Leikkauksen aikainen hypotermia lisää haavainfektioita

Itävaltalais-amerikkalainen tutkijaryhmä on todennut, että kehon lämpötilan lasku vatsaontelon alueen suurien leikkausten aikana kolminkertaistaa haavainfektioiden määrän. Tutkimuksessa hoidettiin satunnaistetusti ja, niin paljon kuin mahdollista, myös sokkoistetusti 200 potilasta, joille suoritettiin kolorektaalialueen leikkaus. Puolella potilaista kehon lämpötila pidettiin normaalina (36,6 C) lämpimien infuusionesteiden ja sähköhuovan avulla. Verrokeilla sekä nesteet että huopa jätettiin lämmittämättä, ja heidän lämpötilansa (tärykalvolta mitattuna) laskikin tasolle 34,7 C. Vielä 4 tunnin kuluttua leikkauksesta verrokkien lämpötila oli asteen verran matalampi kuin lämmitettyjen potilaiden lämpötila. Lämmitetyillä potilailla bakteeriviljelyllä varmistettujen haavainfektioiden ilmaantuvuus oli 6 % ja verrokeilla 19 %. Hypotermia heikensi myös haavan paranemista ja viivytti tikkien poistamista yhdellä päivällä ja pidensi sairaalassaoloa 2,6 päivällä.

Matti Viljanen

On mastsoluista sentään hyötyäkin

Mast- eli syöttösolut eivät olekaan histamiinilla ladattuja kiusantekijöitä, vaan niillä näyttää olevan tärkeä rooli ainakin enterobakteerien aiheuttamien infektioiden torjunnassa. Mastsolujen toiminnan suhteen vajavainen hiirikanta ei kykene vastustamaan intraperitoneaalisen infektion leviämistä septiseksi. Hiiret kuolevat bakteeriannoksiin, joista normaalit geenitaustaltaan samanlaiset hiiret eivät ole moksiskaan. Mastsolujen merkitys voidaan vielä varmistaa palauttamalla hiirten vastustuskyky ennalleen mastsolujen siirrolla.

Matti Viljanen

Kolmoishoitoa HIV- infektioon

HI-viruksen lisääntymiskierron eri vaiheita voidaan estää tai häiritä eri lääkkeillä. Yhden lääkkeen vaikutus on osoittautunut heikoksi ja lyhytkestoiseksi. Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa hoitoon käytettiin eri yhdistelminä kolmea lääkettä: sakvinaviiri (Invirase, Roche), tsidovudiini (Retrovir, Glaxo-Wellcome) ja tsalsitabiini (Hivid, Roche). Tehokkaimmaksi osoittautui kaikkien kolmen lääkkeen antaminen yhtä aikaa. Vaikka kolmoishoidonkin vaikutus oli ohimenevä, pysyivät CD4+-solutasot sen aikana pidempään parantuneina kuin kahden lääkkeen yhdistelmillä hoidettaessa. Kolmoishoito vähensi myös selvästi tehokkaimmin HI-viruksen määrää potilaiden plasmassa. Potilaat sietivät 24 kuukauden mittaista hoitoa erittäin hyvin ja keskeyttämisiä tapahtui vain aniharvoin.

Matti Viljanen

Sairaalaerikoislääkärien stressaantuminen Britanniassa

Nuorten päivystävien lääkärien viihtymisestä työssä on tehty jonkin verran tutkimuksia, mutta sairaaloiden erikoislääkäreistä tiedot ovat puutteellisia. Tällaisen tiedon tarve on ilmeinen, mm. siksi, että lääkärien itsemurhariski on noin kaksinkertainen muun väestön riskiin nähden. Asialla on merkitystä myös potilasturvallisuuden kannalta.

Robert Paul

Raskauden ja perinataalikauden tapahtumien vaikutus lapsen psykomotoriseen suorituskykyyn 6-vuotiaana

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten CP-vammaisuutta lievempiin keskushermoston toiminnan häiriöihin ja niiden mahdolliseen riippuvuuteen perinatologisista tapahtumista. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta oli käytettävissä 1 223 lapsen prospektiivisesti kerätyt tiedot äidistä raskauden ajalta ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien sekä tiedot synnytyksestä ja varhaiselta neonataalikaudelta. Lapsista 1 206:n psykomotorinen suorituskyky arvioitiin 6 vuoden iässä neuvolassa lastenneurologin laatiman tutkimuslomakkeen mukaisesti. Lasten normaalista poikkeavalle psykomotoriselle suorituskyvylle löytyi harvoin selittäviä riskitekijöitä äidin raskauden ajan häiriöistä tai perinatologisista ongelmista. Esimerkiksi kardiotokografian muutosten perusteella arvioitu synnytyksenaikainen asfyksia ei ollut yhteydessä suorituskykyyn 6-vuotiaana. Huonosti suoritustesteissä onnistuneiden joukossa oli poikia neljä kertaa niin paljon kuin tyttöjä. Yllättäen äidin raskaudenaikaiset tavallista korkeammat hematokriittiarvot osoittautuivat riskitekijäksi lapsen tulevan psykomotorisen kehityksen kannalta.

