Lyhyesti: Tekoläppä ahtautuneen aorttaläpän tilalle katetritekniikalla

Katetritekniikoiden käyttöä tekoläpän asentamisessa on tutkittu jo vuosia koe-eläimillä. Tekoläppiä on jo aikaisemmin istutettu oikean kammion ja keuhkovaltimon väliseen conduit-proteesiin, mutta ranskalainen läppälaajennuksien pioneeriryhmä asensi nyt ensimmäistä kertaa katetritekniikalla bioläpän vaikeasti ahtautuneen ja kalkkisen aorttaläpän tilalle. Tekoläppä vietiin eteisväliseinän läpi aorttaläpän päälle, jonne se puristettiin pallolaajennustekniikalla paikalleen. Ahtautunut läppäaukko kaksinkertaistui toimenpiteen vaikutuksesta ja potilaan hemodynaaminen tilanne korjaantui nopeasti. Tekoläppä toimi seurannan ajan moitteettomasti. Vaikeasti monisairas potilas kuoli 17 viikkoa myöhemmin ei-sydänperäisiin sairauksiin, joiden takia läppäleikkaus ei alunperinkään ollut mahdollinen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Krooninen vatsakipu - laparoskopia kyllä, adheesiolyysi ei

Kroonisen mahakivun vuoksi joudutaan joskus kurkistamaan vatsapeiteen alle laparoskooppisesti. Jos potilaalla todetaan kiinnikkeitä, moni kirurgi napsii nämä poikki siinä toivossa, että tämä veisi mahdolliset kiinnikekivut. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että adheesiolyysi ei paranna tuloksia: sadasta potilaasta 52:lle tehtiin adheesiolyysi, lopuilla kiinnikkeet saivat olla. Jälkimmäisessä ryhmässä oli kuitenkin viidellä potilaalla komplikaatio, edellisessä ei kellään. Molemmissa ryhmissä vatsakipu lieveni yhtä hyvin. Kiinnikkeitä ei siis kannata napsia poikki vatsakipupotilaalta elleivät ne stranguloi.

Robert Paul

Lyhyesti: Inhaloitava flutikasoni ei vähennä ihon viivästynyttä yliherkkyyttä

Inhaloitavien steroidien sivuvaikutuksista, kuten ihon ohentumisesta, on enenevästi tutkimustietoa. Vähemmän on käsitystä siitä, pienentyykö esim. ihon viivästynyt yliherkkyys näillä lääkkeillä. Asiaa selvitettiin 45 terveellä vapaaehtoisella, joille annettiin 28 vrk:n ajan inhaloitavaa lumelääkettä tai flutikasonia 880 myyg/pv. Ihon viivästynyt yliherkkyys testattiin intradermaalimenetelmällä paneelilla, johon kuuluivat tetanus, candida, tuhkarokko ja tuberkuliini. Vastaukset luettiin 72 tunnin kuluttua. Paneeli uusittiin hoitojakson jälkeen ja 30 päivän lääkkeettömän jakson jälkeen. Induraatioiden koossa ei havaittu merkitseviä muutoksia suhteessa lääkehoitoon, eli melko suurikaan flutikasoniannos ei näyttäisi muuttavan ihon viivästynyttä yliherkkyyttä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Myelooman optimihoitoon intensiivikemoterapia ja kantasolusiirto

Intensiivihoidon merkityksestä myeloomapotilaiden hoidossa on kiistelty. Kiistelyn voisi nyt lopettaa ainakin alle 65-vuotiaiden potilaiden osalta. Brittitutkimuksessa satunnaistettiin 400 aikaisemmin hoitamatonta myeloomapotilasta standardihoitoon taikka kantasolusiirrolla tuettuun intensiivihoitoon. Täydellisiä vasteita oli edellisessä 4 %:lla, jälkimmäisessä 44 %:lla. Mikä tärkeintä, mediaaninen elinikä oli edellisessä ryhmässä 42 kuukautta ja jälkimmäisessä 54 , eli intensiivihoito antaa noin vuoden lisää elinaikaa. Intensiivihoitoryhmässä oli enemmän haittoja, mutta odotetussa laajuudessa. Intensiivihoito on varteenotettava ensilinjan hoitovaihtoehto alle 65-vuotiaille myeloomapotilaille.

