Lyhyesti: Influenssarokotus pienentää sydäninfarktin uusiutumisriskiä

Teksasilaiset kollegat selvittivät 218 sepelvaltimotautipotilaan aineistossa infarktin uusiutumisen ja influenssarokotuksen suhdetta. Kaikilla potilailla oli aiemmassa anamneesissaan yksi infarkti, puolella potilaista infarkti oli uusiutunut tutkimusvuoden aikana. Uuden infarktin saaneista 47 % ja ilman infarktia selvinneistä 71 % oli rokotettu tutkimusvuotena. Rokotettujen riskisuhde infarktin uusinnan suhteen oli 0,33 rokottamattomiin verrattuna. On mahdollista, että influenssavirusinfektio suurentaa tulehdussolujen määrää ateroomaplakeissa. Koe-eläimillä tästä on jo saatu todisteitakin.

Matti Viljanen

Kännykän käyttö ei lisää aivosyöpää

Kaikkihan olemme seuranneet keskustelua, aiheuttaako kännykän käyttö aivosyöpää. Teoreettisia argumentteja on puolesta ja vastaan, mutta kovaa dataa on niukalti. Arvostetun National Institutes of Healthin toimeksiannosta tehdyn laajan amerikkalaistutkimuksen tulokset ovat rauhoittavia. Tutkimuksessa verrattiin 782 aivosyöpäpotilaan ja 799 verrokin kännykänkäyttöä (tapaus-verrokkitutkimus). Tutkimus kattoi vuodet 1994-98. Kännykän käyttöä arvioitiin tutkittavien kertoman mukaan, haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti.

Robert Paul

Uusi lääke kuumiin aaltoihin

Kuumat aallot ovat tunnettu menopaussin ongelma, jota hoidetaan estrogeenisubstituution ohella gestageeneilla ja monilla ei-hormonaalisilla aineilla. Kuitenkaan potilaille, joille estrogeenit ovat vasta-aiheisia tai jotka eivät itse halua niitä käyttää, ei tunnu vielä löytyneen tehokasta hoitoa. Venlafaksiini, serotoniinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaan vaikuttava masennuslääke, on uusin yhdiste ei-hormonaalisessa kuumien aaltojen lääkejoukossa, johon ovat aiemmin päässeet mm. E-vitamiini, klonidiini, fenobarbitaali, ergotamiini ja metyylidopa.

Pertti Kirkinen

Keuhkokuume yhä vaarallinen nuorillekin

Silloin tällöin nuori aikuinen on vaarassa menettää tai menettääkin henkensä nopeasti progredioivan pneumonian ja sepsiksen vuoksi. Englannissa ja Walesissa kartoitettiin näitä tilanteita vuoden ajalta. Rekistereistä löydettiin 27 muuten terveen (ei esim. kroonisia sairauksia tai HIV-infektiota) nuoren kuolemaa, jonka syynä oli kotioloissa alkanut keuhkokuume (community acquired pneumonia).

Hannu Puolijoki

Onko epilepsiapotilaallasi todella epilepsia?

Eräiden tutkimusten mukaan jopa runsas viidennes epilepsiapotilaista ei sairastakaan epilepsiaa. Yleisin virhediagnoosin syy on huomaamatta jäänyt sydänperäinen tajunnanhäiriötaipumus. Lisätietoa aiheesta saatiin, kun englantilaiset kardiologit tutkivat 74 peräkkäistä epilepsiaklinikan potilasta, joilla ilmeni epilepsialääkityksestä huolimatta toistuvia kouristuskohtauksia tai kohtausten syy oli jäänyt neurologissa tutkimuksissa epävarmaksi mutta kohtauksia pidettiin epilepsiaan sopivina (n = 38). Oireiden kesto oli keskimäärin 3 vuotta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Hirvestys ja antibioottiresistenssi

Antibiootithan ovat olleet luonnossa olemassa jo ennen ihmistä. Onko antibioottiresistenssi pelkästään ihmisen toimenpiteiden seurausta vai voisiko sitä esiintyä villeissä luontokappaleissakin? Turkulainen tutkimusryhmä sai avukseen mm. hirvestäjiä etsiessään kysymykseen vastausta. Hirvien, peurojen ja myyrien suolen sisällöstä etsittiin enterobakteereita ja katsottiin onko niissä resistenttejä kantoja - eikä ollut. Ihmisissä, terveissäkin, niitä on yllin kyllin. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet ehkä hieman yllättäen, että niitä on myös vähän ruoassa, esimerkiksi kasviksissa. On kai pääteltävä, että resistenssiongelma on ihmisen aikaansaannosta ja että todennäköisimmin antibioottien aiheuttama valintapaine ylläpitää resistenssiä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lonkkaleikkauksen jälkeisen veritulpan riskitekijät

