Iäkkään lonkkamurtumapotilaan kuntoutumiseen liittyvät ongelmat

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumista hidastavat mm. korkea ikä, muut sairaudet, heikentynyt toimintakyky, heikko ravitsemustila, sekavuus ja dementia. Hoitoajat erikoissairaanhoidossa ovat lyhentyneet ja potilaat siirtyvät mahdollisimman nopeasti terveyskeskussairaaloihin. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että varhainen kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja hyvä kokonaistilan hoito nopeuttavat kuntoutumista. Keskittämällä kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin ja riittävin resurssein varustettuihin yksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista.

Tiina M. Huusko

Totaalinen kipu - kärsimys

Kuolevan potilaan kokema totaalinen kipu on kärsimystä, johon liittyy fyysisen kivun lisäksi joukko muita oireita, kuten yleinen epämukavuus, ahdistuneisuus ja pelko. Oireisiin liittyy tunne oman ruumiin toimintakyvyn ja samalla itsenäisyyden menettämisestä. Potilaan oireiden tulkitseminen voi olla vaikeaa, joten kivun lievitys on kärsimyksen lievittämisen lähtökohta. Sen avulla voidaan vähentää potilaan ahdistusta ja auttaa häntä kokemaan turvallisuutta, merkityksellisyyttä ja omanarvontuntoa.

Juha Hänninen

Tukevatko terveyskeskusten sisäiset käytännöt laadukasta työtä?

Suositus laadunhallinnasta terveydenhuollossa painottaa muun muassa organisaation sisäisten prosessien kehittämistä ja henkilöstön osaamista. Selvitimme kyselyn avulla yli 50 terveyskeskuksen lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien näkemyksiä työyhteisönsä kokouksiin, sisäiseen tiedottamiseen, koulutukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä käytännöistä. Noin kolmasosassa terveyskeskuksia käytetään järjestelmällisiä laadunkehittämisen työtapoja ja puolessa terveyskeskuksia toiminnan arviointi on käynnistänyt jatkotoimenpiteitä. Organisaation kokous-, tiedotus- ja koulutuskäytännöillä on tärkeä merkitys palvelujen laadun kehittämisessä.

Erja Toropainen, Seppo Miilunpalo

Selvitys lääkärien ja hoitajien välisestä työnjaosta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon muutoksia koskevat ehdotukset ovat toistaiseksi koskeneet pääsiassa perusterveydenhuoltoa. Erikoissairaanhoidon tilanteen selvittämiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tehtiin kysely ylilääkäreille, ylihoitajille ja osastonhoitajille (n = 464). Kyselyn avulla kerättiin tietoa HUS:n sairaaloiden työnjakoon liittyvistä käytännöistä, koulutuksesta, toimivaltuuksista ja vastuun määrittelemisestä. Suonensisäisen nesteytyksen aloittaminen ilmoitettiin useimmiten siirretyksi. Siirrettäväksi ehdotetuista toiminnoista yleisimpiä olivat eri alojen ultraäänitutkimukset.

Oili Kärkkäinen, Juha A. Tuominen, Anja Seppälä, Jaakko Karvonen

Uudet antigeenit Lymen borrelioosin serologiassa

27.2.2003 Helsingin yliopisto

Tero Heikkilä

Inhibiinit ja aktiviinit munasarjan ja lisämunuaiskuoren toiminnassa

28.2.2003 Kuopion yliopisto

Teemu Vänttinen

Kolmen aminohapon puutos alfa2B-adrenergisessa reseptorissa

1.3.2003 Turun yliopisto

Paula Heinonen

Kolinergisen hermovälityksen ja amyloidi beeta -peptidin merkitys Alzheimerin taudin synnyssä

7.3.2003 Kuopion yliopisto

LI Liu

Syövän soluproliferaation, sidekudoksen ja verisuonten tietokoneavusteinen kuvantaminen

7.3.2003 Oulun yliopisto

Jaakko Laitakari

Lyhyesti: Turha täikampa

Päätäiden uusi tuleminen on onneksi herättänyt myös tutkijat. Floridassa saatiin kasaan aineisto vajaasta sadasta keskimäärin 8-vuotiaasta, joilla nähtiin päätäitä. Kaikkien hiuksia pestiin 10 minuutin ajan 1-prosenttisella permetriinisampoolla ja joka kolmannen hiukset kammattiin vielä tiheällä täikammalla. Myös perheenjäsenten päät tarkistettiin ja tarvittaessa hoidettiin. Viikon kuluttua täitä nähtiin edelleen 77 %:lla kammatuista ja 54 %:lla kampaamattomista ja heillä permetriinipesu uusittiin. Kahden viikon kuluttua täittömiä oli 73 % kammatuista ja 78 % kampaamattomista. Kirjoittajat ihmettelevät aivan syystä permetriinikäsittelyn huonoa tehoa ja toteavat, että täikampakaan ei tulosta paranna.

