Vanhanen

Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-luvun lopulla

Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten tupakointi väheni ja täysin tupakoimattomien osuus lisääntyi vuodesta 1996 vuoteen 1998. Tupakoimattomat olivat useimmin kotoisin pienistä kaupungeista ja heillä oli enemmän koulutusta kuin tupakoivilla varusmiehillä. Myös varusmiesten suunuuskan käyttö väheni, vaikka erot kotipaikan sijainnin mukaan olivat melko suuret. Alkoholin käyttö lähes kaksinkertaistui seuranta-aikana, mutta humalahakuisen juomisen tiheys säilyi ennallaan. Tutkijat arvelevat, että kyse saattaisi olla yleiseurooppalaisesta suuntauksesta, johon liittyy taajempi alkoholin käyttö ilman täyttä humalaa.

Sinikka Äijänseppä, Vesa Jormanainen, Timo Sahi

Kehitysvammaisen dementia

Kehitysvammaisilla esiintyy dementiaa huomattavasti aikaisemmin ja enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Esim. Downin oireyhtymässä voidaan havaita Alzheimerin taudin kaltaisia aivomuutoksia jo 30-vuotiailla. Dementian oireiden tunnistamista ja sen esiintyvyyttä arvioivaa testaamista vaikeuttavat kehitysvammaisten suorituskyvyn suuret vaihtelut. Kehitysvammaisuuden erityisasiantuntijuus on Suomessa viime vuosiin asti kertynyt erityishuoltopiirien kuntayhtymiin. Avohuollossa kehitysvammaisten tarvitsemia tutkimuksia ja kuntoutusta toteutetaan asuinkunnan peruspalveluissa, joissa tulisi myös arvioida kehitysvammaisuutta moniammatillisesti ja tunnistaa kehitysvammaisen dementia.

Pekka Mölsä

Halstedista nykypäivään - rintasyövän prognostisista tekijöistä prediktiivisiin tekijöihin

Tutkimustyö syövän ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden löytämiseksi on johtanut hoitovastetta ennakoivien, prediktiivisten tekijöiden löytämiseen. Ne ovat lisänneet ymmärtämystämme kasvaimen kasvusta ja leviämisestä, ja niillä on yhä tärkeämpi merkitys myös hoitoratkaisuja tehtäessä. Naisten yleisimmän syövän, rintasyövän, prognostiset ja prediktiiviset tekijät ovat kliinisen onkologian tärkeimpiä haasteita.

Guillermo Blanco

Liikenteen ja energiantuotannon päästöt ja terveys

Vastoin 1980-luvun optimistisia käsityksiä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista ei ole päästy eroon merkittävistä ilmansuojelutoimista huolimatta. 1990-luvulla julkaistut väestötutkimukset ovat muuttaneet arvioita perusteellisesti, ja pienet hiukkaset, typen oksidit ja otsoni nähdään merkittäviksi kansanterveydellisiksi ympäristötekijöiksi. Sen lisäksi ilmastonmuutos voi tuoda vaikeasti ennustettavia vaikutuksia myös terveyteen.

Jouko Tuomisto

Lakkojohto tyytyväinen: Lakko puree kuntien talouteen jopa odotettua paremmin

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve ja lakkopäällikkö Heikki Pärnänen arvioivat lääkärilakon sujuneen toistaiseksi erinomaisesti - taloudellisen vaikuttavuutensa osalta jopa suunniteltua paremmin.

Suvi Sariola

Terveystaloustieteilijät painottavat: Kustannusvaikuttavuus-tutkimuksessa riittää edelleen työsarkaa

Terveystaloustiede rantautui Suomeen 1970-luvun loppupuolella, jolloin ensimmäiset suomalaiset tutkijat tulivat takaisin kotimaahan opiskeltuaan alaa Englannissa. Terveystaloustieteellistä tutkimusta on tehty sen jälkeen maassamme paljon, mutta tutkijoiden ääntä ei ole välttämättä kuultu riittävästi sosiaali- ja terveysalan päätöksenteossa. Tutkimus on Suomessa painottunut terveyspoliittisesti keskeisille alueille kuten terveyspalvelujen käyttöön, voimavarojen jakoon ja taloudelliseen arviointiin. Terveystaloustieteelliselle tutkimukselle riittää runsaasti haasteita tulevaisuudessa: niitä ovat mm. vanhusten hoidon rahoitus, kasvavat mielenterveys- ja päihdeongelmat, terveydenhuollon uudet menetelmät, priorisointi sekä yksityistäminen.