Seppo Hulkko, Matti Kataja, Seija Zimmermann

Vastasyntyneen kipulääkitys

Vastasyntyneen ja keskosen kipuradat ovat hyvin kehittyneet ja heillä voidaan todeta selvät fysiologiset, metaboliset ja hormonaaliset stressivasteet kipuärsykkeisiin. Vaikka vastasyntyneiden kivun arviointi on vaikeaa ja hoidossa on monia ongelmia ja riskejäkin, kivunhoidon hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Asianmukainen kivunlievitys on vastasyntyneilläkin aiheellinen ennen kaikkea inhimillisistä syistä, mutta se johtaa myös parempaan lääketieteelliseen tulokseen. Vastasyntyneille tulee antaa riittävä opioidianalgesia leikkauksen jälkeen ja myös erilaisten tehohoitoon liittyvien kivuliaiden tai epämiellyttävien toimenpiteiden yhteydessä. Myös parasetamolin ja puudutevoiteen käyttömahdollisuus kannattaa muistaa. Sekä respiraattorissa hoidettavan vastasyntyneen sedaatiossa että leikkauksen jälkeisenä kipulääkkeenä on eniten käytetty ja tutkittu morfiinia, joka on hyvä perusanalgeetti. Optimaalista kipulääkettä ei ole, ja niinpä kaikkia kivunlievitystä saavia vastasyntyneitä on seurattava tarkasti sivuvaikutusten varalta.

Marja-Leena Pokela

Vaikeat hampaiden kiinnityskudosinfektiot

Hampaiden kiinnityskudosinfektion varhaishoidolla ehkäistään taudin tarpeeton vaikeutuminen. On myös viitteitä, että näin pienennettäisiin joidenkin yleissairauksien ilmaantumisriskiä. Tiettyjen sairauksien yhteydessä tämän infektiopesäkkeen eliminointi vähentää hoitokomplikaatioita ja edistää sairauden paranemista. Hampaan kiinnityskudosinfektion jääminen vaille huomiota on ilmeinen ongelma, koska tulehdus on lähes aina krooninen ja oireeton eikä sitä yleensä havaita pelkin silmin tarkastamalla. Infektion diagnosointi vaatii hammaslääkärin tutkimuksen.

Matti Knuuttila

Näkövammaisuus 1990-luvulla

Maailman terveysjärjestö on julkaissut vuoden 1994 lopussa katsauksen maailmanlaajuisesta näkövammaisuustilanteesta. Sokeita tai syvästi heikkonäköisiä arvioitiin olevan 38 miljoonaa. Ensi kertaa on esitetty arvio myös lievemmin näkövammaisten eli heikkonäköisten lukumäärästä: heitä on 110 miljoonaa. Runsaat 80 % syvästi heikkonäköisistä asuu kehitysmaissa. Tärkeimmät sokeuden syyt ovat edelleen harmaakaihi, trakooma ja glaukooma, mutta diabeettinen silmäsairaus ja ikääntymiseen liittyvä keskeisen verkkokalvon rappeuma ovat lisääntyvä ongelma. Varhaislapsuuden tärkein syvän heikkonäköisyyden aiheuttaja on A-vitamiinin puutteen ja aliravitsemuksen aiheuttama kseroftalmia ja keratomalasia. Ilman huomattavia ponnisteluja näkövammaisten määrä lisääntyy lähivuosikymmeninä, koska vanhusväestön osuus sekä länsimaissa että kehitysmaissa kasvaa. Jo nyt syvästi heikkonäköisistä puolet on 60 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2020 arvioidaan 60 vuotta täyttäneitä syvästi heikkonäköisiä olevan 54 miljoonaa, ja heistä 50 miljoonaa asuu kehitysmaissa.

