Lyhyesti: Astmakuoleman yhteys liialliseen beeta-agonistihoitoon ja PEF-mittausten laiminlyöntiin

Australialaiset tutkivat 89:n astmaan kuolleen potilaan ja 322:n astmakohtauksen vuoksi sairaalassa olleen verrokin tietojen pohjalta, oliko mm. beeta-agonistien runsaalla käytöllä yhteyttä fataaliin astmaan. Astmaan kuolleiden todettiin käyttäneen PEF-mittaria harvemmin kuin verrokit. Kirjallisten hoito-ohjeiden havaittiin vähentävän astmakuoleman riskiä 70 %. Salbutamolin pitoisuudet veressä olivat astmaan kuolleilla 2,5-kertaisia verrokkien arvoihin nähden, mikä kuvastaa liikakäyttöä kohtaustilanteessa. Toisaalta oraalisten steroidien käyttö astman vaikeutumisvaiheessa vähensi kuoleman riskiä peräti 90 %. Kaikki nämä myönteiset vaihtoehdot ovat asioita, joita Suomessa on korostettu vuosia. Ehkä siinä on syy hyviin tilastoihimme.

Hannu Puolijoki

Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä

Huumepikatestaus huumeiden käytöstä epäiltyjen virtsasta tai syljestä tehdään usein päivystyksenä. Testin suorittaja voi olla muu kuin terveydenhuollon ammattilainen, esim. poliisi tai vanginvartija. Hyvän testin ominaisuuksiin kuuluvat luotettavuus, helppo testaustapa ja selkeä tulkittavuus. Tutkimuksessa mukana olleiden virtsatestien keskimääräinen oikeellisuus oli 96 %, sensitiivisyys 92 % ja spesifisyys 98 %. Sylkitestit sen sijaan olivat huomattavasti epäluotettavampia ja ovat vielä kehitysvaiheessa. Positiivisen pikatestin tulos tulee lopullisesti varmistaa myös akkreditoidussa huumelaboratoriossa.

Marielle Grönholm, Aila Leino, Jukka Saarimies, Pirjo Lillsunde

Masennuspotilaiden elämänlaatu

Vakava masennus heikentää yksilön toimintakykyä ja elämänlaatua merkittävästi ja laaja-alaisesti. RAND-36 mittarilla masennuspotilaiden elämänlaatu oli kaikilta osiltaan selvästi huonompi kuin väestöotoksen verrokeilla. Masennuksen hoitoon tarvitaan kokonaisvaltaista otetta.

Simo Saarijärvi, Jouko K. Salminen, Tuula Toikka, R. Raitasalo

Rytmihäiriötahdistin

Rytmihäiriötahdistin on yleistynyt nopeasti ja vakiinnuttanut asemansa myös meillä Suomessa henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoidossa. Ennen hoitopäätöstä potilas tutkitaan laajasti. Elektrofysiologisessa tutkimuksessa selviävät potilaan henkeä uhkaavan rytmihäiriön ominaisuudet. Rytmihäiriötahdistin ohjelmoidaan kullekin potilaalle yksilöllisesti tehtyjen tutkimusten perusteella.

Sinikka Yli-Mäyry

Glukosamiinisulfaatti nivelrikon hoidossa

Nivelrikkoa ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan lieventää. Nivelrikon kivun hoidossa on perinteisesti käytetty anti-inflammatorisia analgeetteja. Nyt käytössämme on ollut muutaman vuoden ajan suun kautta annosteltava glukosamiinisulfaattivalmiste nivelrikon oireenmukaiseen hoitoon. Hoitoa suositetaan käytettävän 4-12 viikkoa ja tarvittaessa pitempäänkin.

Jari P.A. Arokoski, Mikko J. Lammi

Paniikkihäiriö - kliininen kuva, kulku, ennuste ja lääkehoito

Paniikkihäiriö on pitkäaikainen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä. Siihen liittyy usein masennusta, muita ahdistuneisuushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä tai somaattisia sairauksia. Hoitomuodot ovat kehittyneet vilkkaan tutkimuksen ansiosta. Ensisijaishoitona käytetään nykyisin serotoniinin takaisinoton estäjiä ja kognitiivista psykoterapiaa.

Ulla Lepola

Euroopan Unionin kiinnostus terveyspolitiikkaan kasvamassa

Ympäristösaasteiden ja tehomaatalouden riskit huolestuttavat eurooppalaisia. Eurooppa ikääntyy, mikä tuottaa lisärasitusta ja lisää kuluja terveydenhuollolle. Yhteiset huolet alkavat näkyä myös Euroopan Unionin politiikassa.

Ulla Järvi

EU suunnittelee omia ohjelmia kansanterveydelle ja bioteknologialle

Terveyspolitiikkaan ja tieteelliseen tutkimukseen liittyvät asiat jäävät EU-julkisuudessa yleensä talouspolitiikan varjoon. Toimittajat keskittyvät raportoimaan kauppapolitiikasta, vaikka samaan aikaan komissiossa tai parlamentissa tehtäisiin huomattavia taloudellisia satsauksia esimerkiksi tutkimukseen.

Ulla Järvi

Tupakka-askeihin isot varoitustekstit, joiden sanamuotoa nyt hiotaan

Euroopan Unionin historian ehkä nopeimmin edennyt direktiivi koskee tupakkatuotteita.

Ulla Järvi

Ketkä käyvät yksityislääkärissä?