Marjo Renko

Lyhyesti: Yhdistelmähoidolla vaikutusta keuhkoahtaumassa

Laajassa monikansallisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia, selvitettiin 12 kuukauden aikana, vaikuttaako keuhkoahtaumataudissa budesonidin ja formoterolin kiinteä yhdistelmä (160/4,5 myyg; kaksi inhalaatiota x 2/pv) tehokkaammin kuin nämä lääkkeet (budesonidi 200 myyg 2 x 2/pv tai formoteroli 4,5 myyg 2 x 2/pv) yksinään tai pelkkä lumelääke. Mukana oli 812 COPD-potilasta, joiden FEV1 oli keskimäärin 36 % viitetasosta. Mielenkiintoista on, että vakavia pahenemisvaiheita oli yhdistelmähoitoa saaneilla 24 % vähemmän kuin lumeryhmässä ja 23 % vähemmän kuin formoterolia saaneilla. Ventilaatiofunktioissa saatiin yhdistelmähoidolla myös paras vaste, kuten myös paikoin oirepisteytyksessä. Kaiken kaikkiaan uutta tietoa ongelmallisesta tutkimuskentästä antava tutkimus.

Hannu Puolijoki

Hormonikorvaushoito lisää diabeetikon sydäntautiriskiä

Satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, ettei estrogeenia sisältävä vaihdevuosiajan korvaushoito estä sydäntautien kehittymistä. Pikemminkin on saatu viitteitä siitä, että sydänongelmat saattavat lisääntyä hoidon alussa.

Pertti Kirkinen

Rusahti ja räsähti - murtuiko nilkka?

Nilkan kipeä nyrjähdys on tavallinen vamma ja turvonnutta nilkkaa pyörittelevä päivystäjä pähkäilee kiireissään harvoin röntgenkuvaa pitemmälle - ratkaiskoon kuva jatkotoimet. Murtuma on monesti yllätys, sillä sellainen on yleisesti korkeintaan 15 %:lla näistä potilaista. Röntgenkuvaus enimmäkseen turhaan pitkittää tutkimusta, ruuhkauttaa päivystysradiologiaa, ja rahaakin se maksaa. Mutta uskaltaako potilaan kotiuttaa ilman kuvausta? Kyllä; ja vieläpä sangen nopean ja yksinkertaisen murtuman poissulkututkimuksen, Ottawan nilkkatutkimuksen jälkeen.

Pekka Leinonen

Muistin takautumat ja vasen hippokampus

Neuropsykiatristen tutkimusten mukaan aivojen ohimolohkossa sijaitseva ja läheisesti muistitoimintoihin liittyvä hippokampus on pienentynyt sairaustiloissa, joihin liittyy erityistä stressiä. Tällaisia ovat mm. masennus ja traumaperäinen stressireaktio. Syyksi on arveltu stressin aiheuttamaa lisääntynyttä glukokortikoidien eritystä ja sen aiheuttamaa neuronivauriota. Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa tätä kysymystä lähestyttiin eri tahoilta.

Raimo Kr Salokangas

Monilääkeresistentin keuhkotuberkuloosin hoito voi onnistua myös kehitysmaissa

Monelle lääkkeelle vastuskykyinen tuberkuloosi ei ole Suomessa vielä varsinaisesti ongelma, mutta merkkejä sen tulemisesta on jo ollut etenkin idästä päin. Aivan erityinen ongelma asia voi olla kehitysmaissa, joissa sairaalahoitoon ei kustannustenkaan vuoksi ole laajamittaisesti mahdollisuutta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Penkkiurheilu voi olla sydämelle vaarallista

