Hyvänlaatuisten silmäluomimuutosten jäädytyshoito

Nestetyppijäädytystä on viime aikoina alettu etenkin Yhdysvalloissa käyttää monien silmäluomen hyvänlaatuisten muutosten hoidossa, jotka perinteisesti on hoidettu leikkauksella tai laser- ja muilla polttotekniikoilla. Myös Suomessa se on nykyään mahdollista, kun jäädytyshoidon saatavuus on ihotautilääkäreiden koulutuksen ja kokemuksen myötä parantunut. Menetelmän käyttö silmäluomen hoidossa vaatii erityisen hyvää perehtymistä sekä alueen tautien diagnostiikkaan että jäädytyshoidon tekniikkaan.

Raimo Suhonen, Kimmo Kiviluoto

Sata vuotta asetyylisalisyylihappoa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Bayerin kemisti Felix Hoffmann syntetisoi puhtaan asetyylisalisyylihapon. Salisylaatteja sisältävien kasvien lääkinnällisestä käytöstä on kuitenkin mainintoja jo aivan varhaisimmissa historian lähteissä. Nykyään asetyylisalisyylihappoa käytetään paitsi kipulääkkeenä, myös sydän- ja verisuonitautipotilaiden hoidossa, ja uusia käyttöaiheita tutkitaan jatkuvasti. Alzheimerin taudin ja syöpien ehkäisy ovat tuoreimpia tutkimuskohteita.

Mauno Airaksinen

Verenkiertohäiriö säärihaavan syynä jää usein selvittämättä

Yli 90 % kroonisista säärihaavoista on verisuoniperäisiä. Kirjoittajien mukaan säärihaavojen hoidossa tyydytään liian usein konservatiiviseen haavan hoitoon, vaikka verisuonikirurgin konsultaatio sekä kattava verisuoniselvitys hoidon varhaisessa vaiheessa auttaisivat pääsemään nopeasti oikeille jäljille taudin aiheuttajaa etsittäessä. Kun verenkiertohäiriö tunnistetaan ajoissa, voidaan välttää tämän tapausselostuksen kaltaiset hoidon viivästymiset, säästetään potilasta tarpeettomilta kärsimyksiltä ja säästetään yhteiskunnan varoja estettäessä näiden invalidisoivien haavojen hoidon pitkittyminen.

Aarno Lehtola, Fausto Biancari, Sorjo Mätzke, Sirpa Asko-Seljavaara, Johan Edgren, Mauri Lepäntalo

Tärkeimmät terveysongelmat nyt ja tulevaisuudessa

Kroonisten sairauksien merkitys sairastavuuden ja kuolemien aiheuttajina on suuri ja kasvaa entisestään. Jo nyt teollisuusmaissa 90 % kuolemista johtuu kroonisista sairauksista ja kehitysmaissakin lähes puolet. Tulevaisuudessa tätä osuutta kasvattaa erityisesti tupakoinnin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen, mutta myös väestön ikääntymisellä ja ravintotottumusten kehityksellä on vaikutuksensa. Samalla myös onnistunut tartuntatautien torjunta vähentää näiden sairauksien osuutta. Maailmanpankin ja Maailman terveysjärjestön tutkimusprojekti on selvittänyt maailman terveysongelmien laajuutta ja merkitystä vuonna 1990 ja arvioinut tilanteen kehitystä vuoteen 2020.

Pekka Jousilahti

Kokemuksia keliaakikon hoidonohjauksesta Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Keliakiaan sairastuminen merkitsee pysyvää muutosta elintapoihin, koska keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Oulussa on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan sopeutumisvalmennuskursseja vaikeahoitoisimmille keliaakikoille. Parin viime vuoden aikana on alettu pitää lyhyitä ensitietoa keliakiasta -kursseja, joille ovat voineet osallistua myös keliakiaan sairastuneiden läheiset. Kurssien palaute on ollut hyvin myönteinen. Tärkeimpänä antina kurssilaiset pitävät mahdollisuutta tavata muita keliakiaan sairastuneita, saada asiallista tietoa sairaudesta, tukea uuteen elämäntilanteeseen ja opastusta ruoanvalmistuksessa. Kirjoittajat korostavat, että onnistuneen hoidon edellytyksenä on saumaton yhteistyö avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Juhani Lehtola, Riitta Mäkeläinen

