Synnynnäistä sydänvikaa sairastavia seurattava tarkasti korjaustoimenpiteen jälkeen

Suomessa syntyvistä lapsista 0,75 %:lla on synnynnäinen sydänvika. Yleisin on kammioväliseinäreikä (20 %) ja seuraavaksi tavallisimmat avoin valtimotiehyt (14 %), eteisväliseinäaukko (10 %), eteis-kammioväliseinäaukko (7 %) sekä aortan koarktaatio (4 %). Osa sydänvioista ei vaadi hoitoa, osa voidaan hoitaa sydänkatetroinnissa tehtävällä toimenpiteellä ja osa joudutaan korjaamaan sydänleikkauksella. Joihinkin sydänvikoihin on edelleen tarjolla vain palliatiivista hoitoa.

Anneli Eerola

Tehohoitoalkuinen infektio lisää hoidon kustannuksia ja potilaan kuoleman riskiä

Hoidon aikana kehittyvät infektiot ovat tehohoitopotilailla yleisempiä kuin muilla sairaalahoidossa olevilla potilailla. Infektioiden esiintyvyyttä ja merkitystä ei ole Suomessa aikaisemmin selvitetty. OYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 14 kuukauden aikana tehohoidossa vähintään 48 tuntia olleen 335 potilaan yksityiskohtaiset tiedot aikaisemmista sairauksista, tulovaiheen sairauden vaikeusasteesta sekä potilaille tehohoitoon tullessa että sen aikana kehittyneistä infektioista. Samalla kartoitettiin resurssien käyttöä, sairaalahoidon tuloksia, pitkäaikaiskuolleisuutta ja potilaiden hoidon jälkeistä elämänlaatua.

Pekka Ylipalosaari

Kasvainmerkkiaineet rintasyövän ennusteellisina tekijöinä

Klassiset ennustetekijät, kuten kasvaimen koko ja kainalon imusolmukemetastaasien löytyminen, kuvastavat rintasyövän uusiutumisriskiä ja lääkkeellisten liitännäishoitojen tarvetta paikallishoitojen jälkeen. Nykyisin useimmat kasvaimet havaitaan taudin alkuvaiheessa, jolloin näiden klassisten ennustetekijöiden käyttöarvo on rajallinen. Kliinisessä työssä olisi lisäksi tarpeen löytää uusia tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin ennakoida käytettävissä olevien hoitojen tehokkuutta.

Eeva Rahko

Vasemman kammion toiminta vastasyntyneillä lapsilla

Syntymähetkellä sikiön verenkierto muotoutuu täysin uudelleen. Tämä prosessi muuttaa merkittävästi sydämen vasemman kammion esi- ja jälkikuormaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin vastasyntyneen vasemman kammion systolista ja diastolista toimintaa toistetuilla sydämen kaikukuvauksilla prospektiivisesti 3-5 päivän iästä 6 kk:n ikään. Tutkimusaineistona oli 25 tervettä täysiaikaista ja 27 ennenaikaista vastasyntynyttä, 18 hyvässä tasapainossa olevan diabeetikkoäidin lasta sekä 28 sellaista vastasyntynyttä, joilla oli fysiologisesti tai patologisesti avoin valtimotiehyt.

Andrea Kozák-Bárány

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä tulisi seuloa erityisesti vakavasti masentuneilta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli erittäin huonosti tunnistettu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa: niistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista, jotka tarvitsivat akuutisti hoitoa, 39 % ei ollut koskaan saanut oikeaa kliinistä diagnoosia. Erityisesti tyypin II häiriötä sairastavat potilaat ja naiset olivat huonommin tunnistettuja. Tunnistaminen näytti tapahtuvan perustuen ajankohtaisesti ilmeneviin ns. klassisiin eli maanisiin tai psykoottisiin oireisiin erityisesti sairaalahoitoa vaativissa jaksoissa. Näyttää että mielialahäiriö diagnosoitiin perustuen ajankohtaiseen oirekuvaan, unohtaen pitkittäisanamneesin merkitys.

Outi Mantere

Lääkeaineiden vaikutuksia AA-rottien alkoholin juomiseen

Väitöstutkimuksessa tutkittiin erilaisten lääkehoitojen vaikutuksia runsaan alkoholin juomisen eläinmallina käytettävien AA-rottien (Alko, Alcohol) alkoholin juomiseen. Tutkimuksissa käytettiin Suomessa yli 40 vuotta sitten alkoholin juomisen tutkimiseen kehitettyä AA-rottakantaa. AA-rottien ajatellaan mallintavan perinnöllistä taipumusta runsaaseen alkoholin juomiseen. Tutkimuksessa AA-rotat joivat alkoholia ajallisesti rajoitetun juomisen tutkimusasetelman mukaisesti. Tämän tutkimusasetelman ajatellaan tarjoavan mahdollisuuden tutkia lääkeaineiden vaikutuksia ehdollistuneeseen alkoholin juomiseen.

Kimmo Ingman

Lonkan tekonivelleikkaukseen liittyvät infektiot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta on keskeinen osa niiden ehkäisyä. Suomessa sairaalat ovat voineet osallistua vapaaehtoiseen Kansanterveyslaitoksen valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) vuodesta 1999 lähtien. Tässä väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin SIRO-seurannassa todettuja leikkausalueen infektioita ja niiden riskitekijöitä lonkan ja polven tekonivelleikkauksien ja reisiluun murtumien leikkauksien jälkeen. Lisäksi arvioitiin seurantatietojen laatua ja leikkauksen jälkeisten tekonivelinfektioiden kokonaismäärää Suomessa.

