Ei suuriannoksista syklofosfamidia aplastiseen anemiaan

Aplastisen anemian ennuste on parantunut huomattavasti, kun immunosuppressiivista hoitoa, etenkin antitymosyyttiglobuliinia (ATG) ja siklosporiinia, on opittu käyttämään oikein. Jos noilla lääkkeillä ei pärjätä, on allogeeninen kantasolusiirto (luuytimensiirto) usein (n. 80 %) kuratiivinen hoito. Takavuosina annettiin eräässä amerikkalaisessa sairaalassa aplastiseen anemiaan kevennettyä hoitoa eli syklofosfamidia suurina annoksina. Kymmenestä potilaasta seitsemän sai hoitovasteen, ja sen jälkeen tätä hoitoa on tarjottu aplastisen anemian hoitoon yleisemminkin.

Robert Paul

Hyperventilaatio ja astma

Hyperventilaation ja astman suhdetta on kliinikkojen keskuudessa pohdittu pitkään. On jopa esitetty, että astma saattaisi alkuvaiheessaan ilmetä primaarisen hyperventilaatio-oireyhtymän oirein. Toisaalta selvässä astmakohtauksessa on hyperventilaation kuva ainakin hengitysilman ja verikaasujen perusteella tyypillistä. Aihetta ei ole paljonkaan tutkittu.

Hannu Puolijoki

Akupunktuuri auttaa sytostaattipahoinvointiin

Sytostaattihoitojen yleistyessä ovat yhä useammat syöpäpotilaat joutuneet kohtaamaan myös hoitoihin lähes väistämättömästi liittyvän pahoinvoinnin ja oksentelun. Rankan kemoterapian lisäksi tarvittavat pahoinvointilääkeyhdistelmät kasvattavat interaktioriskejä ja lääkkeettömien vaihtoehtojen tarve on ilmeinen.

Seppo Yt Junnila

DNA-rokotteiden kahva selvisi

Hyvällä syyllä voi kysyä, kuka käytännön kollega jaksaa lukea Lääkärilehdestä banaanikärpäsen Toll-reseptoreihin liittyvän jutun, mutta jos tämä alkulause ei karkottanut, jatko voi osoittautua ihan kiinnostavaksikin. Kyseiset solun pinnan rakenteet ovat säilyneet vuosimiljoonia eri lajeissa hyönteisistä imettäväisiin ja niitä on myös meissä ihmisissä. Niiden avulla laukaistaan luontaisen vastustuskyvyn reaktioita taudinaiheuttajia vastaan, siis ensihälytyksenä ennen kuin varsinainen immuunipuolustus saadaan viritettyä. Tämän tutkimuksen tosi täky on kuitenkin siinä, että siinä osoitetaan vieraan DNA:n aloittavan seurustelun isännän solun kanssa Toll-perheen reseptorin kautta. Vieras, eli tässä tapauksessa bakteerin DNA, on lupaavien uudenlaisten rokotteiden materiaali.

Heikki Arvilommi

Sairastavuuden väestöryhmittäiset muutokset Pohjoismaissa 1980- ja 1990-luvulla

Terveydentilan väestöryhmittäisiä eroja on ensi kertaa selvitetty Pohjoismaissa kahtena eri ajankohtana. Yhteiskunnallisista muutoksista ja taloudellisesta lamasta huolimatta sairastavuus ei muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä. Ainoastaan Suomen ero muihin maihin kaventui. Koulutusryhmittäisiä samoin kuin työmarkkina-aseman mukaisia terveyseroja todettiin kaikissa maissa ja ne osoittautuivat pääosin suhteellisen pysyviksi.

Katariina Kivelä, Eero Lahelma, Eva Roos, Terhi Tuominen, Espen Dahl, Finn Diderichsen, Jon Ivar Elstad, Inge Lissau, Olle Lundberg, Ossi Rahkonen, Niels Kristian Rasmussen, Monica Åberg Yngwe

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Psykologiset tekijät pitkäaikaisessa dialyysissä

Pitkäaikaisia dialyysihoitoja on 60-luvulta alkaen käytetty munuaispotilaiden elämää pelastavana ja elämänlaatua parantavana hoitona.

Hannu Holm

Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen

Selvitysmieshanke sairaalassa - prosessi ja opetuksia

Myös Suomen sairaaloissa on yleistymässä selvitysmiestyö. Tässä artikkelissa kuvataan hanketta, jolle tunnusomaista oli usean selvitysmiehen yhteistyö sekä moniammatillinen tiimi. Selvitystyöhön kuului sairaaloiden vertaisarviointia sekä yhden sairaalan perinpohjainen operatiivisten alojen analysointi ja toimenpideohjelman kehittäminen. Siinä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tietoja.

