Terveydenhuolto ei hyödynnä ambulanssien informaatioteknologiaa
Lähtökohdat
Potilas on kuljetuksen aikana saamansa ensihoidon varassa yleensä vajaasta tunnista useisiin tunteihin ja lisäksi on otettava huomioon aika, joka sairaankuljetushenkilöstöltä kohteessa kuluu kuljetusta valmistelevissa toimenpiteissä.
Menetelmät
Kartoitimme sairaankuljetuspalvelujen tuottajien välineelliset valmiudet potilastiedon langattomaan siirtoon osana raporttia, joka koskee informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöä terveydenhuollossamme. Sairaankuljetus ry:n kotisivustosta valittiin kaikki ne, jotka verkkosivutietojen perusteella harjoittivat ainakin perustason sairaankuljetusta ja joilta löytyi sähköpostiosoite tai muu osoite (n = 218).
Tulokset
Kaksi kolmasosaa vastaajista talletti potilastiedon hälytystehtävän aikana ainoastaan paperille, kolmannes sähköisesti ja paperille ja ainoastaan kaksi palvelun tuottajaa kokonaan sähköisesti. Vastaajista 81 piti tiedonsiirtojärjestelmien tarvetta ja käyttöä koskevaa yhteistyötä palveluja tilaavien terveyskeskuksen ja sairaaloiden kanssa riittämättömänä. Riittävänä sitä piti 27, ja 22 ei osannut sanoa tai jätti vastaamatta.
Päätelmät
Terveydenhuolto ei hyödynnä ambulansseissa olevaa informaatioteknologiaa, ja myös siihen liittyvässä tiedon hallinnassa sekä koulutuksessa on puutteita.
Pitkät etäisyydet ovat Suomen sairaankuljetuksen haaste. Potilaan kuljetusmatka keskussairaalaan oli vuonna 1996 selvityksen mukaan pisimmillään 300 km mediaanietäisyyden ollessa 55 km (1). Luvuista voidaan arvioida, että potilas on kuljetuksen aikana saamansa ensihoidon varassa yleensä vajaasta…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



