Lyhyesti: Nuhanenällä useammin kohonnut verenpaine

Ranskalaiset selvittivät 330 aikuisen tutkimuksessa nuhan ja kohonneen verenpaineen yhteyttä, molemmat kun ovat yleisiä väestötasolla. Alustavana ajautuksena oli yhteys mm. uniapnean kautta. Yhteyttä löytyikin, mutta vain miehillä. Systolinen paine oli nuhaa potevilla korkeampi ja myös varsinainen hypertonia yleisempi (suhteellinen riski 2,6). Ympärivuotiseen nuhaan liittyi suurempi riski kausiluonteiseen. Tutkijat siis ehdottavat verenpaineen erityistä seurantaa Nuhanenältä, mutta Lumikista ei puhuttu mitään; tosin mukana olleet naiset olivatkin premenopausaalisia...

Hannu Puolijoki

Tupatallustelukin pienentää sohvaperunan diabetesriskiä

Liikunnan lisääminen tiedetään mainioksi diabeteksen torjuntakeinoksi. Millaista sitten on intensiteetiltään riittävä liikunta? Amerikkalainen tutkijaryhmä seurasi vuodesta 1992 vuoteen 1998 yhteensä 50 277 naisen, iältään 30-55-vuotiaan, ryhmää ja rekisteröi lähtötilanteessa mm. näiden kohtuupainoisten (BMI < 30 kg/m2) tutkittaviensa löhöämistottumukset ja television katselun määrän.

Seppo Yt Junnila

Ruokatorven refluksin aiheuttama yskä tavallista

Pitkittynyt yskä on ollut tutkimuskohteena harvoin, kun otetaan huomioon oireen yleisyys. Diagnostiset keinot ja hoitomenetelmät ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina, varsinkin kun kyseessä on gastroesofageaalinen refluksi (GER).

Hannu Puolijoki

Ehkäisypillerit vakauttavat äänen laatua

Naisen puheäänen ominaisuuksien tiedetään muuttuvan kuukautiskierron vaiheiden mukaan, todennäköisesti estrogeeni- ja progesteronipitoisuuksien vaihtelun mukana. Aiemmin suurempia hormonimääriä sisältäneitä yhdistelmäpillereitä on pidetty puhetyöntekijälle vahingollisina. Erityisesti androgeenisen keltarauhashormonin haitallista vaikutusta on korostettu.

Pertti Kirkinen

Tyttären syntymä ja ankara anoppi masentavat intialaisen äidin

Synnytyksen jälkeistä masennusta on usein pidetty esimerkkinä biologisten tekijöiden aiheuttamasta depressiosta; sen syyksi katsotaan äidin elimistön naishormonipitoisuuksien suoranainen romahtaminen loppuraskauden tasoon verrattuna. Mutta myös psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä, kuten intialainen tutkimus osoittaa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Antibiootin hyödystä sydäninfarktin jälkeen ei vieläkään näyttöä

Klamydiainfektioiden on epäilty vaikuttavan valtimotautien syntyyn ja taudinkuvaan. Saksalaisessa ANTIBIO-tutkimuksessa verrattiin 6 viikkoa kestävän roksitromysiinihoidon (300 mg päivässä) vaikutuksia lumelääkitykseen 872 sydäninfarktipotilaan taudinkulkuun. Antibiootti ei vaikuttanut kuolleisuuteen (6,5 % vs 6,0 %) tai sairastavuuteen 12 kuukauden seurannan aikana. Tämänkin tutkimuksen otoskokoa ja antibioottihoidon lyhyttä kestoa on arvosteltu. Niinpä lopullinen varmuus antibioottien asemasta saataneen vasta runsaan vuoden kuluttua. Tällöin julkaistaan PROVE IT- ja ACES-tutkimukset, joissa on satunnaistettu noin 8 000 potilasta pitkäkestoiseen antibioottihoitoon ja seurantaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Leikkauksen keuhkokomplikaatiot voidaan arvioida etukäteen