Raimo Tuomainen, Heikki Paavilainen, Jouko Isolauri, Anja Tuulonen

Valtimon toiminta ja sydänperäiset natriureettiset peptidit perinnöllisessä verenpainetaudissa, typpioksidin puutoksessa ja munuaisten vajaatoiminnassa

3.11.2000 Tampereen yliopisto

Jarkko Kalliovalkama

Esiinluiskahtaneen nikamavälilevykudoksen tulehdus

10.11.2000 Helsingin yliopisto

Aklilu Habtemariam

Maaseudun miehet sairastuvat muita useammin Parkinsonin tautiin

11.11.2000 Kuopion yliopisto

Anne-Maria Kuopio

Kasvutekijöiden vaikutus apoptoosiin kolmiulotteisessa soluviljelmässä

17.11.2000 Helsingin yliopisto

Tuomo Alanko

Liukenevaan kiinnittimeen liitetyn kasvutekijän TGF-beeta1 vaikutus kokeellisen osteotomian paranemiseen

15.11.2000 Helsingin yliopisto

Laura Tielinen

Tutkimuksia gastroesofageaalisen refluksitaudin hoidosta

17.11.2000 Helsingin yliopisto

Tuomo Rantanen

Lyhyesti: Antibioottia Alzheimerin tautiin?

Antibiooteilla, mm. tetrasykliinillä, on neuroprotektiivisia vaikutuksia, joiden antamista mahdollisuuksista on aika ajoin puhuttu. Vanhan ja jo välillä markkinoilta poistetun ripuliantibiootin kliokinolin on hiljakkoin todettu liuottavan Alzheimerin taudille tyypillisiä aivojen amyloidiplakkeja vaikuttamalla niiden syntyä ja koossa pysymistä edistävien kupari- ja sinkkiyhdisteiden aineenvaihduntaan. Kliokinoli pystyy nykyisistä antibiooteista ja anti-inflammatorisista lääkkeistä voimakkaimmin liuottamaan amyloidiplakkeja Alzheimer-potilaiden kudosnäytteistä ja koe-eläimillä hidastamaan plakkien muodostusta ja liuottamaan jo muodostuneita alueita. Niinpä australialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden yhteistyönä on aloitettu kliokinolilla kliiniset potilashoitokokeilut. Toisaalta kliokinoli voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta eikä sen pitkäaikaisesta käytöstä ole kokemuksia.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kahvi pois pannasta

Suomalaiset ovat kansainvälisten vertailujen mukaan kahvin suurkuluttajia. Runsas vanhanaikaisen suodattamattoman kahvin juonti kohottaa kolesteroliarvoja ja saattaa lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa. Tämän tiedon perusteella on runsas suodatinkahvinkin käyttö joutunut pannaan, vaikka sen haitoista ei ole ollut näyttöä. Uusi suomalainen tutkimus tuo onneksi vapauttavaa tietoa kahvin suurkuluttajille. Yli 20 000 suomalaisen 10 vuoden seurannassa ei todettu runsaallakaan kahvinkulutuksella olevan minkäänlaista yhteyttä sepelvaltimotaudin kehittymiseen tai kuolleisuuteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Spironolaktonilla ja ACE:n estäjillä edullinen yhteisvaikutus

Vielä muutama vuosi sitten pidettiin ACE:n estäjien ja spironolaktonin samanaikaista käyttöä vasta-aiheisena. Vuosi sitten RALES-tutkimus osoitti, että spironolaktonin lisääminen sydämen vaikeaoireisen vajaatoiminnan hoitoon parantaakin potilaan ennustetta. Koe-eläintutkimuksessa verrattiin pieniannoksisen spironolaktonin, ACE:n estäjän ja niiden yhdistelmän hemodynaamisia vaikutuksia vajaatoiminnassa. Yhdistelmähoidon diureettivaikutus oli selvästi suurin ja ainoastaan se laski vasemman kammion täyttöpainetta. Tulos vahvistaa monen kliinikon omassa työssään jo tekemän havainnon: pienikin annos spironolaktonia helpottaa usein nopeasti vaikeita vajaatoiminnan oireita muuten maksimaalisen hoidon yhteydessä. Hoito vaatii luonnollisesti säännöllistä elektrolyyttiarvojen seurantaa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa plasman typpioksidipitoisuus laskee

Obstruktiiviseen uniapneaan on jo vuosia tiedetty liittyvän lisääntynyttä sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta. Toisaalta uniapneassa on todettu endoteeliperäisen vasodilataation vähenemistä. Syytä tähän ei ole selvitetty, mutta nyt valoa asiaan tuo saksalainen tutkimus 21 uniapneapotilaasta. Havaintona oli, että plasman typpioksidin pitoisuudet pienenevät uniapneassa, ja jo hyvin lyhytaikainenkin nCPAP-hoito nostaa näitä arvoja. Perimmäinen tapahtumaketju havainnon takana on edelleen avoin kysymys, mutta löydös avannee uusia näköaloja uniapneaan liittyvien kardiovaskulaaristen ongelmien kuten hypertonian hoitoon.

Hannu Puolijoki