Paula Summanen

Hyvin toimiva perhe

Ihmisen psyykkiseen ja somaattiseen oireiluun vaikuttavat hänen ruumiin- toimintojensa lisäksi hänen tärkeät ihmissuhteensa ja erityisesti näissä tapahtuvat muutokset. Perheen kehitysvaiheen tai perherakenteen muuttuessa riski oireilla kasvaa. Artikkelissa esitetään perinteisen ydinperheen sekä yksinhuoltaja- ja uusperheen kehityksellisesti kriittiset jaksot ja niihin liittyvät tehtävät. Lääkärin on ongelmallisissa tapauksissa syytä laajentaa näkökulmaansa ja selvittää, kuinka hyvin potilas on selvinnyt perheen kehitysvaiheen mukaisista tehtävistä. Suorittamatta jääneen tehtävän tekeminen saattaa vähentää potilaan oireilua ja siten tukea muuta lääketieteellistä hoitoa. Hyvin toimivaa perhettä voidaan kuvailla muutamin perherakenteesta ja kehitysvaiheesta riippumattomin kriteerein. Mitä useampi niistä täyttyy potilaan perheessä, sen paremmin perhe toimii ja tukee siten oireilun vähenemistä.

Karl-Erik Wahlberg, Matti Isohanni

Rintasyövän sairaalahoidon ja seulonnan kustannukset Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1981-1990

Rintasyövän sairaalahoidon ja seulonnan kustannuksia Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1980-luvulla selvitettiin mammografiaseulonnan kustannustehokkuuden arvioinnin pohjaksi. Vuodeosastohoitoa käytettiin vähiten Tampereella ja eniten Helsingissä. Poliklinikkahoitoa käytettiin Turussa vähemmän kuin Tampereella. Kokonaiskustannukset olivat Tampereella edullisemmat kuin Turussa. Paikkakuntien välisiin eroihin vaikuttavat monet tekijät, kuten hoidon tarve, hoitokäytännöt, hoitoonohjausmahdollisuudet ja paikkakunnan kustannustaso. Rintasyöpäseulonnan odotetaan vähentävän hoidon kustannuksia, kun uudet tapaukset löytyvät entistä varhaisemmassa vaiheessa. Turussa yhdeksän vuoden seuranta osoitti varhaisessa vaiheessa löydetyn syövän sairaalahoidon tulleen keskimäärin puolta halvemmaksi kuin levinneenä löydetyn syövän hoito. Turku sijoitti vuosikymmenen lopulla eniten rahaa seulontaan, ja jatkotutkimukset osoittavat, millainen vaikutus tällä on rintasyövän diagnostiikan ja hoidon tuloksellisuuteen tulevina vuosina.

Ilmo Parvinen, Lea Kauhava, Hans Helenius, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen

Työpaikka ja kosteusvaurio - selvitys työterveyshuollon toiminnasta

Työterveyshuollossa joudutaan yhä useammin selvittelemään terveysongelmia, joiden epäillään aiheutuneen kosteusvaurioista. Home-, sieni- ja bakteerikasvustojen sekä niiden erittämien yhdisteiden ja mykotoksiinien aiheuttamien riskien arviointi on työterveyshuollolle uutta ja tuottaa vaikeuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon toimintatapoja ja yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa kosteusvauriota epäiltäessä.

Selina Selin, Jukka Uitti, Salme Rantanen, Eero Palomäki

Väestön terveys parani lamasta huolimatta

Kansanterveys on selvinnyt lamasta ja suurtyöttömyydestä yllättävän kitkattomasti: monet sen keskeiset indikaattorit ovat - päin vastoin kuin odotettiin - kehittyneet myönteisesti, osoittaa valtioneuvoston eduskunnalle antama uusi kansanterveyskertomus. Laman ja työttömyyden välittömien terveysvaikutusten vähäisyyden arvioidaan ainakin osaksi johtuvan alkoholin käytön, tupakoinnin, liikenteen ja työtapaturmien vähenemisestä. Eduskunnalle ensimmäistä kertaa annetun kansanterveyskertomuksen ja sen käsittelyn toivotaan synnyttävän julkisen keskustelun terveyspolitiikasta.

Suvi Sariola

Antibioottiprofylaksiasta hyötyä murtumakirurgian yhteydessä

Hollantilaiskollegat ovat lähteneet oikein tosissaan etsimään vastausta iänikuiseen kiistakysymykseen antibioottiprofylaksian hyödyllisyydestä suljettujen murtumien kirurgisen hoidon yhteydessä. Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa hoidettiin lähes 2 200 potilasta neljässätoista traumayksikössä vuosina 1989-91. Potilaille annettiin operaation yhteydessä 2 gramman kerta-annos keftriaksonia tai lumelääkettä. Pinnallisten tai syvien haavainfektioiden ilmaantuvuus neljän kuukauden seuranta-aikana keftriaksonia saaneilla 3,6 % ja lumetta saaneilla 8,3 %. Ero on tilastollisesti erittäin merkittävä.