Retrospektiivisestä tapaus-verrokkitutkimuksesta tutkittiin lonkkaleikkauksen jälkeen ilmaantuneiden myöhäislaskimotukosten riskiä (uloskirjoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden aikana ilmaantuneet tukokset). Parasta profylaksiaa oli puristussukkahoito, laihuus (BMI < 25), varhainen mobilisaatio (< 3 vrk leikkauksen jälkeen) sekä varfariinihoito vielä kotonakin. Perioperatiivinen antitromboottinen hoito hepariinilla tai varfariinilla ei kumma kyllä pienentänyt riskiä - tätä ihmeellistä löydöstä kirjoittajat pohtivat monisanaisesti. Ehkä syynä on tutkimuksen liian pieni otos (297 potilasta, 592 verrokkia).

Robert Paul

Pitkäaikaisesti sairaiden nuorten hoitoon sitoutuminen

Astmaa, epilepsiaa, diabetesta tai nivelreumaa sairastavat nuoret kokevat olevansa erilaisia kuin muut samanikäiset. Sairaus koetaan uhkaksi sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin nuorten pitkäaikaissairaiden sitoutumista hoitoon ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Vain vajaa neljäsosa nuorista oli sitoutunut hoitoonsa hyvin. Normaaliuden tunne, ympäristön tuki ja hoidon positiivisten merkitysten ymmärtäminen auttoivat nuorta sitoutumaan paremmin pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Parhaiten nuorilta onnistui säännöllinen lääkkeiden otto.

Helvi Kyngäs

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoidossa yhä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa viime vuosina edistynyt, mutta edelleenkin kuudella potilaalla kymmenestä hoitotasapaino on epätyydyttävä. Tutkimus verenpaineen hoidon kehityksestä terveyskeskuksissa osoittaa hoidon tulostason kansainvälisesti vaatimattomaksi. Lihavuus on entisestään yleistynyt tässä potilasryhmässä ja hoidon tehostamiseksi potilaille olisi laadittava laihdutusohjelma ja myös seurattava sen toteutumista. Sekä lääkkeettömässä että lääkehoidossa tarvitaan aktiivisempaa otetta.

Jorma Takala, Esko Kumpusalo Ja Työryhmä

Dementiaan liittyvien käytösoireiden lääkehoito

Dementiaan liittyviä käytösoireita on totuttu hoitamaan tavanomaisilla psykoosilääkkeillä ja bentsodiatsepiineilla. Kolinergisella vajaatoiminnalla on huomattava merkitys käytösoireiden synnyssä, ja Alzheimerin taudin hoitoon kehitetyillä asetyylikolinestraasin estäjillä onkin saavutettu positiivisia tuloksia käytösoireiden hoidossa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Allergian ehkäisy - onko lapsen ruokavalion modifioinnista hyötyä?

Suomessa, kuten muuallakaan länsimaissa, ei ole tähän mennessä onnistuttu allergioiden ehkäisyssä yrityksistä huolimatta. Tutkimuksissa on todettu, että ainoastaan pitkä, 4 kuukauden kestoinen rintaruokinta ja vanhempien tupakoimattomuus ehkäisee lasten allergisia sairauksia. Näillä keinoilla on valitettavan vähäinen ehkäisevä vaikutus, ja sen on osoitettu toimivan niissä perheissä, joissa on tiedossa perinnöllinen taipumus allergisiin sairauksiin. Lapsen ruokavalion kaventamisesta ei ole pitävästi osoitettua hyötyä atopian ja astman ehkäisyssä.

Taina Harjumaaskola, Minna Kaila

Mikrobilääkkeet munuaisten taakkana

Mikrobilääkkeet ovat tärkeä äkillisiä munuaisvaurioita aiheuttava lääkeryhmä jo senkin takia, että niitä käytetään runsaasti. Akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti on mikrobilääkehoidossa ilmenevä allerginen reaktio. Suoran toksisen tubulusvaurion aiheuttavia mikrobilääkkeitä käytetään yleensä vain sairaalassa vaikeiden infektioiden hoitoon. Avohoidon lääkärin on syytä muistaa, että tetrasykliineitä doksisykliiniä lukuun ottamatta ei pidä antaa munuaisten lievääkään vajaatoimintaa sairastavalle. Tavalliset avohoidon lääkkeet trimetopriimi ja sulfatrimetopriimi suurentavat kaliumpitoisuutta tavanomaisina hoitoannoksinakin ja tämä voi johtaa riskipotilailla hyperkalemiaan.

