Olkapään alueen traumojen hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosa olkapään vammoista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.

Antti P. Launonen, Janne Iivanainen, Vesa Lepola

Ikääntyvä Down-henkilö saa hyvää hoitoa kotikunnassaan

Kehitysvammapalvelut elävät murrosvaihetta ja kehitysvammaisten lääkäripalvelut ovat osassa maata siirtyneet erityishuoltopiireiltä kokonaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Downin oireyhtymään liittyy ennenaikainen vanheneminen muistisairauksineen. Tavoitteena oli selvittää, miten palvelujärjestelmä vastaa dementoituvien Down-aikuisten tarpeisiin.

Maria Arvio, Mari Ajasto, Jorma Koskinen, Liseli Louhiala

Prolyyli-4-hydroksylaasit solujen hypoksiavasteessa ja luuston muodostuksessa

Solutasolla erytropoietiinin tuotannon säätelyyn osallistuu hypoksiassa indusoituva tekijä, HIF, jota puolestaan säätelee kolme HIF-prolyyli-4-hydroksylaasientsyymiä, HIF-P4Ht. Solukalvostoon kiinnittyneen neljännen prolyyli-4-hydroksylaasientsyymin, P4H-TM-entsyymin, on koeputkiolosuhteissa osoitettu myös vaikuttavan HIF-tekijän määrään.

Ellinoora Aro

Masennuspotilaan hoito jää usein kesken

Väitöstutkimuksessa selvitettiin toistuvan vakavan masennuksen hoidon toteutumista sekä masennuspotilaiden asenteita ja hoitomyöntyvyyttä lääkehoitoon ja psykososiaaliseen hoitoon. Myös masennuspotilaille myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ennustetekijöitä sekä tupakoinnin ja vakavan masennuksen yhteyttä ja rinnakkaisuutta alkoholihäiriön kanssa tutkittiin.

Irina Holma

Geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa

Väitöstutkimuksen kohteena olivat tulehdusvasteeseen, kehon koostumukseen ja kasvuun liittyvät geenit ja niiden muunnokset väestössä.

Antti Huuskonen

Tupakointi heikentää toipumista lannerangan ahtaumataudin leikkauksesta

Lannerangan ahtaumatauti on yli 65-vuotiaiden tavallisin selkäleikkauksen syy. Väitöskirjassa selvitettiin lannerangan ahtaumataudin leikkaushoidon tulosta ennustavia tekijöitä ja leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 102 KYS:ssa 2001-2004 leikattua potilasta.

Timo Aalto

Voidaanko skitsofreniaa ehkäistä sikiö- ja vauva-ajan ravintolisällä?

Aistiärsykkeiden puutteellinen suodattaminen on tyypillistä skitsofrenialle. Tätä voidaan kartoittaa mittaamalla P50-kuuloherätevasteen vaimenemista ärsykettä toistettaessa. Amerikkalainen tutkijaryhmä selvitti satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa, voidaanko lasten P50-vasteen vaimenemista parantaa antamalla odottaville äideille ja vastasyntyneille vauvoille ravintolisänä luontaistuote fosfatidyylikoliinia. Varhaisena sikiöaikana välittäjäaine GABA on eksitatorinen, ja se muuttuu raskauden viimeisellä kolmanneksella inhibitoriseksi postsynaptisten α7-nikotiinireseptorien aktivoituessa. Riittävä koliinin saanti on edellytys α7-nikotiinireseptorien aktivoitumiselle ja aistiärsykkeiden suodatuskyvyn kehittymiselle.

Tero Taiminen

Aivoinfarktin endovaskulaarinen hoito on tehokas jatke laskimonsisäiselle liuotukselle

Laskimonsisäinen liuotushoito on vakiintunut hoitomuoto potilaille, joilla on tuore aivoinfarkti. Hoidon ajoitus ja tukkeutuneen aivovaltimon varhainen rekanalisaatio ovat tärkeitä ennustetekijöitä. Mikäli liuotushoito ei onnistu tai se on vasta-aiheinen, voidaan harkita valtimosisäistä rekanalisaatiota, joskin tutkimustulokset tämän hoitomuodon tehokkuudesta vaihtelevat.

Roberto Blanco Sequeiros

Endovaskulaariset toimenpiteet myös haastavat laskimonsisäisen liuotuksen

Aivoinfarktin laskimonsisäinen liuotushoito perustuu näyttöön ja on vakiinnuttanut asemansa viime vuosina 4,5 tunnin aikaikkunan hoitona. Rekanalisaatio ja verenkierron palautuminen aivokudokseen ei kuitenkaan useiden tutkimusten mukaan toteudu 15 %:ssa etummaisten kaulavaltimoiden ja puolessa keskimmäisten aivovaltimoiden tukoksista 24 tunnin kuluttua liuotuksesta. Siksi näiden valtimoiden verenkierron avaamiseksi tehdään yhä enemmän endovaskulaarisia toimenpiteitä. Osassa tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että aikaikkunan pitäisi olla vielä lyhyempi, jotta toimenpide onnistuisi.

