Auctoritas in praecepto scripendo

Nykyisenä patenttilääkkeiden aikakautena ex tempore -reseptit ovat lähes kokonaan hävinneet käytöstä: noin 98 % apteekeissa myydyistä lääkkeistä on nykyään teollisesti valmistettuja. Samalla reseptien kirjoittaminen on yksinkertaistunut. Toisaalta samanaikaisesti lääkkeiden väärinkäyttäjien ja suoranaisten lääkemääräysväärennösten määrä on lisääntynyt. Tästä syystä reseptien tulisikin olla lege artis. Etenkin nuoren polven lääkärien keskuudessa reseptinkirjoitustaito on kärsinyt vararikon.

Leena J. Peltonen, Tapio K. Peltonen, Tuomas E. Peltonen, Tuomas O. Peltonen

Lyhyesti: Rahat ja henki tai influenssarokotus

Suuririskisille eläkeläisille (sydämen tai keuhkojen tauti), sekä kohtalaisen riskin (diabetes, munuaistauti, aivohalvaus tai dementia) tai pienen riskin ikätovereille annettujen influenssarokotusten vaikutusta on selvitetty kuuden epidemiasesongin seurannassa. Keuhkokuumeen tai sydämen vajaatoiminnan vaatimat sairaalakäynnit vähenivät rokotusten ansiosta 30-40 %. Kuolemat seuranta-aikana vähenivät puoleen. Terveimmässä ryhmässä vaikutukset olivat vähintään yhtä hyvät kuin muilla. Dollareita säästyi 7-171 rokotettua kohti, eniten terveillä. Influenssarokotus pitäisi siis antaa kaikille yli 65-vuotiaille.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Amfoterisiini B rasva-emulsion kanssa ei käy

Viitisen vuotta sitten ilmestyi raportteja, joiden mukaan amfoterisiini B:tä ja rasvoja samanaikaisesti infusoitaessa saadaan sama teho ja turvallisuus kuin liposomaalisesta amfoterisiini B:stä, mutta huomattavasti halvemmalla. Uusi tutkimus tyrmää tällaiset cocktailit. 51 neutropeenistä potilasta, joilla epäiltiin olevan syvä hiivainfektio, sai amfoterisiini B:tä joko 5-prosenttiseen glukoosiliuokseen tai 20-prosenttiseen Intralipidiin sekoitettuna 1-4 tunnin infuusiona 8 päivänä. Hoito oli yhtä tehokasta, mutta rasvaliuoshaaran potilailla oli merkitsevästi enemmän turvotuksia ja vaikeita keuhko-oireita. Amfoterisiini B on siis annettava kirkkaiden liuosten kera, sillä rasvainfuusiolla ei saada liposomivalmisteen etuja.

Robert Paul

Lyhyesti: Etanoli lisää rintasyöpävaaraa

Rintasyöpään sairastumisen vaara kasvaa lineaarisesti alkoholinkäytön määrän kanssa. Tähän tulokseen tultiin analysoimalla kuusi prospektiivista tutkimusta, joissa kussakin oli mukana vähintään 200 rintasyöpäpotilasta ja joissa oli seurattu ruokavalion koostumusta pitkään ja käyttäen validoituja menetelmiä. Tutkimukset oli tehty Ruotsissa, Hollannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja mukana oli yhteensä 322 647 naista ja 4 335 rintasyöpätapausta. Yksi drinkki päivässä (10 g/päivä) lisäsi syöpävaaraa täysin raittiiden vaaraan verrattuna 9 %, mutta 2-5 drinkkiä (30-60 g/päivä) jo 41 %. Nautitun alkoholijuoman laatu ei mainittavasti vaikuttanut vaaraan. Alkoholinkäytön vähentäminen saattaa siis vähentää rintasyöpävaaraa.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Halvalla kansanterveyttä

Kyltti ostoskeskuksen rullaportaiden vieressä ei maksa paljon. Jos siinä kehotetaan käyttämään viereisiä tavallisia portaita joko sydämen tai linjojen takia, nousee kävelijöiden osuus 5 %:sta 7 %:iin, siis kaksi prosenttiyksikköä. Se on vähän, mutta päivittäinen kahden kerroksen kävely pudottaa vuodessa painoa 2,7 kg. Jos vielä lasketaan, että Pohjois-Amerikan mantereella kuljetetaan päivittäin rullaportaissa kaksi kertaa Kanadan ja Yhdysvaltain väestöä vastaava joukko, prosentinkin vaikutus voi olla merkittävä. Vaan tottelisiko suomalainen?

