Masentuneisuus ja päihteiden käyttö nuoruusiässä

Alkoholinkäytön aloittaminen on varhaistunut ja nuorten juominen on humalahakuista. Masentuneisuus ja päihteidenkäyttö liittyvät nuorilla usein yhteen. Monihäiriöisyys on nuorilla muutenkin yleisempää kuin aikuisilla. Terveydenhuollon työntekijöille tämä asettaa monia haasteita, mm. nuorten häiriöiden tunnistamisen ja hoitoon ohjaamisen sekä myös palvelujärjestelmän kehittämisen suhteen. Tutkimustietoa nuorten masennuksen ja päihteidenkäytön yhteyksistä tarvitaan kipeästi näihin haasteisiin vastaamiseksi. Varsinkin väestötason tutkimuksia on vähän; suurin osa tutkimuksista on tehty pienehköistä kliinisistä aineistoista.

Antti Torikka, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Matti Rimpelä

Siedätyshoito vähentää astmapotilaiden oireita ja lääkkeiden tarvetta

Cochrane-yhteistyössä toimiva ryhmä kokosi yhteen kaikki siedätyshoidon tehoa astmapotilailla selvittäneet kontrolloidut tutkimukset. Tämä katsaus on aiemmin julkaistun meta-analyysin päivitetty versio. Systemaattiseen katsaukseen etsittiin tutkimuksia useista tietokannoista ja vain satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset hyväksyttiin mukaan. Muita kuin astmapotilaita koskevat tutkimukset jätettiin pois katsauksesta.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Siedätyshoito eli spesifinen immunoterapia on ollut pitkään käytössä allergian spesifisenä hoitomuotona. Sen suosio on vaihdellut ja välillä sitä pidettiin esimerkiksi Englannissa anafylaktisten reaktioiden mahdollisuuden vuoksi niin vaarallisena, että suositeltiin siitä luopumista kokonaan. Siedätyshoidon immunologisten mekanismien tultua tutkimuksen kohteeksi on havaittu, että siedätyshoito vähentää ja ehkäisee allergista tulehdusta oireilevien kohde-elinten limakalvoilla. Niinpä siedätyshoito on kokemassa uutta renessanssia.

Erkki O. Terho

Miten toimia, kun poliisi pyytää arviota päihteiden takia ajokorttinsa menettäneen ajokelpoisuudesta?

Kun poliisi pyytää lääkärin arviota päihtyneenä ajaneesta, yksi käyntikerta lääkärillä ei yleensä riitä. Useampaan käyntikertaan voidaan sisällyttää myös hoito. Joustavan toimintatavan löytämiseksi on Tampereella aloitettu viime syksynä liikennepäihtymyksestä kiinni jääneiden hoitoonohjaustoiminta. EU-direktiivi edellyttää tällaista toimintaa valtakunnallisesti. Tampereen kokemusten ja toimintamallin toivotaan olevan hyödyksi alueellisia toimintamalleja räätälöitäessä.

Kaija Seppä, Riitta Alaja, Mirja Mäkelä, Päivi Rantanen

Saksa uudistaa terveydenhuoltojärjestelmäänsä lääkärien ja sairaaloiden vastustuksesta huolimatta

Saksan sosiaalidemokraattien ja vihreiden viime syksynä muodostama hallitus herättää paljon epävarmuutta ja riitaa suunnitelmillaan Saksan terveydenhuollon perusteellisesta reformista. Sen keskeiseen sisältöön kuuluvat lakisääteisen sairausvakuutuksen menojen pysyvä kokonaisbudjetointi sekä sairaalarahoituksen perusteellinen uudelleenjärjestely. Kaiken kaikkiaan päämääränä on rajoittaa terveydenhuoltomenojen kasvu vakuutettujen tulojen keskimääräisen kasvun mukaisesti. Tähän halutaan päästä lisäämällä sairauskassojen toimivaltaa. Aiemmin Saksan sairaalalääkäriliiton tiedotuspäällikkönä pitkään työskennellyt kirjoittaja esittelee seuraavassa tärkeimmät uudistustavoitteet.

Uwe K. Preusker

TEO:n uusi ylijohtaja Eila Uotila: Kanteluratkaisut julkisuuteen ja käytännöt yhtenäisiksi

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen uusi ylijohtaja, varatuomari Eila Uotila miettii keinoja parantaa virastonsa tiedotusta ja tiedottaa terveydenhuollon valvontaan liittyvistä kysymyksistä jo ennaltaehkäisevästi. Nykyään valvonta on puhtaasti jälkikäteistä, ja ongelmatilanteissa lääkäri kuulee TEO:sta yleensä vasta, kun on jo liian myöhäistä.

Suvi Sariola

Kantelujen ratkaisukäytäntö vaihtelee suuresti

Lääninhallitusten kanteluratkaisuja tilaustutkimuksena Terveydenhuollon Oikeusturvakeskukselle selvittänyt Perttu Koivula havaitsi kantelujen ratkaisukäytännössä varsin suuria eroja lääninhallitusten välillä. Eroja oli niin kantelujen käsittelymenetelmissä, tapahtumien kuvauksissa kuin ratkaisujen perusteluissakin. Koivula pitää ennaltaehkäisyn kannalta välttämättömänä, että ratkaisut tulevat lääkärikunnan tietoon edes jossain määrin. Hän korostaa, että tietosuojakysymykset eivät estä julkisuutta, vaan vaikuttavat tiedottamisen muotoon.