Potilaan odotukset ja kokemukset syövän hoidon alkuvaiheessa

Syöpädiagnoosin kuullessaan potilas tarvitsee hyvän hoidon lisäksi tietoa ja henkistä tukea. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin syöpäpotilaiden kokemuksia syövän hoidon alkuvaiheessa. Hoidon onnistumiseen vaikuttavat monet psykologiset tekijät, kuten tapa, millä sairaudesta kerrotaan potilaalle. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että lääkäri kertoi syöpädiagnoosin kahden kesken vain 57 %:lle potilaista. Muut saivat tiedon henkilökunnan tai muiden potilaiden läsnäollessa. Myös diagnoosin varmistumiseen kuluva aika, mahdollisuus saada vastauksia sairautta koskeviin kysymyksiin ja hoitoonpääsyn odottaminen ovat syöpäpotilaan kannalta erityisen tärkeitä asioita, jotka nykyisessä hoitokäytännössä eivät toteudu tyydyttävällä tavalla. Syöpäpotilaan odotukset ja toiveet kohdistuvat ennen kaikkea hoidon onnistumiseen, tiedonsaannin riittävyyteen ja potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuteen.

Eija Salmi, Klaus Lehtinen, Leena Keskinen, Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt, Kirsti Taskinen, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Terveydenhuollon selvitysmiehiltä luvassa tukeva nippu ehdotuksia

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat terveydenhuollon selvitysmiehet urakoivat työnsä loppusuoralla. Terveydenhuollon palveluissa ilmenevät ongelmat on listattu, ja ratkaisumallejakin on koossa koko joukko. Lopullinen raportti jätetään tammikuun lopussa, ja sen jälkeen ehdotuksia aletaan käsitellä työryhmissä ministeriössä. Selvitysmiesten kuulemistilaisuuksiin on osallistunut reippaasti yli puolitoista tuhatta alan ammattilaista.

Suvi Sariola

HI-virus piiloutuu muistisoluihin

Immuunikadon hoidossa on parin viime vuoden aikana tapahtunut todellinen läpimurto. Viruksen lisääntymisen eri vaiheisiin iskevien lääkkeiden yhdistelmillä on Suomessakin saatu palautettua potilaita lähes haudan partaalta jopa takaisin työelämään. Yhdistelmähoidolla viruksien määrä potilaiden plasmassa saadaan vähenemään niin pieneksi, ettei niitä herkimmilläkään menetelmillä kyetä löytämään. Jossain virus kuitenkin piileksii ja palaa verenkiertoon, jos hoito keskeytetään.

Matti Viljanen

Gastroskopia hyödyllinen tutkimus terveyskeskuksessa

Esofagogastroduodenoskopia (gastroskopia) on nykyisin ensisijainen tutkimus ylävatsavaivojen selvittelyssä (1,2). Fiberoendoskooppien tultua käyttöön 60-luvulla gastroskopiatoiminta yleistyi meillä 70-luvulla sairaaloissa ja alkoi 80-luvulla myös perusterveydenhuollossa joko omana toimintana tai ostopalveluina (3,4). Avohoidon tutkimuksiin tulevat potilaat ovat vähemmän valikoituneita ja edustavat koko gastroenterologisten ongelmien kirjoa väestössä. Pääosalla heistä on kuitenkin erilaisia dyspepsioita (5,6).

Olavi Keyriläinen, Pentti Sipponen

Ilotulitevammoista aiheutunut synkkä vuodenvaihde

Ilotulitteet aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Tästä johtuen 1995 tuli voimaan uusi räjähdeasetus, jonka avulla pyrittiin vähentämään onnettomuuksia. Vuodenvaihde 1996-97 oli kuitenkin synkkä maanlaajuisesti. Pelkästään HYKS:ssa hoidettiin 35 potilasta. Heistä osa oli loukkaantunut poikkeuksellisen vakavasti. Valtaosa turmista sekä kaikki vaikeat vammat johtuivat tähtipommeista, joiden aiheuttamia onnettomuuksia ei maassamme ole aikaisemmin kuvattu. Lakiuudistus ei näytä vähentäneen tapaturmien määrää, koska paukkupommien kielto ilmeisesti siirsi käytön voimakkaisiin ilotulitteisiin.

Pentscho Popov, Erkki Tukiainen, Sirpa Asko-Seljavaara, Peter Jungell, Leena Kivipelto, Pia Ehrnrooth, Anni Karma

Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia sopeutumisvalmennuskursseista ja kurssin jälkeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia koetussa psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä

Kuntoutuskursseilla on myönteinen vaikutus rintasyöpäpotilaiden elämänlaatuun. Kurssien vaikutuksia tutkittiin standardoitujen kyselylomakkeiden avulla ennen kurssia ja kolmen ja kahdentoista kuukauden kuluttua kurssista. Erityisesti masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja elämänlaatua kuvastavissa mittareissa tapahtui paranemista vuoden aikana. Parhaimpana kurssin antina pidettiin tiedon saamista sairaudesta ja keskustelumahdollisuutta muiden rintasyöpäpotilaiden kanssa. Kirjoittajat eivät suosittele kursseille osallistumista heti sairauden toteamisen jälkeen, koska ensin pitää hoitaa akuuttiin vaiheeseen liittyvät ongelmat omassa hoitopaikassa.