Ulla Toikkanen

Diabeetikoiden ja verrokkien terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Helsingissä

Diabeetikot muodostavat huonosti hoidettuina pienen, mutta kalliin terveyspalvelujen suurkuluttajaryhmän. Tässä verrokkikontrolloidussa tutkimuksessa valtaosa diabeetikkojen hoidon kustannuksista aiheutui tyypin 2 diabeteksen ja erityisesti sen komplikaatioiden hoidosta. Diabeteksesta aiheutuneena kustannuslisänä laskettuna komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito tuli yli 24 kertaa komplisoitumatonta tautia sairastavien hoitoa kalliimmaksi ja tyypin 1 diabeteksessa lähes 12 kertaa kalliimmaksi. Tehostetulla diabeteksen hoidolla voitaisiin saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä.

Tero Kangas

Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin

Siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin vähentää kustannuksia. Röntgenfilmit ja filmien kehittämiseen tarvittavat kemikaalit ovat kalliita. Myös työajan säästö on huomattava, kun kuvia ei enää tarvitse etsiä arkistoista ja kuljettaa hoitopisteeseen. Itäsuomalaisissa sairaaloissa tutkittiin radiologisten osastojen tuotantoprosessimallia, jonka tavoitteena on vähitellen päästä eroon filmeistä kuvantamistutkimuksissa ja siirtyä kokonaan sähköiseen järjestelmään. Digitaaliseen arkistointiin siirtyminen edellyttää huolellista arviointia nykyjärjestelmän ja uuden toimintamallin hyvistä ja huonoista puolista.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Matti Mattila, Seppo Soimakallio

Kun lääkäri sairastaa Mahdollisuus parempaan myötäelämiseen

Lääkärin ammattiura vaikuttaa siihen, miten hän toimii itse sairastuessaan. Näitä kokemuksia voidaan käyttää hyväksi lääkärien täydennys- ja jatkokoulutuksessa. Miten sitten on? Miten lääkärinä oleminen vaikuttaa käsityksiimme terveydestä ja sairaudesta? Käytännön lääkärinä esitän asian potilaskertomuksen muodossa.

Thomas Ripke

Synnytyspaikan määräytyminen

13.1.2001 Helsingin yliopisto

Kirsi Viisainen

Ateroskleroosin esiasteet nuorilla aikuisilla

19.1.2001 Turun yliopisto

Jyri Toikka

Urokinaasi, sen reseptori ja ICAM:it leukemiassa

19.1.2001 Helsingin yliopisto

Satu Mustjoki

Lyhyesti: Pitääkö kohtuullinen alkoholinkäyttö lääkärin loitolla hillitsemällä tulehdusreaktiota?

Kohtuullisen alkoholinkäytön tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, mutta myönteisen vaikutuksen syy on epäselvä. Saksalaiset kollegat löysivät mahdollisen uuden vaikutusmekanismin tutkiessaan erilaisia inflammaatiota kuvaavia mittareita laajassa väestöotoksessa. He huomasivat CRP:n ja alkoholinkulutuksen välillä selkeän U:n muotoisen yhteyden, siten että matalimmat CRP-arvot mitattiin henkilöiltä, joiden päivittäinen alkoholinkulutus oli 20-40 g. Samanlainen U-käyrä havaittiin myös eräiden muiden tulehdusreaktiota kuvaavien mittareiden suhteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Rotan lisäkiveksessä bakteereita tappava peptidi