Suvi Sariola

Suun kautta annettava rotavirusrokote (RRV-TV) pienten lasten akuutin ripulitaudin ehkäisyssä

Rotavirus on pienten lasten tavallisin akuutin ripulitaudin aiheuttaja maailmassa. Kehitysmaissa rotavirustautiin kuolee vuosittain noin 800 000 lasta ja kehittyneissä maissa se aiheuttaa runsaasti sairaalahoitoja. Rokotetta rotavirusripulia vastaan on kehitetty 80-luvun alusta lähtien. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suun kautta annettavan rhesus-human reassortant -rotavirusrokotteen (RRV-TV) turvallisuutta ja tehoa erityisesti vaikeaa rotavirustautia vastaan suomalaisilla lapsilla. Tutkimukseen liittyi myös kustannus-hyötyanalyysi.

Jaana Joensuu

Hidastunut luunmurtuman paraneminen

Hidastunut luunmurtuman paraneminen (non-union) sekä sen seurauksena myöhemmin kehittyvä valenivel (pseudoartroosi) ovat edelleen hankala kliininen ongelma käytännön ortopediassa. Vaikkakin normaali luunmurtuman paraneminen on nykyisen sidekudostutkimuksen keinoin varsin pitkälle selvitetty, on luutumattoman murtuman saloja pystytty toistaiseksi kokeellisessa tutkimuksessa valottamaan vielä varsin vähän. Tämä johtuu siitä, että standardoitua kokeellista biologisesti kliinistä luutumatonta murtumaa vastaavaa pseudoartroosin mallia ei ole ollut, ja nekin kokeellisista valeniveltä käsittelevät tutkimukset, joita on kuvattu kirjallisuudessa, ovat lähinnä selvitelleet erilaisten sähkövirtojen vaikutusta luutumattoman murtuman paranemiseen.

Kalevi Hietaniemi

Turvotusta poistavat toimenpiteet vähentävät laskimovikaisen säären ihon verenkierron oikovirtausta

Pystyasento kohottaa alaraajojen laskimopainetta, mikä aiheuttaa niissä arteriolien supistumista (venoarteriolaarinen refleksi). Vallitsevan näkemyksen mukaan ihon venoarteriolaarinen refleksi on huonontunut sellaisissa säärissä, joissa on krooninen laskimoiden vajaatoiminta (laskimovika). Tämän on arveltu johtavan säären turpoamiseen. On kuitenkin tutkimuksia, joissa ei ole havaittu laskimovikaisen säären ihon venoarteriolaarisen refleksin poikkeavan terveestä tai sen on havaittu olevan laskimovikaisissa säärissä jopa voimakkaampi kuin terveissä.

Ken Malanin

Pohjoisen epilepsia -geenin (CLN8) positionaalinen kloonaus

Pohjoisen epilepsia on autosomissa resessiivisesti periytyvä lapsuusajan epilepsiasyndrooma, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön ja on rikastunut Kainuuseen. Taudin pääoireet ovat 5-10 vuoden iässä alkavat yleistyvät toonis-klooniset kouristukohtaukset sekä etenevä henkisen suorituskyvyn lasku. Tuoreiden neuropatologisten tutkimusten perusteella Pohjoisen epilepsia (CLN8) kuuluu ns. NCL-tautiryhmään (neuronal ceroid lipofuscinosis). NCL on ryhmä periytyviä eteneviä enkefalopatioita, joille on tyypillistä autoflouresoivat lipofuskiinit. Vaikka NCL-ryhmän taudit ovat harvinaisia, ne ovat yleisimpiä lasten neurodegeneratiivisia tauteja.

Susanna Ranta

Lyhyesti: Steroidit ja akuutti astma

Astman akuuttia pahenemisvaihetta on vuosia hoidettu suurilla suoneen annettavilla kortikosteroidiannoksilla. Tuoreessa meta-analyysissä uruguaylaistutkijat asettavat uskomukset steroidien tuomasta akuutista avusta kyseenalaisiksi: päivystyspoliklinikalla parenteraalisesti tai oraalisesti annettu steroidi ei helpottanut hengitystieobstruktiota tai vähentänyt sairaalahoidon tarvetta. Syynä on pitkähkö viive vaikutuksen alkuun (6-24 t). Kolmen tunnin seurannassa vain suurina annoksina inhaloitavilla steroideilla oli tehoa hengitystoiminnan parantamisessa. Näin ollen pelkkään kortisoniin ei liene syytä luottaa akuutin astmankaan hoidossa. Chest 1999; 116:285-295 ja 273-275

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Biofysikaalista näyttöä sikiön muistista?