Matti Viljanen

Vaste pneumokokki- rokotteelle heikkenee B12-vitamiinin vajauksessa

Pneumokokkirokotetta suositellaan mm. vanhuksille suojaksi vakavia pneumokokki-infektioita vastaan. Rokote suurentaa pneumokokin kapselia vastaan kehittyvää vasta-ainetitteriä, kun immunoglobuliinisynteesi on normaali. Vanhuksista kuitenkin noin neljänneksellä ei jostain syystä kehity riittävästi vasta-aineita rokotuksen jälkeen. Normaali proteiinisynteesi edellyttää riittävää B12-vitamiinipitoisuutta. Tutkijat esittivät hypoteesin, että osalla vanhuksista todettava heikko rokotevaste liittyy B12-vitamiinin vajaukseen.

Robert Paul

Katse Tanskaan

Piilevä eturauhassyöpä on tunnetusti tavallinen löydös ruumiinavauksessa, ja noin 30 %:lta yli 50-vuotiaista miehistä voidaan löytää piilevä, eturauhassyöväksi tulkittava muutos. On pelätty, että dia-gnostiikan tarkentuessa löydetään näitä piileviä syöpiä yhä lisää, mikä johtaisi ylihoitoon ja turhiin hoitojen aiheuttamiin komplikaatioihin. Radikaalia prostatektomiaahan saattaa seurata mm. virtsainkontinenssi tai impotenssi, ja sädehoitokin voi joskus aiheuttaa komplikaatioita.

Heikki Joensuu

Mikä vatsasairaus vaivasikaan Beethovenia?

On laajalti tunnettu, että Ludwig van Beethovenin (1770-1827) suurimpia tragedioita (ja oivallinen esimerkki ihmiselämän paradokseista) on hänen kuuroutensa. Säveltäjä, joka tuotti miljoonia ihmisiä puhuttelevaa musiikkia, kuten yhdeksännen sinfonian ja Missa Solemniksen, ei koskaan kuullut näitä sävellyksiään.

Robert Paul

Tubidiagnostiikkaa verisoluista PCR:llä

Amerikkalaiset keuhkolääkärit ovat todenneet, että tuberkuloosibakteerin DNA:ta löytyy keuhkotuberkuloosia sairastavien potilaiden veren valkosoluista polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla yllättävän usein. Tutkijoiden raportoimaa herkkyyttä (95 %) on pidettävä erittäin hyvänä, kun valtaosalla potilaista oli lieväasteinen tauti. Hyvää tulosta vähän himmensi muutama väärä positiivinen tulos.

Matti Viljanen

Suun infektiot ja yleissairaudet

Dentogeenisten infektioiden ja yleissairauksien välisiä yhteyksiä on viime aikoina käsitelty useasti julkisuudessa. Hengenvaarallisia hammasperäisiä infektioita sairastaneiden potilaiden määrän yllättävä lisääntyminen viime vuosina on saanut erityisen runsaasti palstatilaa. Myös suun kroonisten infektioiden tilastolliset yhteydet moniin yleissairauksiin ovat olleet esillä.

Jukka H. Meurman

Estääkö asetyylisalisyylihappo raskaustoksemian kehittymisen?

Suuret satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset eivät ole lunastaneet pienempien tutkimusten lupausta asetyylisalisyylihapon tehosta raskaustoksemian ehkäisyssä. Ilmeistä kuitenkin on, että pieniannoksinen hoito asetyylisalisyylihapolla on turvallista raskauden aikana ja että tietyt riskiryhmät voivat hyötyä siitä.

Juhani Mäenpää, Merja Vainio

Liikunnan harrastajan ylähengitystietulehdukset

Kohtuullinen liikunnanharrastus pienentää ylähengitystieinfektioiden riskiä, kun taas raskas harjoittelu suurentaa sitä. Liikunnan ja levon suhteen tulisi olla sopiva, jotta vastustuskyky ei heikkene liikarasituksen vuoksi. Toistuvien ja huonosti paranevien ylähengitystietulehdusten yhteydessä lääkärin on selvitettävä ylirasituksen ja ylikunnon osuus sairastamisessa. Paraneminen tulee varmistaa ennen harjoittelun uudelleen aloittamista, ja liikunnan määrää lisätään vasteen mukaan. Kyse on pikemminkin sairastumisriskien kartoittamisesta ja fyysisen, psyykkisen ja immunologisen toimintakyvyn palauttamisesta kuin perinteisestä taudin määrittämisestä ja hoidosta.

Seppo Kuttila