Heikki Arvilommi

Aiheuttaako maito lapsipotilaasi ummetuksen?

Kyselytutkimusten mukaan ummetus on varsin yleinen lasten ongelma. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joka kuudennen alle 22 kuukauden ikäisen lapsen on arvioitu ajoittain kärsivän suolen harvasta toiminnasta. Englannissa ja Brasiliassa vaiva on tutkimustiedon mukaan jopa kaksi kertaa tätäkin yleisempi. Kroonisen, yli puoli vuotta kestäneen ummetuksen esiintyvyys oli englantilaisten 4-7-vuotiaiden keskuudessa 5 %.

Per Ashorn

Uusien infektioiden lyhyt historia

Infektiotautien uutta tulemista on usein selitetty mikrobien muuntelulla ja virulenssin lisääntymisellä - ikään kuin ihmisen toimenpiteillä, ehkä antibioottien käyttöä lukuun ottamatta, ei olisi osuutta asiaan. Stanley Falkow, arvostettu bakteerien ja infektioiden tutkija, pohtii kommenttikirjoituksessaan asiaa mikrobin kannalta.

Heikki Arvilommi

Tshernobyl kummittelee nuorten kilpirauhasissa

Radioaktiivinen jodi aiheuttaa tunnetusti kilpirauhassyöpää ja myös erilaisia hyvänlaatuisia kilpirauhaskasvaimia. Sen sijaan tiedetään aika vähän siitä, mitä krooninen radioaktiivinen altistus tekee kilpirauhasen toiminnalle. Tähän asiaan on saatu hieman lisävaloa.

Robert Paul

Pysyvä, lapsesta keski-ikään kestävä lihavuus ennakoi metabolista oireyhtymää

Sekä lasten että aikuisten lihavuus on lisääntymässä hälyttävästi. Koska lihavuus ja etenkin keskivartalolihavuus ovat metabolisen oireyhtymän luonteenomaisia tunnusmerkkejä voi olettaa, että myös oireyhtymän vallitsevuus on kasvusuunnassa. On myös osoitettu, että lihavuus periytyy ja että lapsuudenaikaiseen lihavuuteen liittyy suurentunut vaara sairastua aikuisena diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että sekä lapsuudenaikainen lihominen että lapsuudesta alkanut, keski-ikään kestänyt lihavuus ovat yhteydessä aikuisiän metaboliseen oireyhtymään. Lapsuudessa lihavalla, mutta aikuisena normaalipainoisella henkilöllä oli kolminkertainen vaara saada metabolinen oireyhtymä aikuisena, mutta sekä lapsena että aikuisena lihavalla metabolisen oireyhtymän riski oli 56-kertainenen.

Mauno Vanhala, Pasi Vanhala

Hallux valgus - teoriaa ja tuloksia

Hallux valgus on yleinen vaiva länsimaissa. Tavallisin oireiden lähde on ensimmäisen jalkapöydänluun pään eli vaivaisenluun mediaalipuolella kengässä paineenalaiseksi joutuva pehmytkudos. Vuonna 1996 tehtiin hallux valguksen vuoksi Suomessa 3 800 leikkausta. Hallux valgus -leikkaustyyppejä on kirjallisuudessa kuvattu yli 130, mutta useimmiten käytetään muutamaa yleisintä leikkaustekniikkaa. Omassa aineistossamme on prospektiivinen 1-vuotisseuranta 92 Keller- ja chevron-leikkauksesta. Sekä subjektiiviset että objektiiviset tulokset paranivat kolmen kuukauden ja yhden vuoden välillä. Tulosten perusteella oireisen hallux valguksen leikkaushoidolla on saavutettavissa hyvä tai tyydyttävä tulos 90 %:lla potilaista.