Monikansallisena yhteistyönä pyrittiin selvittämään, miten onnistuu preoperatiivinen arvio leikkauksen jälkeisistä keuhkokomplikaatioista. Aineisto koostui 272 peräkkäisestä muun kuin rintakehän alueen leikkaukseen menevästä, ja heistä 22:lle (8 %) tuli keuhkokomplikaatioita. Monimuuttujamallin perusteella komplikaatioita ennustivat parhaiten ikä yli 65 vuotta (suhteellinen riski OR 1,8), yli 40 askivuoden tupakka-anamneesi (OR 1,9) ja maksimaalinen laryngeaalinen korkeus vähemmän kuin 4 cm (OR 2,0). Muillakin yksittäisillä tekijöillä oli yhteyttä riskiin (mm. hyperkapnia, matala FVC, painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta nämä sulkeutuivat epäitsenäisinä selittäjinä monimuuttujamallissa pois.

Hannu Puolijoki

Leikkauskuolleisuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa

Leikkauksia tehdään nykyään yhä huonokuntoisemmille potilaille, joiden perussairaudet lisäävät riskiä menehtyä leikkaukseen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin leikkauskuolleisuuden yleisyyttä ja syitä. Seuranta-aika oli yksi vuosi. Leikkauskuolleisuus 30 vuorokauden kuluessa leikkauksesta oli 311 potilasta (1,4 %), joista 115:lle tehtiin ruumiinavaus. Yleisin peruskuolinsyy oli sepelvaltimotauti ja yleisimmät välittömät kuolinsyyt olivat sydäninfarkti, keuhkoembolia, verenvuoto ja keuhkokuume. Lääketieteellisen toimenpiteen aiheuttamat kuolemat olivat erittäin harvinaisia.

Noora Halme, Pekka J. Karhunen, Päivi Annila

Pihtaustako punasolujen antoon?

Verensiirtoihin liittyy aina riskejä, joiden vuoksi tarpeettomia verensiirtoja on vältettävä. Punasolujen siirron ainoa aihe on punasolumassan ylläpito veren hapenkuljetuskyvyn turvaamiseksi. Vaikka anemia lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta, punasolujen siirron aihe ei ole tietty veren hemoglobiinipitoisuus. Potilaan perussairaus, hapenkulutus ja hapen tarjontaa rajoittavat tekijät vaikuttavat tarpeeseen lisätä punasolumassaa. Verenvuoto ja iskeeminen sydänsairaus lisäävät anemiaan liittyvää riskiä. Näissä tilanteissa veren hemoglobiinipitoisuuden korvaaminen punasolusiirroilla on ennustetta parantava vaikutus.

Anne Kuitunen, Leena Capraro

PsiTri ja The Mental Health Library Mielenterveysalan näyttöön perustuvat tietokannat

Mielenterveysalalla on koottu hoitojen vaikuttavuutta kuvaavat näyttöön perustuvat tietokannat. Kolmivuotinen EU-PSI-projekti tuottaa vapaasti käytettävän PsiTri-tietokannan sekä laajemman maksullisen The Mental Health Library -tietokannan. PsiTri-tietokannassa on yksityiskohtaista tietoa mm. kliinisten hoitokokeiden koehenkilöistä, tutkimusasetelmasta, hoitointerventioista, diagnooseista sekä hoidon tai intervention toteutumista mittaavista muuttujista. The Mental Health Library -tietokanta yhdistää PsiTri-tietokannan, näyttöön perustuvat hoitosuositukset, Cochrane-katsaukset, muut katsaukset hoitojen vaikuttavuudesta sekä taloudelliset ja teknologiset arvioinnit.

Arja Tuunainen, Kristian Wahlbeck, Pia Pörtfors, Jukka Englund, Tiina Heino, Marko Ekqvist Ja Eu-Psi-Konsortio

Tehohoidon kustannukset

Tehohoito on välttämätön mutta kallis hoitomuoto, jossa epätarkkuudet potilaiden valinnassa ja hoidon toteuttamisessa saattavat johtaa vakaviin eettisiin ja taloudellisiin seurauksiin. Tietoisuus hoidon vaikutuksista ja kustannuksista on ensimmäinen edellytys näiden ongelmien ratkaisemiselle. Lähes kaikki suomalaiset teho-osastot käsittävä tehohoidon laatutietokanta mahdollistaa hoidon laadun ja kustannusten vertailun. Hoidon kustannukset elossa sairaalasta kotiutettua potilasta kohti ovat vähäiset ja keskimäärin samat kuin muissa maissa, mutta ne vaihtelevat huomattavasti osastoittain. Kustannusten ja osaston suorituskyvyn välillä ei ole korrelaatiota. Laadun parantaminen johtaa kustannusten vähenemiseen.

