Uusia työkaluja lasten aivokasvainten tutkimukseen ja hoitoon

Aivokasvaimet ovat suurin kasvainkuolleisuuden syy lapsilla ja toiseksi yleisin kasvaintyyppi leukemian jälkeen. Erityisesti hoitojen kehityttyä potilaiden ennuste on parantunut selvästi viime vuosikymmenten aikana. Tauti ja hoidot aiheuttavat kuitenkin elämänlaadun heikkenemistä, vammautumista sekä myös kustannuksia.

Kristiina Nordfors

Puolet nilkkamurtumista voidaan hoitaa hyvin ilman leikkausta

Yhä suurempi osa nilkkamurtumista hoidetaan leikkaamalla, vaikka on näyttöä siitä, että niin sanotut vakaat murtumat voidaan hoitaa hyvin tuloksin ilman leikkaustakin. Nilkkamurtumien esiintyvyys on noussut viime vuosikymmenten aikana, ja ne ovat yksi yleisimmistä murtumista, joita ortopedit hoitavat. Yleisimmin käytössä olevat nilkkamurtumaluokitukset eivät ole osoittautuneet käyttökelpoisiksi, eikä nilkkamurtumien hoitolinjasta ole vallitsevaa yhteisymmärrystä.

Harri Pakarinen

Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito

- Aikuisen äkillistä eli akuuttia sivuontelotulehdusta edeltää lähes aina 5-7 vuorokautta kestänyt virusperäinen nuhakuume.

Maija Hytönen, Jari Suvilehto, Mikko Seppänen, Tapio Pirilä, Jura Numminen

Feokromosytooman ja paragangliooman diagnostiikka ja hoito

- Feokromosytooma ja paragangliooma ovat harvinaisia sympaattisen hermoston kromaffiinisen solukon sairauksia, joiden esiintyvyys on 2-8 tapausta miljoonaa asukasta kohden.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Feokromosytooma ja raskaus

- Feokromosytooma on harvinainen lisämunuaisen ytimestä lähtöisin oleva kasvain, joka todetaan Suomessa vuosittain muutamalla raskaana olevalla potilaalla.

Saara Metso, Pia Jaatinen, Markku Eskola, Irina Rinta-Kiikka, Imad Taha, Ulla Venesmaa, Jukka Uotila, Jorma Salmi

Osaamistarpeet ja täydennyskoulutus lääkärin työssä

Osaaminen koostuu taidoista, tiedoista ja asenteista, joita lääkäri käyttää työssään. Lääkärien osaamista on kuvattu malleilla, jotka vaihtelevat maittain ja organisaatioittain. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia osaamistarpeita suomalaiset lääkärit kokevat työssään ja miten koetut osaamistarpeet eroavat eri tehtävissä työskentelevillä lääkäreillä.

Topi Litmanen, Juho Ruskoaho, Jukka Vänskä, Kristiina Patja

Lievä muistin heikentyminen lisää Alzheimerin taudin riskiä

Aivoselkäydinnesteen amyloidi- ja tau-proteiinimäärityksiä käytetään kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa. Määritykset ovat osoittaneet, että Alzheimerin taudista kärsivän potilaan selkäydinnesteen amyloidipitoisuus on vähentynyt ja tau-proteiinipitoisuus lisääntynyt. Myös lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä henkilöillä on todettu samankaltaisia selkäydinnesteen pitoisuuden muutoksia.

Jaana Koivunen

Kampylobakteerien antibioottiresistenssin määrittämisessä on parannettavaa

Kampylobakteeritartunta saadaan tyypillisimmin saastuneen ruoan tai veden välityksellä. Kampylobakteerin aiheuttaman lievän ripulitaudin hoidoksi riittää runsas nesteen nauttiminen ja lepo. Jos oireet ovat vaikeita, tautia hoidetaan joko fluorokinoloni- tai makrolidiryhmän antibiootilla.

Mirva Lehtopolku

Uusintamurtumien riskitekijöiden tuntemus ja niihin vaikuttaminen on tärkeää

Iäkkäiden ja huonokuntoisten ihmisten murtumien riskitekijämittausten ja ehkäisytoimenpiteiden merkitys korostuu, koska he kaatuvat yleisemmin ja seuraamukset ovat vakavampia. Päähuomio on lonkkamurtumien ehkäisyssä.

Esa Mäkiniemi

Syöjäsolujen osuus suonikalvoston melanooman paranemisessa ja etenemisessä

Suonikalvoston melanooma eli uveamelanooma on yleisin aikuisten silmänsisäinen primaari, pahanlaatuinen kasvain, johon sairastuminen uhkaa paitsi näkökykyä, myös eloonjäämistä. Uveamelanooma leviää herkästi, useimmiten maksaan.

Päivi Toivonen

Uutta tietoa beeta-1-adrenergisen reseptorin säätelystä

Beeta-1-adrenerginen reseptori (b1AR) on erittäin keskeisessä asemassa sympaattisen hermoston toiminnassa. Lisämunuaisytimestä ja sympaattisista hermopäätteistä vapautuvat adrenaliini ja noradrenaliini ovat b1AR:n luontaisia, reseptoria aktivoivia ligandeja. b1AR on sydän- ja verisuonitaudeissa laajalti käytettyjen beetasalpaajien tärkein kohdereseptori.