Päivi Hartikainen

Bupropionilla ei vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen sydäninfarktin jälkeen

Bupropioni on varsin tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen terveillä henkilöillä ja vakaassa sepelvaltimotaudissa. Uuden tutkimuksen valossa lääkkeen hyöty näyttää kuitenkin vähäiseltä sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Kapesitabiinia haimasyövän kemosädehoitoon

Suun kautta otettava kapesitabiini näyttää sopivan haimasyövän kemosädehoitoon jopa paremmin kuin yleisemmin käytössä oleva suoneen infusoitava gemsitabiini. Se on myös paremmin siedetty.

Sirkku Jyrkkiö

Resistentit bakteerit - haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ilmaantumisesta on tullut entistä sattuman­varaisempaa, ja kosketuseristystä vaativat tilanteet ovat arkipäivää sairaaloissa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Ikääntymisen vaikutus ihoon

Vanhetessa ihon monet toiminnot, mm. haavan paraneminen, immuunivaste, hien- ja talin eritys, tuntoaistimukset sekä D-vitamiinin tuotto heikkenevät.

Aarne Oikarinen

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito

Aivovaltimon tyvialueen tukos voidaan pyrkiä avaamaan uusia valtimonsisäisiä tekniikoita käyttäen, jos laskimonsisäinen liuotushoito ei tehoa tai on potilaalle vasta-aiheinen. Menetelmänä on joko valtimonsisäinen liuotushoito, mekaaninen tukoksen poisto tai näiden yhdistelmä.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Lääkärien suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin vuonna 2012

Lääkäriliitto on selvittänyt lääkärien asenteita vaihtoehtohoitoja kohtaan laajoilla poikkileikkaus­tutkimuksilla vuosina 1988 ja 1995. Tämän vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaislääkärien nykyisiä asenteita sekä niiden mahdollisia muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna.

Arttu Ilmanen, Markku Myllykangas, Tomi-Pekka Tuomainen, Harri Vertio, Lauri Vuorenkoski

Lapsena tulehduksellisen suolistosairauden vuoksi leikattujen pitkäaikais­selviytyminen

Seurantatutkimuksessa selvitettiin lapsena Crohnin taudin vuoksi leikattujen potilaiden pitkäaikaisselviytymistä. Keskimäärin 10 vuoden kuluttua leikkauksesta Crohnin tauti (n = 36) oli aktivoitunut 94 %:lla ja jo ensimmäisen kahden vuoden kuluttua yli puolella. Uusintaleikkaukseen päätyi 58 % leikatuista. Lähes kaikilla oli ollut ainakin yksi leikkaukseen liittynyt komplikaatio.

Maija Piekkala

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä

UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaatissa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006—2008 neljää saapumiserää, joihin kuului 2 057 varusmiestä.

Henri Taanila

Mirtatsapiinin kliininen teho yhdistettynä ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin skitsofreniassa

Väitöstutkimuksen päämääränä oli selvittää mirtatsapiinin vaikutusta skitsofrenian oireisiin skitsofreniaa sairastavilla potilailla, joiden hoitovaste erilaisiin ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin oli riittämätön adekvaatista ja säännöllisestä annostelusta huolimatta.

Viacheslav Terevnikov

Uudet parametrit tarpeen eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa

Tuoreen tutkimuksen hämmentävien tulosten mukaan aktiivisessa seurannassa olevilla potilasryhmillä PSA-arvon nousunopeudella (PSA-V) ja kahdentumisajalla (PSA-DT) on korkeintaan vähäinen prognostinen informaatioarvo. Näiden PSA:n kahden yleisimmän johdannaisen on katsottu kuvastavan eturauhasen histologisessa rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Niihin ei tutkijoiden mielestä kuitenkaan pitäisi turvautua hoitopäätöksiä tehtäessä, vaan ratkaisujen tulisi perustua biopsialöydöksiin. PSA-DT ei tässä tutkimuksessa kyennyt osoittamaan seuranneessa biopsiassa todettua taudin etenemistä, ja PSA-V ennusti vain heikosti muuta kuin Gleasonin luokan 4/5 karsinoomaa.

Ossi Lindell

Memantiini ei lievitä frontotemporaalidementian oireita

Memantiini on hyväksytty kohtalaisen ja vaikean Alzheimerin taudin lääkehoidoksi, ja sen on arveltu olevan hyödyksi muissakin muistisairauksissa, kuten Parkinsonin taudin dementiassa, verisuoniperäisessä ja sekatyyppin dementioissa. NMDA-reseptorien aktivoituminen, johon memantiinin estovaikutus kohdistuu, on useiden dementioiden perusmekanismi. Memantiini ei kuitenkaan lievittänyt frontotemporaalisen dementian oireita toistaiseksi laajimmassa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Päivi Hartikainen