Yksityislääkärin vastaanotolla käyntien osuus kaikista sairauden vuoksi tehdyistä avohoidon vastaanottokäynneistä on nykyisin vajaa viidennes. Näitä palveluja käytetään eniten pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, mutta käyttäjiä on kaikissa Suomen kunnissa. Tuloiltaan ylimpään viidennekseen kuuluvien henkilöiden osuus käynneistä on vähän alle 30 %, eli kävijöiden selvä enemmistö tulee muista tuloluokista.

Timo Klaukka, Timo Maljanen

Kävikö oikeus? HYKS:n sisäilmapoliklinikan oikeudenkäyntilausuntojen kohtalo

Vuosina 1995-1998 neljäkymmentäkolme perhettä sai HYKS:n Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikan asiantuntijapaneelin hyväksymän oikeudenkäyntilausunnon. Vuoden 1999 lopussa näistä 13 tapausta oli päätöksessä, 13 kesken ja 17 ei ollut kuitenkaan johtanut oikeudenkäyntiin. Päättyneistä tapauksista neljä oli johtanut toivottuun tulokseen. Viisi perhettä oli saanut haluamansa tuloksen ilman oikeudellisia toimia. Lopuilla 34 perheellä tulos oli vähemmän tyydyttävä tai prosessi oli kesken. Kysely osoitti, että mielummin kannattaa sovitella kuin riidellä oikeudessa. Oikeudenkäynti koettelee perheen psyykkisiä ja taloudellisia voimavaroja.

Sirkka-Liisa Piippo, Helena Mussalo-Rauhamaa, Kimmo Sarekoski, Tari Haahtela

Yli 75-vuotiaiden vanhusten yksityisten ja julkisten lääkäri- ja kotipalvelujen käyttö

Kuopiossa on selvitetty 75 vuotta täyttäneiden sairauksia ja toimintakykyä sekä palvelujen käyttöä ja tarpeita. Osana Kuopio 75-tutkimusta selvitettiin vanhusten yksityisten ja julkisten lääkäri- ja kotipalvelujen käyttöä. Tutkimukseen osallistuneista 40 % oli käynyt yksityislääkärin vastaanotolla edeltäneen vuoden aikana ja 79 % julkisen terveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Palvelun valinta ei ollut yhteydessä vanhuksen toimintakykyyn, tuloihin tai varallisuuteen. Sen sijaan julkisen kotipalvelun asiakkaista suurempi osa oli heikompikuntoisia ja pienituloisia kuin yksityisen kotipalvelun asiakkaista.

Sari Rissanen, Terhi Rahkonen, Kaija Hämäläinen, Aija Vatanen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Raimo Sulkava

Lannerangan välilevyrappeuma: arviointi magneettikuvauksella, riskitekijät ja yhteys alaselkäkipuun

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Katariina Luoma

Naisten raskaudenaikainen terveys ja vastasyntyneisyys-kauden terveysongelmat Malawissa

15.12.2000 Tampereen yliopisto

Teija Kulmala

Suvuittain esiintyvän migreenin kliininen kuva

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Mikko Kallela

Kilpirauhassyövän ennuste ja ultraääniveitsen käyttö kilpirauhassyöpäkirurgiassa

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Petri Voutilainen

Glukokortikoidien vaikutuksia lisäävät lääkeinteraktiot

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Tiina Varis

Sytomegalovirusinfektion vaikutus maksasiirrännäisen hylkimiseen

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Timi Martelius

Lyhyesti: Bakteeri sekvensoitiin päivässä

Vielä pari vuotta sitten bakteerin perimän emäsjärjestyksen selvittäminen oli valtava urakka, josta suoriutumisella pääsi otsikoihin. Sekvensoinnin vauhti näyttää kiihtyvän käsittämättömän nopeasti. Osoittaakseen nopeutensa kolme amerikkalaista sekvensointitehdasta yhdisti voimansa ja sekvensoi Enterococcus faeciumin 2,8 miljoonaa emästä käsittävän perimän yhdessä vuorokaudessa. Pelkästään huvin ja urheilun vuoksi työhön ei ryhdytty, sillä E. faecium on varsin inhottava patogeeni. Se aiheuttaa erityisesti sairaalainfektioita ja on yhä useammin resistentti tärkeimmille antibiooteille. Sekvenssistä odotetaan apua sekä rokote- että lääkekehittelyyn.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Hengityslihasten myosiitti hylkimisreaktion merkkinä

Myosiitti tunnetaan mahdollisena käänteishyljintäreaktion (graft versus host) kohteena. Yleensä oireisto ilmenee proksimaalisten lihasten heikkoutena, myalgioina ja kohonneena veren kreatiinikinaasiarvona (CKP). Hengityslihaksiin yksistään keskittyvä myosiitti lienee harvinaisuus, mutta kanadalaiset raportoivat nyt sellaisesta. Ongelma kehittyi 51-vuotiaalle miehelle viisi vuotta allogeenisen luuytimensiirron jälkeen. Oireistona oli hengenahdistusta ja nopeaa hengitystä sekä apuhengityslihasten käyttöä. Ventilaatiofunktioissa havaittiin vitalikapasiteetin laskua sekä luonnollisesti hengitysvoimaa kuvaavien paineiden laskua. Seerumin CKP-arvo oli koholla ja perifeerinen lihasbiopsia paljasti käänteishyljinnän. Immunosuppressiivinen hoito (prednisoni, siklosporiini) paransi oireet ja löydökset.

Hannu Puolijoki