Mirja-Liisa Aitio

Mahapantaleikkaus lihavuuden kirurgisena hoitona

40 kg/m2) on vakava terveysriski, johon liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja lisääntynyt kuolleisuus. Konservatiivisten laihdutuskeinojen ongelmana on painon ylläpito ja huonot pitkän aikavälin hoitotulokset. Sairaalloisen lihavuuden kirurgisen hoidon pitkäaikaistulokset ovat merkittävästi parempia kuin konservatiivisten hoitojen tulokset. Viime vuosina mahapanta eli gastric banding -leikkaus on vaikuttanut lupaavalta, koska siinä ei puututa ruoan normaaliin kulkureittiin ja se on purettavissa.

Elina Pirinen, Antti Alakärppä, Eero Poikolainen, Matti Pääkkönen, Tuula Kiviluoto, Leena Mykkänen, Esko Alhava

Potilaita Norjasta?

Suomessa on kiinnostusta myydä sairaalapalveluja Norjaan. Viime viikolla julkisuuteen tuli tieto, jonka mukaan Norjan valtio aikoo lyhentää potilasjonoja ostamalla sairaalapalveluja ulkomailta. Tarkoitukseen on varattu miljardi Norjan kruunua eli noin 750 miljoonaa Suomen markkaa.

Suvi Sariola

Merja de la Salle - finsk skolläkare i Thonon-les-Bains

Merja de la Salle (född Estama) från Uleåborg är läkare i Frankrike. Hon är gift med en fransk läkare, tog det lugnt med läkarkarriären i början och koncentrerade sig i stället på att bidra till att lösa Europas befolkningsproblem. Nu är fyrabarnsmamman Merja de la Salle skolläkare i Thonon-les-Bains som ligger i ett av Frankrikes vackraste områden, vid Lac Léman som fransmännen kallar Genèvesjön, med Alperna i ryggen.

Åke Landquist

Tulosjohtamisen toteutumista ennustavat tekijät Esimerkkiaineistona Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkärit

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtamis- ja kehittämisjärjestelmänä on käytetty tulosjohtamista vuodesta 1991 lähtien. Johtoajatuksena on organisaation arvojen ja toimintamallien sisäistäminen tarkoituksenmukaisella ja mielekkäällä tavalla. Seurantatutkimuksessa todettiin, että hyvin toteutettu tulosjohtamiskoulutus, yleinen kehittämismyönteisyys ja vahva työhön liittyvien arvojen tiedostaminen ennustivat tulosjohtamisprosessin onnistuneisuutta. Toisaalta epäselvät vastuukysymykset, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksien puute, heikko työhön liittyvien arvojen tiedostaminen sekä puutteellinen vuorovaikutus esimiehen kanssa ennustavat tulosjohtamisen heikkoa toteutumista.

Kimmo Pahkala, Sami Pahkala, Hannu Puolijoki, Pekka Laippala

Tehostettu kotihoito Turussa Kartoitus yli 55 tuntia kuukaudessa apua saavien asiakkaiden hoidosta

Turussa on panostettu kotihoidon sisällön määrittelyyn ja kehittämiseen. Keväällä 2000 tehtiin tehostetun kotihoidon kartoitus, joka koski yli 55 tuntia kuukaudessa kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavien asiakkaiden palveluja. Asiakas- ja omaishaastatteluihin perustuen selkeiksi kehittämiskohteiksi osoittautuivat tiedottaminen saatavissa olevista palveluista sekä palvelun sisällön selkeä määrittely. Oman ryhmänsä muodosti yli 80 tuntia kuukaudessa kotihoitoa saavat, joita oli 23. Heidän luonaan tehtiin moniammatillisen työryhmän kartoitus.

Aino-Maija Luukkonen, Ritva Kosklin, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Anne-Maija Mäkilä, Anne Rauhala

Ylipainehappi äkilliseen kudoskuolioon johtavien infektioiden hoidossa ja vaikutus kudoshapetukseen

17.11.2000 Turun yliopisto

Kimmo Korhonen

Geenien ilmeneminen valtimonkovettumataudissa ja geeninsiirron terapeuttiset mahdollisuudet

18.11.2000 Kuopion yliopisto

Mikko O. Hiltunen

Luurankolihaksen proteiinivarastot lapsisyöpäpotilailla

23.11.2000 Helsingin yliopisto

Mervi Taskinen