Äkillisiin luonnonkatastrofeihin liittyy sydänkuolleisuuden lisääntymistä - mutta niin näyttää pienempiinkin onnettomuuksiin. Heinäkuun 30. vuonna 1998 oli katastrofaalinen päivä englantilaille jalkapallofaneille. Tällöin Argentiina voitti Englannin jalkapallon maailmanmestaruusturnauksessa rangaistuspotkukilpailussa. Normaalipäivään verrattuna akuuttien sydäninfarktien vuoksi tapahtuneet sairaalaanotot lisääntyivät Englannissa ottelupäivänä ja sitä seuraavina kahtena päivänä 25 %, mutta muissa diagnooseissa ei vastaava lisäystä ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että intensiivinen emotionaalinen reaktio voi laukaista sydäninfarktin, mitä tosin on epäilty ennenkin. Miten mahtoi Lahden 2001 maailmanmestaruuskisojen dopingkatastrofi vaikuttaa suomalaisten sydämiin?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Magnesiumin vähyyttä erytrosyyteissä akuutissa astmassa

Kreikkalaiset totesivat erytrosyyttien magnesiumpitoisuuksien pienenevän akuutissa astmassa; plasmassa pitoisuus ei ollut pienentynyt. Tutkimuksessa oli mukana 30 astman akuuttia vaihetta sairastavaa ja verrokkeina 20 stabiilia astmaatikkoa sekä 20 tervettä henkilöä. Pitoisuudet määritettiin sairaalaan tullessa tai lähtötilanteessa, 2 ja 5 päivän hoidon jälkeen ja sairaalasta lähtiessä. Terveillä ja stabiileilla astmapotilailla ei muutoksia magnesiumpitoisuuksissa ollut. Akuuttia astmaa sairastavilla erytrosyyttien magnesiumpitoisuudet nousivat tavanomaiselle tasolle pahenemisvaiheen korjaannuttua. Pitoisuuksilla ja sairauden vaikeusasteella ei ollut yhteyttä. Mielenkiintoinen havainto tuo mieleen kardiologien pohdinnat magnesiumin osuudesta akuuteissa sydäntapahtumissa.

Hannu Puolijoki

Koiranpuremavammat

Koiranpuremat ovat melko tavallisia, ja lapsille ne voivat olla hyvinkin vaarallisia. Tässä tutkimuksessa kuvataan koiranpuremavammoja ja niiden hoitoa sekä vammautumista edeltäneitä tapahtumia. Aineiston vammoista valtaosa oli eriasteisia pehmytkudosvammoja. Lapsilla ne sijaitsivat useimmiten kasvoissa. Puremavamma tapahtui yleensä kotona. Koira oli oma tai tuttu, tavallisesti suurikokoinen uroskoira, joka oli tapahtumahetkellä irrallaan. Tapahtumaa edeltäneet tilanteet vaihtelivat.

Jari Timonen, Erkki Tukiainen

Elintoimintojen tukihoidot tehohoidossa

Tehohoidon tavallisimmat elintoimintojen tukitoimet ovat hengityslaitehoito, sydämen ja verenkierron vajaatoiminnan lääkehoito sekä munuaistoiminnan korvaushoidot. Tukitoimien tavoite on varmistaa elimistölle riittävä hapen tarjonta, jotta vältyttäisiin elintoimintojen pysyviltä häiriöiltä. Riittävän ajoissa aloitetulla elintoimintahäiriön tukihoidolla voidaan estää monielinhäiriön kehittyminen ja tehohoidon pitkittyminen. Elintoimintojen tuloksellinen tukihoito edellyttää tehohoitoon perehtynyttä ja koulutettua lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa. Elintoimintahäiriöiden hoito on kallista, mutta oikein kohdennettuna kustannukset ovat kohtuulliset saavutettua elinvuotta kohti.

Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Aineenvaihduntahäiriöiden seulonta vastasyntyneiltä Suomessa

Vastasyntyneiltä voidaan etsiä seulontatutkimuksilla vakavia synnynnäisiä aineenvaihduntahäiriöitä, jotka johtavat vammautumiseen tai kuolemaan ellei niiden hoitoa aloiteta ajoissa. Suomessa seulotaan toistaiseksi ainoastaan synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Viime vuosina on käyttöön tullut uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan etsiä samanaikaisesti useita eri aineenvaihduntasairauksia. Näin tulee käytännössä mahdolliseksi seuloa harvinaisiakin tauteja. Päätös uuden seulonnan aloittamisesta vaatii huolellisia kustannus-vaikuttavuusselvityksiä sekä priorisointi- ja arvokeskustelua.

Kirsti Näntö-Salonen, Martin Renlund, Maila Penttinen, Veli Kairisto, Ilkka Mononen, Olli Simell