Helena Hämäläinen, Harri Vertio, Jouko Lind, Jorma Järvisalo, Merja Kaitsaari

Milloin gastroskopia dyspepsiapotilaalle

Gastroskopia on nykyisin turvallinen tutkimus, jonka saatavuus on lähes koko maassa hyvä. Se antaa tärkeää tietoa ruoansulatuskanavan yläosasta, joten dyspepsiapotilaidenkaan lähettäminen siihen ei saisi olla liian korkean kynnyksen takana. Tähystyksen aiheista on viime vuosina julkaistu runsaasti kansainvälisiä tutkimuksia, kannanottoja ja suosituksia. Vaikeinta on ollut arvioida tutkimuksen tarve juuri erityyppisten ylävatsaoireiden selvittelyssä. Nämä ovat perusterveydenhuollossa tavallisimpia gastroenterologisia vaivoja, ja tutkimuksen käyttöä on pyritty rajoittamaan myös kustannussyistä.

Olavi Keyriläinen

Leikkauksen jälkeinen keuhkoembolia

Keuhkoembolia on yksi merkittävimmistä komplikaatioista leikkausten jälkeen. Vaikka sen patogeneesi tunnetaan yhä paremmin, hoito on kehittynyt ja laskimotukoksen ehkäisy tehostunut, se johtaa etenkin iäkkäillä potilailla usein kuolemaan. Keuhkoembolian diagnosointi on hankalaa, koska sen kliininen kuva ja löydökset ovat epäspesifisiä eikä hyviä tutkimusmenetelmiä ole toistaiseksi käytettävissä. Keuhkoembolian hoitona on pääasiassa antikoagulanttilääkitys, ensisijaisena vaihtoehtona pienimolekyyliset hepariinit. OYS:ssa tarkasteltiin leikkauksen jälkeiseen keuhkoemboliaan sairastuneiden potilaiden perussairauksia ja riskitekijöitä sekä leikkauksiin mahdollisesti liittyneitä komplisoivia tekijöitä.

Juha Hautalahti, Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Vakavien mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ehkäisy

Vakavien mielenterveysongelmien, erityisesti skitsofrenian, varhaistunnistusta ja -hoitoa koskevista tutkimuksista on saatu hyviä tuloksia: hoidon tulokset ovat parantuneet ja alustavat havainnot viittaavat merkittävään ilmaantuvuuden vähenemiseen. Viime vuosikymmeninä tutkimuksissa on löydetty paljon sairastumisalttiudesta kertovia varomerkkejä. Lisäksi on tutkittu ja pyritty luomaan kriteeristöjä kuvaamaan ennen aktiivista psykoosia ilmenevää prodromaalivaihetta, vaikkakin ongelmana on ollut prodromaalioireiden epäspesifisyys keskityttäessä ainoastaan skitsofrenian varhaistunnistukseen. Myös vaikeaa psyykkistä sairastavuutta näyttää siis olevan mahdollista vähentää ja lievittää varhaisella puuttumisella. Laajaa tutkimusta ja kehittämistyötä aiheesta tarvitaan pikaisesti.

Juha-Matti Väänänen, Klaus Lehtinen

Potilaiden hoitoisuusluokitus omakustanteisen hoitopäivähinnan määrittämisessä

Potilaiden hoitamiseen liittyvät kustannukset on laskettu viime aikoihin saakka keskihintana kokonaiskustannuksista. Potilaiden hoitamiskustannukset kuitenkin vaihtelevat hoidon tarpeesta eli hoitoisuudesta riippuen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sairaaloissa on vuodesta 1993 alkaen kehitetty potilaskohtaista hoitopäivän hinnan laskentamallia. Tässä selvityksessä potilaiden hoitoisuuden luokittelussa käytettiin kansainvälistä Monitor-mittaria. Selvityksen tuloksena todettiin potilaiden hoitoisuuden, diagnoosien, tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden sekä lääkekustannusten välillä erittäin merkitseviä tilastollisia yhteyksiä. Lisäksi kehitettiin potilaiden hoitoisuuteen, hoitotyön kustannuksiin ja hoitajien eri työvuoroissa potilaskohtaiseen työajan käyttömahdollisuuteen perustuva omakustanteisen hoitopäivähinnan laskentamalli.

Eeva Töyry, Pirjo Partanen, Viljo Rissanen, Pirkko Savolainen, Katri Vehviläinen-Julkunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030