Lyhyesti: Lonkkaleikkauksen jälkeisen veritulpan riskitekijät

Retrospektiivisestä tapaus-verrokkitutkimuksesta tutkittiin lonkkaleikkauksen jälkeen ilmaantuneiden myöhäislaskimotukosten riskiä (uloskirjoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden aikana ilmaantuneet tukokset). Parasta profylaksiaa oli puristussukkahoito, laihuus (BMI < 25), varhainen mobilisaatio (< 3 vrk leikkauksen jälkeen) sekä varfariinihoito vielä kotonakin. Perioperatiivinen antitromboottinen hoito hepariinilla tai varfariinilla ei kumma kyllä pienentänyt riskiä - tätä ihmeellistä löydöstä kirjoittajat pohtivat monisanaisesti. Ehkä syynä on tutkimuksen liian pieni otos (297 potilasta, 592 verrokkia).

Robert Paul

Pitkäaikaisesti sairaiden nuorten hoitoon sitoutuminen

Astmaa, epilepsiaa, diabetesta tai nivelreumaa sairastavat nuoret kokevat olevansa erilaisia kuin muut samanikäiset. Sairaus koetaan uhkaksi sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin nuorten pitkäaikaissairaiden sitoutumista hoitoon ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Vain vajaa neljäsosa nuorista oli sitoutunut hoitoonsa hyvin. Normaaliuden tunne, ympäristön tuki ja hoidon positiivisten merkitysten ymmärtäminen auttoivat nuorta sitoutumaan paremmin pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Parhaiten nuorilta onnistui säännöllinen lääkkeiden otto.

Helvi Kyngäs

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoidossa yhä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa viime vuosina edistynyt, mutta edelleenkin kuudella potilaalla kymmenestä hoitotasapaino on epätyydyttävä. Tutkimus verenpaineen hoidon kehityksestä terveyskeskuksissa osoittaa hoidon tulostason kansainvälisesti vaatimattomaksi. Lihavuus on entisestään yleistynyt tässä potilasryhmässä ja hoidon tehostamiseksi potilaille olisi laadittava laihdutusohjelma ja myös seurattava sen toteutumista. Sekä lääkkeettömässä että lääkehoidossa tarvitaan aktiivisempaa otetta.

Jorma Takala, Esko Kumpusalo Ja Työryhmä

Dementiaan liittyvien käytösoireiden lääkehoito

Dementiaan liittyviä käytösoireita on totuttu hoitamaan tavanomaisilla psykoosilääkkeillä ja bentsodiatsepiineilla. Kolinergisella vajaatoiminnalla on huomattava merkitys käytösoireiden synnyssä, ja Alzheimerin taudin hoitoon kehitetyillä asetyylikolinestraasin estäjillä onkin saavutettu positiivisia tuloksia käytösoireiden hoidossa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Allergian ehkäisy - onko lapsen ruokavalion modifioinnista hyötyä?

Suomessa, kuten muuallakaan länsimaissa, ei ole tähän mennessä onnistuttu allergioiden ehkäisyssä yrityksistä huolimatta. Tutkimuksissa on todettu, että ainoastaan pitkä, 4 kuukauden kestoinen rintaruokinta ja vanhempien tupakoimattomuus ehkäisee lasten allergisia sairauksia. Näillä keinoilla on valitettavan vähäinen ehkäisevä vaikutus, ja sen on osoitettu toimivan niissä perheissä, joissa on tiedossa perinnöllinen taipumus allergisiin sairauksiin. Lapsen ruokavalion kaventamisesta ei ole pitävästi osoitettua hyötyä atopian ja astman ehkäisyssä.

Taina Harjumaaskola, Minna Kaila

Mikrobilääkkeet munuaisten taakkana

Mikrobilääkkeet ovat tärkeä äkillisiä munuaisvaurioita aiheuttava lääkeryhmä jo senkin takia, että niitä käytetään runsaasti. Akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti on mikrobilääkehoidossa ilmenevä allerginen reaktio. Suoran toksisen tubulusvaurion aiheuttavia mikrobilääkkeitä käytetään yleensä vain sairaalassa vaikeiden infektioiden hoitoon. Avohoidon lääkärin on syytä muistaa, että tetrasykliineitä doksisykliiniä lukuun ottamatta ei pidä antaa munuaisten lievääkään vajaatoimintaa sairastavalle. Tavalliset avohoidon lääkkeet trimetopriimi ja sulfatrimetopriimi suurentavat kaliumpitoisuutta tavanomaisina hoitoannoksinakin ja tämä voi johtaa riskipotilailla hyperkalemiaan.