Vastasyntyneistä tehtyjen tutkimusten perusteella on otaksuttu sikiöllä olevan kykyä tunnistaa tuttuja ääniä, hajuja, makuja ja jopa ympäristössä puhuttua kieltä. Suora näyttö sikiön aivokuoren vasteesta ulkopuolelta annettuun ärsykkeeseen saatiin tutkimalla funktionaalisella magneettikuvauksella hemoglobiini-oksihemoglobiinisignaalien intensiteettisuhdetta sikiön aivokuoren alueella. Intermittoiden äidin vatsanpeitteiden päällä kaiuttimella soitettu lastenloru aiheutti vastaavan signaali-intensiteettien lisäyksen sikiön temporaalilohkon alueella, todennäköisellä auditorisella korteksilla, heijastaen kyseisen alueen verenkierron lisääntymisen. Tämä voi hyvinkin varastoitua sikiölle pysyväksi muistijäljeksi, jolloin vastaava ääniärsyke tunnistetaan myös myöhemmin syntymän jälkeen. Lancet 1999;354:645-646

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Munuaispotilaat ja lateksiallergia

Sairaanhoidossa lateksille herkistyminen on toisinaan todellinen ongelma. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat on otaksuttu riskiryhmäksi, koska he joutuvat tekemisiin monien lateksia sisältävien esineiden, kuten hanskojen ja katetrien kanssa. Turkkilaisessa 424 munuaispotilaan valikoimattomassa aineistossa ei kuitenkaan lateksiallergiaa todettu merkittävässä määrin. Jos potilaalle tuli lateksista positiivinen ihotesti, selittäjäksi osoittautui useimmiten ristireaktio tai esimerkiksi kotitöiden aiheuttama altistus; luonnonkumiallergia reagoi usein ristiin mm. banaanin, kiivin ja avokadon kanssa. Ellei siis ennestään ole yliherkkyysoireistoa, ei munuaispotilaidenkaan tarvitse erityisemmin pelätä lateksiallergiaa. Allergy 1999; 54:406-407

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Viina ei sittenkään ole terveydeksi

Jälleen mielenkiintoinen lisä alkoholikeskusteluun saatiin tutkimuksesta, jossa 5 766 skottimiehen terveyttä suhteessa alkoholinkulutukseen seurattiin 21 vuoden ajan. Päinvastoin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ei vähäinen tai kohtalainen alkoholinkulutus suojannut ollenkaan sydän- ja verisuonisairauksilta, mutta yli 35 annosta viikossa juovilla aivohalvauskuoleman riski kaksinkertaistui. Viina ei tämän tutkimuksen mukaan lainkaan edistä terveyttä. BMJ 1999;318:1725-1729

Robert Paul

Misoprostolin turvallisuus synnytyksen käynnistyksessä on vielä kyseenalainen

Synnytyksen käynnistys tai kohdun kaulakanavan kypsyttäminen synnytystä varten joko lääketieteellisin syin tai potilaan toivomuksesta on rutiinikäytäntö vähintään joka viidennessä raskaudessa. Usein tämä tehdään varsin hintavien prostaglandiini E-2 -valmisteiden avulla, joita annostellaan emättimeen. Misoprostoli, mahahaavan hoitoon pitkään käytetty synteettinen prostaglandiini E-1 -analogi, on saanut eri puolilla maailmaa suosiota myös synnytyksen käynnistyksessä edullisen hintansa ja hyvän säilyvyytensä takia. Tässä tarkoituksessa alun perin suun kautta otettaviksi tarkoitetut valmisteet ovat osoittaneet tehonsa sekä vaginaan annosteltuina että jopa suun kautta otettuina.

Pertti Kirkinen

Kolibakteeria koliittiin

Colitis ulcerosan aiheuttaja on edelleen löytämättä. Eri mikrobeja on syytetty, mutta todisteet eivät ole pitäneet. Tulehdusta ylläpitävä immunologinen reaktio suolen seinämässä voi kohdistua laajastikin suolen mikrobiflooraan. Esimerkiksi koe-eläinmallissa tauti ei kehity, jos suoli pidetään bakteerittomana. Leedsissä Englannissa järkeiltiin, ei tosin ihan ensimmäisinä maailmassa, että flooran muuttaminen voisi olla eduksi. He antoivat potilaille viatonta kolibakteeria kohtalaisella menestyksellä.

Heikki Arvilommi

New England Journal of Medicinen päätoimittaja lähti

Arvostetun NEJM-aikakauskirjan päätoimittaja Jerome Kassirer on eronnut tehtävästään 1.9.1999 alkaen. Lähtiessä ovet hieman paukkuivat, sillä syynä päätoimittajan vaihtumiseen ovat nähtävästi aatteellisia. Aikakauskirjaa julkaiseva Massachusetts Medical Society on lanseeraamassa muita lääketieteellisiä julkaisuja, joukossa myös yleisölle tarkoitettuja uutispalveluja. Niiden myyvyyttä edistämään arvostettu lääkäriseura käyttää NEJMistäkin tuttua logoa ja mainitsee niiden olevan samojen tahojen tuottama kuin aikakauskirjakin. Päätoimittaja Kassirerin eron arvellaan liittyvän siihen, ettei hän hyväksy moista lääketieteellisen arvoseuran prostituutiota.

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 27/1999 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030