Mikko J. Manninen, Jari Räsänen, Vesa Juutilainen, Eero Arajärvi

Lyhytaikaiset kuntoutushoitojaksot Kellokosken sairaalassa vuosina 1992-1996

Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden siirtyminen avohoitoon on ollut kuluvan vuosikymmenen toimintalinjana Suomessa. Suurena haasteena tässä on pitkän laitoshoidon jälkeen kotiutettujen potilaiden toimintakyvyn heikkous ja yksinäisyys. Avohoidon voimavarat eivät aina ole riittäneet, ja niinpä potilaita on hakeutunut yhä uudestaan takaisin sairaalahoitoon. Kellokosken sairaalassa on tarkasteltu, miten suunnitelmallisilla lyhytaikaisilla kuntoutushoitojaksoilla on voitu tukea potilaiden selviytymistä kotona ja avohoidossa. Kuntoutushoitojaksoilla olleista potilaista yli puolella sairaalahoitopäivien määrä väheni. Lisäksi sosiaalinen selviytyminen parani suurimmalla osalla potilaista, varsinkin niillä, jotka pysyivät sovitussa kuntoutushoitojakso-ohjelmassa.

Seija Krudup, Tiina Keldrima

Akuutti suolitukos

Akuutin suolitukoksen, sekä ohut- että paksusuoliperäisen, hoito on muuttunut vain vähän kymmenen viime vuoden aikana. Diagnostiikassa on tapahtunut kehitystä lähinnä kuvantamistutkimuksissa, jotka auttavat erottamaan täydellisen ja osittaisen suolitukoksen toisistaan. Strangulaation ja siihen liittyvän suoli-iskemian havaitsemisessa on tapahtunut valitettavan vähän edistystä. Pysyvän suoli-iskemian riskin vuoksi suolitukospotilaat tulisi hoitaa yksikössä, jossa on kirurginen hoitovalmius. Usein potilaat hyötyvät konservatiivisesta alkuhoidosta, vaikka myöhemmin jouduttaisiinkin leikkaukseen.

Petri Aitola, Martti Matikainen

Erytrosytoosin diagnostiikka

Erytrosytoosi on tila, jossa veren punasolumäärä on normaalia suurempi. Usein siihen liittyy myös suurentunut hemoglobiinipitoisuus ja hematokriittiarvo. Erytropoietiinin lisääntyneen tuotannon aiheuttamaa sekundaarista erytrosytoosia tavataan hypoksisten keuhkosairauksien, synnynnäisten sydänvikojen ja perinnöllisten suuren happiaffiniteetin hemoglobinopatioiden yhteydessä. Tupakointi on yleinen lievän sekundaarisen erytrosytoosin syy. Erytrosytoosin diagnostiikkaan ryhdytään, kun veren punasoluarvot ylittävät toistuvasti viitealueen. Selvittelyssä tähdätään pahanlaatuisen primaarisen erytrosytoosin, polycythaemia veran (PV), erottamiseen hyvänlaatuisista erytrosytooseista. Siinä punasolujen tuotanto on autonomista, erytropoietiinista riippumatonta. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus sekä täydellinen verenkuva antavat usein alustavan käsityksen erytrosytoosin syystä.

Sanna Siitonen

Tupakka ja iho

Tupakan karsinogeeniset ominaisuudet ja haitalliset systeemiset vaikutukset tunnetaan hyvin, mutta tutkimusta tupakan ihovaikutuksista on niukasti. Tupakoitsijoilla on todettu muutoksia ihon immunologisessa aktiivisuudessa ja inflammatorisissa reaktioissa, millä on merkitystä mm. eräissä tulehduksellisissa sairauksissa, kuten haavaisessa koliitissa ja aknessa. Runsaasti tupakoivien henkilöiden ihon ryppyisyys on 4,7 kertaa todennäköisempää kuin tupakoimattomien. Tupakoinnin ajatellaan heikentävän immunologisten puolustusjärjestelmien toimintaa, mutta tutkimustuloksissa on paljon ristiriitaisuutta, eikä tupakan perimmäinen vaikutusmekanismi immuunijärjestelmään ole tiedossa.