Mirja-Liisa Aitio

Mahapantaleikkaus lihavuuden kirurgisena hoitona

40 kg/m2) on vakava terveysriski, johon liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja lisääntynyt kuolleisuus. Konservatiivisten laihdutuskeinojen ongelmana on painon ylläpito ja huonot pitkän aikavälin hoitotulokset. Sairaalloisen lihavuuden kirurgisen hoidon pitkäaikaistulokset ovat merkittävästi parempia kuin konservatiivisten hoitojen tulokset. Viime vuosina mahapanta eli gastric banding -leikkaus on vaikuttanut lupaavalta, koska siinä ei puututa ruoan normaaliin kulkureittiin ja se on purettavissa.

Elina Pirinen, Antti Alakärppä, Eero Poikolainen, Matti Pääkkönen, Tuula Kiviluoto, Leena Mykkänen, Esko Alhava

Potilaita Norjasta?

Suomessa on kiinnostusta myydä sairaalapalveluja Norjaan. Viime viikolla julkisuuteen tuli tieto, jonka mukaan Norjan valtio aikoo lyhentää potilasjonoja ostamalla sairaalapalveluja ulkomailta. Tarkoitukseen on varattu miljardi Norjan kruunua eli noin 750 miljoonaa Suomen markkaa.

Suvi Sariola

Merja de la Salle - finsk skolläkare i Thonon-les-Bains

Merja de la Salle (född Estama) från Uleåborg är läkare i Frankrike. Hon är gift med en fransk läkare, tog det lugnt med läkarkarriären i början och koncentrerade sig i stället på att bidra till att lösa Europas befolkningsproblem. Nu är fyrabarnsmamman Merja de la Salle skolläkare i Thonon-les-Bains som ligger i ett av Frankrikes vackraste områden, vid Lac Léman som fransmännen kallar Genèvesjön, med Alperna i ryggen.

Åke Landquist

Tulosjohtamisen toteutumista ennustavat tekijät Esimerkkiaineistona Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkärit

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtamis- ja kehittämisjärjestelmänä on käytetty tulosjohtamista vuodesta 1991 lähtien. Johtoajatuksena on organisaation arvojen ja toimintamallien sisäistäminen tarkoituksenmukaisella ja mielekkäällä tavalla. Seurantatutkimuksessa todettiin, että hyvin toteutettu tulosjohtamiskoulutus, yleinen kehittämismyönteisyys ja vahva työhön liittyvien arvojen tiedostaminen ennustivat tulosjohtamisprosessin onnistuneisuutta. Toisaalta epäselvät vastuukysymykset, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksien puute, heikko työhön liittyvien arvojen tiedostaminen sekä puutteellinen vuorovaikutus esimiehen kanssa ennustavat tulosjohtamisen heikkoa toteutumista.

Kimmo Pahkala, Sami Pahkala, Hannu Puolijoki, Pekka Laippala

Tehostettu kotihoito Turussa Kartoitus yli 55 tuntia kuukaudessa apua saavien asiakkaiden hoidosta

Turussa on panostettu kotihoidon sisällön määrittelyyn ja kehittämiseen. Keväällä 2000 tehtiin tehostetun kotihoidon kartoitus, joka koski yli 55 tuntia kuukaudessa kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavien asiakkaiden palveluja. Asiakas- ja omaishaastatteluihin perustuen selkeiksi kehittämiskohteiksi osoittautuivat tiedottaminen saatavissa olevista palveluista sekä palvelun sisällön selkeä määrittely. Oman ryhmänsä muodosti yli 80 tuntia kuukaudessa kotihoitoa saavat, joita oli 23. Heidän luonaan tehtiin moniammatillisen työryhmän kartoitus.

Aino-Maija Luukkonen, Ritva Kosklin, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Anne-Maija Mäkilä, Anne Rauhala

Ylipainehappi äkilliseen kudoskuolioon johtavien infektioiden hoidossa ja vaikutus kudoshapetukseen

17.11.2000 Turun yliopisto

Kimmo Korhonen

Geenien ilmeneminen valtimonkovettumataudissa ja geeninsiirron terapeuttiset mahdollisuudet

