Ei vieläkään valoa nivelrikon hoitoon

Nivelrikko lisääntyy iän myötä siten, että keskivaikeita tai vaikeita nivelrikkomuutoksia on yli 60 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Nivelrikkoa on perinteisesti hoidettu kipulääkkein, vähentämällä nivelten kuormitusta, nivelensisäisin pistoksin, fysikaalisen hoidon ja liikunnan avulla sekä leikkauksellisesti. Suomessa hoitoon on tarjolla myös glukosamiini. Yhdysvalloissa sitä sen sijaan pidetään kondroitiinisulfaatin tavoin ravintolisiin kuuluvana valmisteena.

Kaisu Pitkälä

Viinin ja oluen juojien kauppakasseissa on eroja

Oluen ja viinin terveysvaikutuksissa on katsottu olevan eroja. Tanskalainen tutkimusryhmä analysoi ostoskassien sisältöjä supermarkettien kassoilla: olutta (6,6 % ostotapahtumista) ja viiniä (5,8 %) ostaneiden muut ostokset analysoitiin erikseen.

Jaana Suhonen

Isätkin kärsivät keskenmenoista

Keskenmeno lisää äidin riskiä sairastua masennukseen, ahdistuneisuuteen ja traumaperäiseen stressireaktioon. Varsin vähän on oltu kiinnostuneita lapsen menetyksen vaikutuksista isään. Englantilainen tutkijaryhmä haastatteli 38 pariskuntaa, jotka olivat menettäneet lapsen edellisen raskauden aikana. Vertailuryhmänä olivat 38 pariskuntaa, joille vastaavaa lapsen menetystä ei ollut sattunut. Vertailuryhmän isiin nähden lapsensa menettäneillä isillä ilmeni enemmän ahdistuneisuus- ja traumaperäistä stressihäiriötä ennen seuraavaa synnytystä. Elävän lapsen syntymän jälkeen isien oiretaso kuitenkin laski nopeasti.

Raimo K.R. Salokangas

Sepelvaltimotautikohtaus ilman ST-nousua - miten hoito on kehittynyt?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sepelvaltimotautikohtauksen hoidon muutosta.

Heikki Mäntymäki, Juhani Airaksinen, Saila Vikman, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Helena Tuunanen, Pekka Porela

Vanhusten sepelvaltimotauti ja sen hoito

Eläkeiän saavuttaneita angina pectoris -potilaita kehotettiin ennen oppimaan elämään sydänoireensa kanssa. Nykyään pyritään poistamaan elämänlaatua häiritseviä oireita. Aktiivisella hoidolla voidaan parantaa myös ennustetta.

Magnus Lindroos

Raskaus ja sydän

Raskaus ja synnytys aiheuttavat huomattavia hemodynaamisia muutoksia ja kuormittavat verenkiertoelimistöä. Terve sydän sietää nämä muutokset yleensä ongelmitta, mutta vaikeaa sydänvikaa sairastaville ne voivat olla kohtalokkaita.

Pasi Lehto, Risto Kaaja

Psykoanalyyttisia näkökohtia postmodernin potilaan psykoterapiaan

Modernin kulttuuriperinteen murtuminen on synnyttänyt uuden postmodernin ihmistyypin.

Pekka Sakki

Nimityksiä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyvinkään sairaanhoitoalueen keuhkosairauksien vastuualueen ylilääkärin virkaan LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri dosentti Pirkko E. Brander 1.3.2006 lähtien.

YTHS:n lääkärien asenteet sähköpostin käyttöön potilastyössä

Tutkimuksia sähköisestä asioinnista potilastyössä on julkaistu vähän. Selvitimme tutkimuksessamme lääkärien asenteita sähköpostin käyttöön ja kartoitimme sähköiseen asiointiin sopivia käyttökohteita potilastyössä.

Johanna Castrén, Irma Virjo

Mitä lääkkeiden haittavaikutuksista kysytään? Kuopion Lääkeinformaatiokeskukseen tulleiden puhelujen sisältö

Lääkkeiden haittavaikutusilmoitukset ovat keskeinen osa lääketurvatoimintaa. Suomessa Lääkelaitos rekisteröi lääkärien ja hammaslääkärien, ja nyt myös proviisorien ja farmaseuttien tekemiä haittavaikutusilmoituksia, mutta ilmoittamiseen on havaittu liittyvän huomattavaa aliraportointia.