Robert Paul

Sairaalainfektioiden torjunta Suomen sairaaloissa

Koulutettu henkilökunta on sairaalainfektioiden tehokkaan torjunnan perusedellytys. Suomen akuuttisairaaloissa tehty kyselytutkimus osoittaa, että sairaalainfektioiden torjunnasta vastaavien sairaanhoitajien määrä ei vastaa kansainvälisiä suosituksia. Suurimman osan torjuntatyön käytännön tehtävistä tekee sairaanhoitaja. Noin puolet näistä tehtävistä vastaavista on saanut täydennyskoulutusta tehtävään. Lähes kaikissa sairaaloissa oli hygieniatyöryhmä ja sairaalainfektioita seurattiin jatkuvasti. Seuranta kattoi yleensä kaikki sairaalan erikoisalat, vain joka neljännessä sairaalassa seuranta kohdennettiin suuren riskin toimenpiteisiin tai yksiköihin. Kotiutuksen jälkeinen infektioiden seuranta oli yleistä, vaikka se vaatii paljon resursseja.

Outi Lyytikäinen, Marja Jalkanen, Marja Ratia, Soile Hellstén, Pekka Kujala, Arto Rantala, Petri Ruutu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/2003 Kommentteja

Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa

Magneettikuvausten määrä on kasvanut nopeasti sekä tekniikan kehittymisen, kliinisen osaamisen lisääntymisen että koneiden yleistymisen ansiosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa tutkimusaiheet ovat laajentuneet, ja näiden tutkimusten suhteellinen osuus magneettikuvauksista on kasvanut. Koska magneettikuvaus on kohtalaisen kallis ja tutkimusresurssit kysyntään nähden rajalliset, on tutkimusaiheiden tarkastelu paikallaan.

Martina Lohman

Ylipainehappihoito häkämyrkytyksen hoidossa

Hiilimonoksidi on hengenvaarallinen ja suhteellisen yleinen myrkytysten aiheuttaja. Altistuminen suurille pitoisuuksille johtaa nopeasti verenkiertolamaan ja kuolemaan. Suomessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys hoitaa kaikki oireilevat potilaat ylipainehapella (HBO). Olemme hoitaneet TYKS:n HBO-yksikössä viime vuosina 4-11 häkämyrkytyspotilasta vuosittain. Tieteellinen näyttö HBO-hoidon tehosta aivovaurioiden vähentämisessä ei ole tähän asti ollut kiistaton. Hiljakkoin julkaistiin laaja kontrolloitu tutkimus, joka selvästi osoitti HBO-hoidon vähentävän häkämyrkytyksen jälkeisiä aivotoiminnan häiriöitä.

Erkki Kentala, Juha Perttilä

Voidaanko kaihijonot poistaa? Suomen silmäterveydenhuollon kehitys tilastojen valossa vuosina 1984-2000

Raportti esittelee silmäterveydenhuollon dynamiikkaa kuvaavan simulaatiomallin perustana olevat tilastotiedot vuosilta 1984-2000. Erityinen mielenkiinto kohdistuu kaihijonojen pituuteen ja julkisen sektorin silmälääkärivajeeseen, jotka ovat säilyneet ennallaan 1980-luvun puolivälistä alkaen. Jonojen pituus on ollut riippumaton leikkausten lukumäärästä. Ansiotason koheneminen ja lyhentynyt työaika eivät ole pienentäneet silmälääkärivajetta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen silmäterveydenhuollon dynamiikkaa tutkivassa projektissa.

Anja Tuulonen

Onko sairaanhoito kallista Suomessa? Esimerkkejä terveydenhuollon menojen vertailuista

Terveydenhuollon rahoitustarvetta perustellaan terveydenhuoltomenojen kansantuoteosuuksilla, niiden ajallisella kehityksellä tai maakohtaisilla vertailuilla. Pelkillä terveydenhuoltomenojen vertailuilla ei voida tehdä riittäviä johtopäätöksiä terveydenhuollon tilasta. Palvelujen sisällön ja määrän huomioon ottaminen osoitti, että erikoissairaanhoito on Suomessa suhteellisen edullista ja palveluita tuotetaan edelleen runsaasti. Lisärahoituksen muuntaminen palveluiksi ja väestön terveyshyödyiksi edellyttää päätöksentekoa ja johtamista tukevia tietojärjestelmiä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.

Miika Linna

Kliininen auditointi yksityislaitoksen kannalta

EU:n direktiivien mukainen säteilylain muutos Suomessa edellyttää kliinistä auditointia kaikissa säteilyä käyttävissä kuvantamisyksiköissä 12.5.2005 mennessä. Kliinistä auditointia edeltävä laadun määrätietoinen kehittäminen, itsearviointi ja dokumentointi selkiyttävät toimintaa ja parantavat potilasturvallisuutta. Valmistelu vaatii työpanosta, mutta se lisää järjestelmällistä paneutumista ja tyytyväisyyttä työhön. Ulkopuolisen auditoijan antamat hyvät vihjeet ja ohjeet voivat edistää myös toiminnan taloudellisuutta. Ensimmäisen auditoinnin kynnystä ei kannata pitää liian korkeana, siitä voi olla apua yksikön kilpailukyvyn parantajana.

Timo Paakkala, Alpo Kärkkäinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030