Kaisa Huotari

Refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitauti on aikuisväestössä erittäin yleinen; arvioiden mukaan 11-25 %:lla aikuisväestöstä länsimaissa on viikoittaisia oireita. Taudin oireet uusiutuvat herkästi ja potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista lääkitystä oireiden hoitoon. Kohtalaisen tai vaikean refluksitaudin leikkaushoidoksi on nykyään vakiintunut laparoskooppisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatioleikkaus. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin kirurgian osuutta refluksitaudin hoidossa sekä arvioitiin refluksitaudin leikkaushoidon tuloksia useasta näkökulmasta. Väitöskirjatyössä suoritettiin 1990-luvun alkupuolella avoimeen ja laparoskooppiseen fundoplikaatioleikkaukseen satunnaistettujen potilaiden kontrollitutkimus eri leikkaustekniikoiden myöhäisvaiheen tulosten selvittämiseksi. Lisäksi tutkittiin leikkaushoidon osuutta kurkunpääoireisten potilaiden hoidossa sekä arvioitiin kirurgin laparoskooppisen fundoplikaatioleikkauskokemuksen vaikutusta leikkaustuloksiin.

Paulina Salminen

Paksu- ja peräsuolisyövän molekyyligeneettinen tausta

Monien paksu- ja peräsuolen syöpäoireyhtymien taustalla olevat geenivirheet on jo tunnistettu; esimerkkejä näistä harvinaisista oireyhtymistä ja alttiusgeeneistä ovat periytyvä ei-polypoottinen oireyhtymä (MLH1, MSH2, MSH6, PMS2), familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (APC), MYH-polypoosi (MYH), Peutz-Jeghersin oireyhtymä (LKB1), juveniili polypoosi (SMAD4, BMPR1A) ja Cowdenin oireyhtymä (PTEN). Alttiusgeenien löytäminen on johtanut oireyhtymien tarkempaan luokitteluun ja avannut mahdollisuudet ennakoivalle geenitestaukselle ja syövän seulonnalle, minkä on todettu vähentävän merkitsevästi syöpäkuolleisuutta. Periytyvien syöpämuotojen tutkimus on myös tuonut keskeistä uutta tietoa yleiseen syöpätutkimukseen. Osa suvuista jää kuitenkin edelleen ilman diagnoosia geenitestauksen jälkeen. Onkin mahdollista, että taustalta löytyy vielä uusia suuren tai pienen riskin alttiusgeenejä, ja niitä pyrittiin tunnistamaan tässä tutkimuksessa.

Pia Alhopuro

Vasenkätisyydelle altistava geenimuoto tunnistettiin

Väitöskirjassa kuvataan kaksi ennestään tuntematonta geeniperhettä, jotka yhteensä käsittävät kuusi geeniä. Yksi tutkimuksen kiinnostavista tuloksista oli ensimmäisen vasenkätisyyteen liittyvän geenimuutoksen tunnistaminen; tämä tapahtui yhteistyössä Oxfordin yliopistossa työskentelevän tohtori Clyde Francksin kanssa. LRRTM1-geeni toimii aktiivisesti niin hiiren kuin ihmisenkin aivoissa jo sikiökaudella. Oletus on, että LRRTM1-geeni ohjaa osaltaan vasemman ja oikean aivopuoliskon kehittymistä toisistaan eroaviksi.

Juha Laurén

Hormonikorvaushoito lisää myös munasarjasyöpää

Vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa on tutkittu laajoissa naisryhmissä eri menetelmin. Eräs näistä tutkimuksista on Brittein saarilla toteutettu UK Million Woman Study. Tämä käsitti lähes miljoonalle naiselle määrävälein lähetetyt kyselyt ja heitä koskevien kansallisen terveysrekisterin tietojen analysoinnin. Mikäli nainen käytti hormonikorvaushoitoa, hänellä ilmeni noin 5 vuoden seurannan aikana munasarjasyöpä 1,2 kertaa useammin (95 %:n lv 1,09-1,32) kuin naisella, joka ei käyttänyt hormonikorvaushoitoa. Mitä kauemmin korvaushoito kesti, sitä yleisempi munasarjasyöpä oli. Erityisesti seröösin munasarjasyövän riski kasvoi. Mikäli hormonikorvaushoito oli jo lopetettu ennen tutkimukseen liittymistä, ei syöpäriski eronnut hoitoa käyttämättömästä ryhmästä.

Pertti Kirkinen

Säännöllinen ASA:n käyttö vähentää paksu- ja peräsuolisyövän riskiä

Asetyylisalisyylihapon (ASA) säännöllinen käyttö vähentää perä- ja paksusuolisyövän riskiä, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tunneta täysin. ASA ehkäisee syklo-oksigenaasi entsyymin toimintaa. Syklo-oksigenaasi-2-isoentsyymi (COX-2) lisää inflammaatiota ja solujen jakautumista. Perä- ja paksusuolisyövissä havaitaan usein suuria määriä COX-2-entsyymiä.

Tiina Laatikainen

Tumma suklaa laskee verenpainetta

Sekä teellä että kaakaolla on havainnoivissa tutkimuksissa havaittu olevan sydäntapahtumilta suojaavia vaikutuksia. Suojaavaksi tekijäksi on uumoiltu kumpaisenkin sisältämiä polyfenoleja (flavonoideja), jotka vaikuttavat endoteelifunktioon ja verihiutaleinhibitioon typpioksidien välityksellä. Kuinka asia mahtaa olla satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten ja niistä tehdyn meta-analyysin valossa?

Katariina Korkeila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030