Aarno Kari

Oikaisu: Virhe fludrokortisonin annostelussa (SLL 16-17/2003)

Ritva Kauppinen-Mäkelinin ja Timo Sanen artikkelissa Glukokortikoidikorvaushoito stressitilanteissa (SLL 16-17/2003, sivut 1895-7) taulukon 2 fludrokortisonin annostelusuosituksessa oli virhe. Sokissa fludrokortisonin annos on 50 myyg päivässä, eikä 50 mg, kuten taulukossa oli.

Ritva Kauppinen-Mäkelin, Timo Sane

Lasten kuntoutuksen muutospaineet

Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on käsitelty runsaasti lasten kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä etenkin oppimisen ja sen häiriöiden osalta. Monet perheet ovat tyytymättömiä, ja luottamus palvelujärjestelmään on heikentynyt. Arvostelu kohdistuu ensisijaisesti palvelujen huonoon saatavuuteen, järjestelyjen heikkoon sujumiseen ja vanhempien kohtuuttomaan taakkaan. Kuntoutuksen edellyttämä tietotaito on tuotava lapsen omaan ympäristöön, jossa kuntoutusta koskeva suunnitelma on tehtävä. Tämäntyyppisestä toiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia kolmannen sektorin keskuksissa. Erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yksiköt toimivat näin resurssikeskuksina rinnakkain.

Nina Melamies, Helena Miller, Tuula Haukka-Wacklin, Matti Koivikko

Mitä ammatillinen kuntoutus odottaa lääkäriltä?

Työ- ja kansaneläkejärjestelmien ammatillista kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistuksessa 2004 korostetaan kuntoutuksen varhaista käynnistymistä. Muuttuva käytäntö edellyttää myös hoitavalta lääkäriltä aikaisempaa suurempaa herkkyyttä havaita potilaansa kuntoutustarve. Lääkäri on potilaan sairauden asiantuntija, jonka tulee toimia sekä potilaan että kuntoutusjärjestelmän tietolähteenä, kuntoutuksen tukijana ja arvioijana. Kuntoutusohjelman suunnittelussa lääkäri voi luottaa kuntoutusjärjestelmän ammattilaisiin. Myös lääkärin tulee voida odottaa ammatilliselta kuntoutukselta hyötyjä oman työnsä hallintaan.

Jukka Kivekäs

Kainuun hallintokokeilu ja muut alueen kuntien yhteistyöhankkeet

Eduskunta hyväksyi 17.2.2003 lain Kainuun hallintokokeilusta. Lain mukaan maakunta huolehtii jatkossa pääosasta nykyisin alueen kuntien vastuulla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen tehtävistä. Ennen lain voimaantuloa on alueella solmittu eri kuntien ja sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin välisiä yhteistyösopimuksia, joilla yksittäisen kunnan terveydenhuollon palvelut on ainakin osittain siirretty toisen kunnan tai kuntayhtymän järjestettäviksi.

Sami Lukkarinen

Rinometristen mittausten kliininen validiointi

11.4.2003 Tampereen yliopisto

Jura Numminen

Signaalinsiirtoreitit sydänlihassolun liikakasvussa

11.4.2003 Oulun yliopisto

Risto Kerkelä

Aivojen ultraääni- ja magneettikuvaus vastasynty-neillä, joilla on neurologisen vammautumisen riski

12.4.2003 Turun yliopisto

Hellevi Rikalainen

Uloshengitysilman typpioksidimittaus

12.4.2003 Tampereen yliopisto

Lauri Lehtimäki

Inflammatoriset sytokiinit ja niiden promoottorialueen polymorfiset kohdat

16.4.2003 Tampereen yliopisto

Sanna Kilpinen