Anina Raitio, Kirsi-Maria Haapasaari, Aarne Oikarinen

Kouluterveydenhuollon terveystarkastus luokan hyvinvoinnin arvioinnissa

Kouluterveydenhuolto on sekä koulun että oppilaiden ja vanhempien arvostamaa ja hyväksymää. On kuitenkin tarpeen arvioida, onko kouluterveydenhuolto tällä hetkellä tämän luottamuksen arvoinen. Lappeenrannassa aloitettiin kuudesluokkalaisten tehostettu terveystarkastus, jossa kiinnitettiin huomiota paitsi oppilaan fyysiseen tilaan, myös hänen perheensä hyvinvointiin ja lapsen tilanteeseen koulussa. Tehostettu terveystarkastus osoittautui yllättävän vaikuttavaksi ja se antoi selkeämmän kuvan lasten, perheiden ja luokan ilmapiirin tilasta. Kirjoittajan mielestä yhteistyötä koulun terveydenhoitajan, lääkärin ja oppilaiden vanhempien kesken tulisi huomattavasti lisätä, jotta myös vakaviin ja vaikeisiin asioihin osattaisiin puuttua.

Outi Strid

Nuoren tahdosta riippumaton hoito

Alaikäisten tahdosta riippumattomien hoitopäätösten määrä on kolminkertaistunut mielenterveyslain voimaantulon jälkeen vajaat kahdeksan vuotta sitten. Näyttää siltä, että laki on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia varhaiseen interventioon vakavien mielenterveyshäiriöiden kohdalla. Ongelmaksi ovat osoittautuneet vakavan mielenterveyshäiriön kriteereiden määrittely ja asianmukaisten alaikäisille tarkoitettujen osastohoitopaikkojen vähäisyys. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olleista nuorista tutkimusten mukaan suurin osa kokee hyötyneensä hoidosta. Kliinisen kokemuksen mukaan hoitoa voidaan usein jatkaa vapaaehtoisella pohjalla tarkkailuvaiheen jälkeen.

Jaana Ruuska, Päivi Rantanen

Muutos olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämän korvauskäytäntöön

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä tapaturmaisesti tai iän myötä degeneratiivisten muutosten seurauksena. Vaikka alle 60-vuotiailla degeneratiiviset repeämät ovat harvinaisia, vakuutuskorvauksia on evätty selvissä tapaturmatapauksissakin, jos potilaalla ilmenee olkapään röntgenkuvissa pieniä ikääntymismuutoksia. Korkein oikeus on tänä vuonna antanut ennakkotapauspäätöksiä, joissa kiertäjäkalvosimen repeämä on todettu kokonaan korvattavaksi vastoin tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden aiempaa kantaa.

Martti Vastamäki

Tarvitaan lisää helppokäyttöistä tietoa lääkkeiden vaikutuksista

Lääkärit kaipaavat nopeasti käsille saatavaa tietoa lääkkeiden vaikutusmekanismeista, haittavaikutuksista ja yhteisvaikutuksista. Tämänkaltaisen tiedon puute näyttää olevan lääkärien yleisin lääkehoitoon liittyvä ongelma. Monen lääkärin mielestä myös potilaiden heikko motivoituminen hoitoon vaikeuttaa lääkehoitoa. Heikko motivaatio ilmenee esimerkiksi pitkäaikaislääkityksen laiminlyöntinä.

Suvi Sariola

Kaikkea voi jollakin tavalla tutkia FinOHTA arvioi terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta

Onko eettisesti oikein, että yksi saa keinosydämen, mutta sata muuta jää ilman pallolaajennusta? Onko järkevää satsata yhteiskunnan varoja työikäisten kuntoutukseen, kun moniammatillisen kuntoutuksen terveydellisistä vaikutuksista ei ole selvää näyttöä? Onko debriefing huuhaata vai elintärkeää? Epämukavia kysymyksiä?

Ulla Järvi

Liittyykö apolipoproteiini E myös verenpaineen säätelyyn?

Monet sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät monimutkaisena ympäristön ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Näiden tekijöiden tutkimiseksi Oulun yliopiston sisätautien klinikassa kerättiin satunnaisotos oululaisesta 40-59-vuotiaasta väestöstä siten, että puolet otoksesta muodostui verenpainetautia sairastavista ja puolet näille iän ja sukupuolen mukaan valituista verrokeista. Nuorempien tutkimushenkilöiden riittävän mukaantulon varmistamiseksi kustakin ikäluokasta valittiin sama määrä henkilöitä. Kela huolehti randomoinnista. Tutkimukseen osallistui 519 verenpainetautista ja 526 verrokkia (87 % kutsutuista).

Heikki Kauma