Kiinalainen tutkijaryhmä on löytänyt rotan lisäkiveksestä antimikrobista peptidiä koodaavan geenin. Geenin tuote muistuttaa beetadefensiinejä, joita on aiemmin löydetty muualta elimistöstä. Lisäkiveksen solut estivät tehokkaasti E. colin kasvua. Kun mukaan lisättiin peptidin geenin toiminnan estävää antisense-oligonukleotidia, antimikrobinen teho hävisi. Näin peptidin tehon osoittaminen ei jäänyt vain geneettisten näyttöjen varaan. Bakteerien kurissapitämisen lisäksi peptidi ohjaa ja suojaa siittiöiden kypsymistä ja varastointia. Sokkeloinen lisäkives on infektioaltis paikka, ja sen suojaaminen erityismekanismein on varmasti tarpeen.

Matti Viljanen

Glukosamiinisulfaatti nivelrikkolääkkeenä

Ainoa käytössä oleva lääkehoito nivelrikkoon ovat tulehduskipulääkkeet. Nivelrikon patofysiologiaan vaikuttavia lääkkeitä on haettu pitkään, ja nyt näyttää siltä, että rustokomponentin glukosamiinin sulfaattisuola voisi olla ensimmäinen.

Robert Paul

Alkion hermosoluja Parkinsonin taudin hoitoon

1990-luvulla on tehty alustavia hoitokokeiluja alkion dopamiinia tuottavien solujen siirrosta Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivoihin. Näissä kokeissa on havaittu solujen pystyvän toimimaan siirron jälkeen ja viitteitä potilaalle edullisesta vaikutuksesta on myös ilmennyt. Asian varmentamiseksi tehtiin satunnaistettu, mahdollisimman sokkoutettu tutkimus 40:lle vaikeaa parkinsonismia sairastavalle potilaalle.

Pertti Kirkinen

Botulinumtoksiini A - uutta toivoa kainalohikoilijoille

Primaariseen aksillaariseen hyperhidroosiin ei ole hikirauhasten poistoa lukuun ottamatta kunnollista hoitoa. Alumiinikloridi ärsyttää, iontoforeesi on hankala, antikolinergeillä ja beetasalpaajilla on haittavaikutuksia. Botulinumtoksiini A kuulostaa pahalta, mutta intradermaalisesti pieninä annoksina annettuna tämä superasetyylikoliinisalpaaja näyttää tuovan uutta toivoa kainalohikoilijoille.

Robert Paul

Sytoskeleton neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Useille neurodegeneratiivisille taudeille on ominaista liukenemattoman proteiinin kertyminen hermosoluun. Tunnetuin tämän ryhmän taudeista on Alzheimerin tauti, mutta aivan outoja eivät ole Pickin tauti ja Creutz-feldt-Jakobin tauti. Tuntemattomampi on sen sijaan Alexanderin tauti, jolle tyypillisiä solumuutoksia ovat Rosenthalin säikeet. Nämä säikeet ovat astrosyyttien sytoskeletaalisia inkluusioita, jotka sisältävät mm. GFAP:tä (glial fibrillary acidic protein). GFAP, keratiini, desmiini ja vimentiini ovat solun tukirangan proteiineja, jotka kuuluvat intermediaarifilamenttien ryhmään. Astrosyyteille spesifisen GFAP:n on nyt osoitettu olevan osallisena Alexanderin taudin neurodegeneraatiossa.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Sartaanit ja ACE:n estäjät ilmeisesti yhtä pahat sikiön kannalta

ACE:n estäjät aiheuttavat vakavaa haittaa sikiölle: oligohydramnionia, munuaistubulusten dysplasiaa ja kalloepämuodostumia. 31-vuotias polyarteritis nodosaa sairastava nainen sai raskauden 17. viikosta losartaania 50 mg x 1. Raskausviikolla 31 lääke vaihdettiin, mutta pian lapsi kuoli kohtuun. Todettiin oligohydramnion, kalloepämuodostumia, raaja-anomalioita ja keuhkohypoplasiaa. Tämän katastrofin opetus on, että sartaanien sikiötoksisuus saattaa olla samaa luokkaa kuin ACE:n estäjien.

Robert Paul