Kirsi Annola, Hannu Kokki, Petri Kröger, Kirsti Laitinen

Lipidin ja veden rajapinnan vuorovaikutus

Lipidin ja veden rajavyöhykkeellä on tärkeä osuus lipidikaksoiskalvojen ja vieraiden aineiden vuorovaikutuksissa, lipidimolekyylien keskinäisissä vuorovaikutuksissa ja lipidikalvossa sijaitsevien proteiinien ja lipidien vuorovaikutuksissa. Monet fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat jyrkästi rajavyöhykkeellä ja ne ovat myös anisotrooppisia eli riippuvaisia tarkastelusuunnasta. Näiden rajavyöhykkeen ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. kalvoproteiinien toimintaan. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lipidin ja veden rajavyöhykkeen eri vuorovaikutusten merkitystä rajavyöhykkeen prosesseissa fluoresenssispektroskooppisin menetelmin.

Juha-Matti Alakoskela

Alaraajojen luiden rasitusmuutokset suomalaisilla varusmiehillä

Luun rasitusmuutoksia esiintyy tyypillisesti runsaasti liikkuvilla henkilöillä, kuten urheilijoilla ja varusmiehillä. Oireiden epämääräisyys ja vähäisyys ja esimerkiksi potilaan kipukynnyksestä johtuvat seikat voivat viivästyttää potilaan hakeutumista lääkärin vastaanotolle. Lääkärintutkimuksessa tutkimuslöydökset voivat olla vähäiset. Röntgenkuvaus on ensisijainen kuvantamismenetelmä epäiltäessä rasitusmurtumaa, mutta magneettikuvaus on tarkempana menetelmänä noussut yhä tärkeämmäksi, sillä se näyttää myös rasitusmurtumien esiasteita.

Maria Niva

Säännöllinen liikunta vähentää verenpainetautiriskiä sekä sydän- ja verisuonitautikuoleman riskiä

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten miesten ja naisten vapaa-ajan, työn ja työmatkaliikunnan yhteyttä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin sekä tutkittiin liikunnan yhteyttä verenpainetaudin ilmaantuvuuteen sekä kuolleisuuteen. Väitöskirjan toisena päätavoitteena oli selvittää liikunnan muutokset 25 vuoden aikana.

Noel C. Barengo

Diagnostinen pisteytysjärjestelmä voi vähentää tarpeettomia umpilisäkeleikkauksia

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli rakentaa diagnostinen pisteytysjärjestelmä lapsen äkillisen umpilisäketulehduksen diagnosoimiseksi sekä arvioida vatsakipuiselle lapselle annetun kipulääkityksen tehokkuutta ja vaikutusta diagnostiseen tarkkuuteen. Lisäksi työssä verrattiin lasten toipumista tähystyksessä tehdyn ja avoimen umpilisäkkeen poiston jälkeen. Kolmeen eri osatutkimukseen jakautuneessa työssä oli mukana yhteensä 328 lasta.

Hannu Lintula

Liikunta ja tupakoinnin vähentäminen lisäävät elinaikaa

Vaikka keuhkojen toiminta olisi jo heikentynyt tai olisi kehittynyt krooninen keuhkoputkitulehdus, tupakoija voi lisätä elinaikaansa lopettamalla tupakoinnin tai vähentämällä sitä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tupakointitapojen ja niiden muutosten sekä liikunnan että kroonisen keuhkoputkitulehduksen vaikutusta keuhkojen toimintaan ja sen muutoksiin.