18.11.2000 Kuopion yliopisto

Mikko O. Hiltunen

Luurankolihaksen proteiinivarastot lapsisyöpäpotilailla

23.11.2000 Helsingin yliopisto

Mervi Taskinen

Aivohalvaus sydänkirurgiassa

23.11.2000 Helsingin yliopisto

Eija Saimanen

Keltarauhashormoni naisen hengitysvajauksen hoitona

24.11.2000 Turun yliopisto

Tarja Saaresranta

Lyhyesti: Helikobakteeri voi suojata ripuleilta

Saksalaistutkijat ovat saaneet lisävahvistusta havainnoille, joiden mukaan helikobakteeri voi estää muiden bakteerien kolonisoitumista suolistoon. Tutkimuksessa selvitettiin hengitysilman ureatestillä helikobakteeritilanne 2 477 lapsen mahalaukusta. Tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana ripulia oli ollut 54,2 %:lla helikobakteeripositiivisista lapsista ja 76,1 %:lla bakteerin suhteen negatiivisista lapsista. Muiden muuttujien suhteen korjattu helikobakteeripositiivisten lasten ripulitautiriski oli 0,56. Voi olla, että ammoisista ajoista mahan limakalvossa pesinyt bakteeri ei olekaan pelkästään haitallinen. Tämä joudutaan varmasti jatkossa ottamaan huomioon, kun tätä vuokralaista ryhdytään häätämään.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisääkö parasetamolin käyttö allergisia sairauksia?

Kumpi on muna ja kumpi kana: onko niin, että parasetamolia suositaan kun on allergiaa, vai lisääkö juuri sen käyttö allergisten tautien esiintymistä. Tuoreessa brittiraportissa verrataan allergiatutkimusten (ISAAC, ECRHS) tuloksia parasetamolin myyntiin eri puolilla maailmaa. Myyntilukujen ja allergisten oireiden runsauden välillä todettiin selvä yhteys. Sekoittavana tekijänä oli tietenkin kansantulo, mutta siitä huolimatta parasetamolin runsas käyttö englanninkielisissä maissa saattaa kirjoittajien arvelun mukaan myös selittää allergiakirjoa. Syynä voisi olla antioksidanttina toimivan glutationin hävitysreaktio keuhkoista ja muualta. Itselleni tuli kyllä ensiksi mieleen yksinkertaisempi selitys: parasetamolia käytetään jos on allergiaa, kun pelätään ASA:n ja muiden NSAID-lääkkeiden sivuvaikutuksia. Joka tapauksessa tämän tutkimuksen valossa, jos haluaa välttää allergiaa, ei kannata käyttää parasetamolia, mikäli puhuu englantia äidinkielenään...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vaikuttaako kontaktiallergia pallolaajennushoidon tuloksiin?

Metalliverkkoputkia käytetään nykyään yhä yleisemmin vähentämään suonen ahtautumista pallolaajennuksen jälkeen. Toisaalta jos suoni ahtautuu uudelleen stentin sisältä, on hoito uudella pallolaajennuksella hankalaa. Koska yliherkkyysreaktio saattaa teoriassa aiheuttaa sidekudoksen liikakasvua implantin ympärille, päättivät hampurilaiset kardiologit selvitellä kontaktiallergian esiintymistä 131 potilaalla, joilla epäiltiin restenoosia. Varjoainekuvauksessa todettiin 89 potilaalla restenoosi stentin sisällä. Ihotesteissä 10 potilasta reagoi joko molybdeeniin tai nikkeliin. Heillä kaikilla oli hoitoa vaativa restenoosi. Tutkijat esittävät lisävahvistusta vaativan hypoteesin, että metalliverkkoputken sisältämä nikkeli ja molybdeeni voivat altistaa restenoosille.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Eteisvärinä ja elämänlaatu

Kiireinen lääkäri saattaa joskus suhtautua välinpitämättömästi eteisvärinäoireita valittavaan suureen potilasjoukkoon, koska kohtauksittainen eteisvärinä on ennusteeltaan varsin hyvänlaatuinen. Amerikkalaistutkimuksessa verrattiin kohtauksittain ilmenevän eteisvärinän, stabiilin sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan vaikutusta elämänlaatuun. Ehkä yllättäenkin eteisvärinä huononsi kaikilla tutkituilla osa-alueilla elämänlaatua vähintään yhtä paljon kuin rakenteelliset sydänviat, eikä ilmiö ollut yhteydessä objektiivisesti arvioituun eteisvärinän vaikeusasteeseen. Pelko ennalta-arvaamattoman rytmihäiriökohtauksen ilmaantumisesta näyttää siis heikentävän elämänlaatua joskus jopa enemmän kuin huonompiennusteisten sairauksien ennakoitavissa oleva oireisto. Tämä on hyvä muistaa potilastyössä.

Juhani Airaksinen