Ravinnon ja seerumin vitamiinit ja kivennäisaineet vanhusten kuolleisuuden ennustajina

Kansaneläkelaitos teki vuosina 1986-87 Turussa ja sen ympäristössä laajan 65-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin henkilöihin kohdistuneen ravitsemustutkimuksen. Aineiston kymmenvuotisseurannassa selvitettiin mm. ravinnon ja veren vitamiinien ja kivennäisaineiden yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen.

Ritva Seppänen, Jukka Marniemi, Erkki Alanen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Tapani Rönnemaa, Sirkka-Liisa Kivelä, Tapio Rajala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 42/2000 Kommentteja

Selkärankareuman diagnosointi ja hoito

Selkärankareuman varhainen toteaminen on vaikeaa, ja asianmukaisen hoidon aloitus viivästyy usein monia vuosia. Pitkäkestoinen pakara- tai alaselän kipu ja jäykkyys, jotka usein herättävät yöllä, antavat aiheen epäillä selkärankareumaa. Röntgenkuvissa havaittava sakroiliitti ilmaantuu hyvin hitaasti, monilla vasta vuosien sairastamisen jälkeen. Selkärankareuma aiheuttaa erityisesti selän ja rintakehän liikkuvuuden vähenemistä ja vaikeimmillaan koko rangan täydellisen jäykistymisen hankalaan virheasentoon. Fysioterapian ja kuntoutuksen keinoin voidaan liikerajoitusten kehittymistä hidastaa ja lievissä tapauksissa ehkäistä. Tulehdusvaiheiden hoito antireumaattisella lääkityksellä on tarpeen erityisesti taudin alkuvuosina.

Jorma V. Viitanen, Kari Lehtinen

HIT-hepariinihoidon indusoima trombosytopenia ja tromboosi

Hepariinin indusoima immuunivälitteinen trombosytopenia (HIT) on huonosti tunnettu hepariinihoidon komplikaatio, jonka esiintyvyys on eri lähteiden mukaan 0,3-6,5 %. Joillekin HIT-potilaille kehittyy laskimoiden ja/tai valtimoiden tukoksia, sen sijaan vuoto-ongelmat ovat hyvin harvinaisia. Hoidossa on ensisijaista hepariinin lopettaminen ja korvaavan antikoagulanttihoidon aloittaminen. Kehittynyt laboratoriodiagnostiikka ja uudet vaihtoehtoiset hoidot ovat ratkaisevasti parantaneet HITT- potilaiden ennustetta, kunhan diagnoosiin ja hoitoon päästään ajoissa.

Sorella Ilveskero, Lotta Joutsi-Korhonen, Kaija Javela, Riitta Lassila

Kuuluvatko kotieläimet allergiseen perheeseen?

Uusimman tutkimustiedon mukaan lapsuuden eläinkontaktit vähentävät atooppista herkistymistä. Tämä saattaa johtua eläinaltistukseen liittyvistä mikrobikontakteista, jotka aktivoivat elimistön T-soluvasteen allergialta suojaavaksi. Jos jo varhaislapsuudessa on merkkejä IgE-välitteisestä allergiasta, tulee eläimen ottamiseen suhtautua pidättyvästi. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse eikä allergiaa jollekin tietylle eläimelle ole osoitettavissa, voi tämän eläimen hankkia. On kuitenkin muistettava, että lemmikkieläimen ottaminen on aina riski, jonka varalle pitäisi olla suunnitelma mikäli joku perheenjäsenistä herkistyy.

Antti Koivikko, Timo Vanto

Tutkimustulosten ja -teorioiden hyödyntäminen skitsofreniaan sairastumisen ehkäisyssä

Skitsofreniapotilaan hoidon ennuste on epävarma ja suurelle osalle sairastuneista jää jonkinasteisia pysyviä oireita. Siksi sairastumisen ehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää. Skitsofreniaa voidaan ehkäistä estämällä sairauden puhkeaminen, potilaan tilan vaikeutuminen tai sairastumisen uusiutuminen. Kaikista näistä on olemassa myönteisiä tuloksia. Ehkäisevää työtä tehdään hoitopaikoissa jo nyt, ja sen tehostaminen voisi ehkä vähentää skitsofreniaan sairastumista entisestään.

Karl-Erik Wahlberg

Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen

Seksuaalirikoksen uhrin tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on kerätä todistusaineistoa poliisin käyttöön ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Uhri tulee vastaanotolle yleensä aamuyön tunteina poliisin saattamana, ja lääkärin on suoritettava tutkimus virka-apuna. Tutkiminen, näytteiden otto ja säilyttäminen tulee tehdä erityisellä huolella, ja kaikki vaiheet on erikseen kirjattava. Tutkimuksesta laaditaan lausunto, jolla on oikeudellista merkitystä. Seksuaalirikoksen uhrin psyykkistä tilaa pitää tarkkailla koko tutkimuksen ajan ja tarjota hänelle tukea, vaikka järkytyksen oireita ei aluksi näkyisikään.

Ursula Vala

Lyhyesti: Antibiootti tehoton sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa?

Pieni asitromysiinillä tehty sekundaaripreventiotutkimus vähensi iskeemisiä sydäntapahtumia yli 50 %. ACADEMIC-tutkimuksessa tutkittiin kolme kuukautta kestävän asitromysiinihoidon vaikutuksia 302:n sepelvaltimotautia sairastavan potilaan taudinkulkuun. Asitromysiiniryhmässä ilmaantui 22 ja lumeryhmässä 25 sydäntapahtumaa kahden vuoden seurannan aikana. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä ja se sulkee pois melkoisen luotettavasti huomattavan (< 50 %) hyötyvaikutuksen. Antibioottihoito ei siis kuulu ainakaan toistaiseksi sepelvaltimotautipotilaan näyttöön perustuvaan hoitoon.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030