Margit Pelkonen

Mielialalääkkeet eivät lisää itsetuhoisuutta

Viime aikoina on pohdittu, missä määrin mielialalääkkeet lisäävät masennuspotilaiden itsetuhoisuutta. Päättelyä on vaikeuttanut masennukseen itseensä liittyvä lisääntynyt itsetuhoisuus. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1992-2003 masennuslääkereseptin saaneiden potilaiden itsemurhien ja yritysten määriä ennen ja jälkeen lääkemääräystä. Itsemurhat ja yritykset olivat alle 18-vuotiailla yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä. Itsemurhayritykset olivat kaikkein yleisimpiä kuukautta ennen lääkemääräystä, mutta pysyivät reseptiä seuranneen 6 kuukauden aikana samoina. Tulos oli samanlainen alaikäisillä ja aikuisilla. Vanhoja mielialalääkkeitä saaneilla itsemurhayritykset olivat yleisiä vielä ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Tutkimuksen perusteella mielialalääkitys ei lisää itsetuhoisuutta. Joidenkin potilasryhmien kohdalla näin voi tapahtua, joten tiivis hoitokontakti varsinkin hoidon alkuvaiheessa on perusteltu.

Raimo K.R.Salokangas

Tehoaako tahdistin uniapneaan?

Uniapneaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuus. Yöllisten hengityskatkojen aikaan todetaan usein sykkeen harventumista. Yönaikainen bradykardia voidaan estää eteistahdistuksella, jonka on vastikään todettu vähentävän hengityskatkoja. Koska tietoa tahdistinhoidon tehosta tavallisilla uniapneapotilailla ei ole, päättivät yhdysvaltalaiskardiologit tutkia yönaikaisen eteistahdistuksen vaikutuksia 15:n hankalasta uniapneasta kärsivän potilaan ryhmässä. Potilaille asennettiin väliaikainen eteistahdistussysteemi ja tehtiin unitutkimukset siten, että potilas ei itse tiennyt oliko tahdistin toiminnassa vai ei. Tahdistus ei parantanut merkittävästi mitään uniapnean vaikeutta mittaavaa suuretta. Tämän tutkimuksen valossa uniapneapotilaiden tahdistushoidon indikaatiot eivät poikkea tavanomaisista.

Juhani Airaksinen

Mitä, vai eikö mitään influensssalääkettä?

Influenssalääkkeitä eli amantadiinia, rimantadiinia ja neuraminidaasinestäjiä (oseltamiviiriä eli mediasta tuttua Tamifluta ja tsanamiviiriä) suositellaan kausi- ja pandemiainfluenssan ehkäisyyn. Tässä raportissa tehtiin yhteenveto kaikista kunnollisista tutkimuksista, joita lääkkeiden tehosta on tehty.

Heikki Arvilommi

Lapsen atooppinen ekseema verottaa vanhempien yöunta

Brittitutkijoiden prospektiivisessa kyselytutkimuksessa oli mukana 55:n keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa tai astmaa sairastavan lapset vanhemmat. Lasten ihottumaa hoidettiin säännöllisesti kortikosteroidivoiteella ja astmaa säännöllisellä inhaloitavalla kortikosteroidilla. Atooppikkolasten vanhempien ja astmalasten vanhempien nukkumista, ahdistuneisuutta ja stressin kokemusta vertailtiin. Ihottumalasten vanhemmat nukkuivat keskimäärin noin 40 minuuttia vähemmän kuin astmalasten vanhemmat. Uni myös keskeytyi joka yö merkitsevästi useammin. Unen häiriintyminen aiheutti vanhempien ahdistuneisuutta ja varsinkin äidin depressiivisyyttä. Vaikka lapsia hoidettiin tehokkaasti, sairaus haittasi lapsen lisäksi myös vanhempia.

Sirkku Peltonen

Autoimmuunireaktiot ennustavat melanooman interferonihoidossa hyvää hoitotulosta

Levinneen melanooman hoidossa parhaat tulokset on saatu interferonilla tai muilla immunoterapian muodoilla. Autoimmuunireaktiot, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vitiligoläiskien tai fosfolipidivasta-aineiden muodostuminen, näyttävät korreloivan hyvään hoitovasteeseen. Suuren riskin melanooman liitännäishoitona annettava interferoni näyttää parantavan potilaiden ennustetta ainakin osassa tehdyistä satunnaistetuista tutkimuksista.

Sirkku Jyrkkiö