Anna Hakalahti

Päihteiden väärinkäytön ongelmat raskauden aikana

Äidin raskauden aikainen päihteiden käyttö vaarantaa syntyvän lapsen terveyden ja hyvinvoinnin. Suomessa on 2000-luvun alusta alkaen yleistynyt buprenorfiinin, opioidikorvaushoidossa käytetyn lääkeaineen väärinkäyttö.

Hanna Kahila

Persoonallisuushäiriöstä paranee

Vielä 1980-luvun alkupuolella otaksuttiin, ettei aikuisen persoonallisuus juurikaan muutu ja että persoonallisuushäiriöiden ennuste on huono. Tämän jälkeen ilmestyneet seurantatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet persoonallisuushäiriöiden ennusteen jopa paremmaksi kuin monien ahdistuneisuushäiriöiden.

Tero Taiminen

Laajentunutta aortan tyveä ei aina kannata korvata läppäleikkauksen yhteydessä

Nykysuosituksien mukaan yli 5 cm:n leveyteen laajentunut aortan tyvi tulisi aina korjata läppäleikkauksen yhteydessä, vaikka muita repeämiselle altistavia lisätekijöitä ei olisikaan. Koska suositus perustuu varsin vähäiseen näyttöön, italialaiset kardiologit selvittelivät asiaa 93 tällaisen potilaan aineistossa (keski-ikä 67 v) seuraamalla potilaita isoloidun aorttaläppäleikkauksen jälkeen keskimäärin 15 vuoden ajan. Seurantaan otettiin pelkästään potilaita, joilla oli todettu kolmipurjeisen aorttaläpän stenoosi ilman merkittävää läppävuotoa, sepelvaltimotautia tai merkkejä sidekudossairauksista. Aortan tyven tuli olla ennen leikkausta laajuudeltaan 50-59 mm.

Juhani Airaksinen

Tupakointi pahentaa naisten rakkovaivoja

Tupakointi pahentaa naisten pakkoinkontinenssioireita (urge) ja lisää virtsauskertoja. Asia ilmeni suomalaisessa kyselytutkimuksessa, joka käsitti yli 2 000 eri ikäistä naista. Tutkimuksessa otettiin huomioon laaja joukko sekoittavia tekijöitä.

Pertti Kirkinen

Vanhuksille sopimattomat lääkkeet voivat aiheuttaa vakavia haittoja

Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä on yritetty määritellä useilla eri tavoilla. Amerikkalaiset Beersin kriteerit lienevät tunnetuimmat ja eniten tutkitut vanhusväestöissä. Ne ovat yksinkertainen lista lääkkeistä, joita vanhusten ei pitäisi käyttää. Niillä ei kuitenkaan ole ollut selvää ennusteellista vaikutusta. Viime vuosina on kehitetty muitakin kriteereitä, kuten irlantilaisten laatimat STOPP-START-kriteerit.

Kaisu Pitkälä

Masentaako ahdistuksen hillintä?

Masennus- ja ahdistusoireet esiintyvät usein samanaikaisesti. Psykiatriassa on pitkään väitelty siitä, ovatko masennus ja ahdistus saman sairauden eri ilmenemismuotoja vai itsenäisiä häiriöitä. Epidemiologisista, geneettisistä ja kliinisistä tutkimuksista löytyy kutakuinkin yhtä paljon tukea molemmille teorioille.

Tero Taiminen

Näyttöön perustuva hoito - isäntä vai renki?

Lääkärin tehtävä on tarjota potilaan tautiin parasta mahdollista hoitoa. Ennen muuta se tarkoittaa järjestelmällisesti kerätyn tutkimustiedon perusteella vaikuttavaksi osoitettua hoitoa, toteaa Marjukka Mäkelä. Tieteellinen, näyttöön perustuva hoito ja tutkimus eivät voi koskaan korvata kokemukseen perustuvaa kliinistä osaamista, muistuttaa puolestaan Juha Öhman.

Marjukka Mäkelä

Kliinistä osaamista ei voi korvata

On itsestään selvää, että tutkimus ja siihen perustuva näyttö ovat hoidon perusta. Kaikkea ei kuitenkaan voi tutkia ja tällöin on turvauduttava seuraavaksi parhaimpaan vaihtoehtoon eli asiantuntijuuteen.

Juha Öhman

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

- Onnistuneen antikoagulaatiohoidon edellytyksiä ovat yksilöllinen hoidon valinta ja potilaan ohjaus sekä kliininen seuranta.

Riitta Lassila, Elina Armstrong, Matti Halinen, Anders Albäck, Heidi Asmundela, Janne Backman, Kaj Groundstroem, Lotta Joutsi-Korhonen, Annikka Kalliokoski, Helena Kastarinen, Tomi Niemi, Seija Peltonen, Jaana Puhakka, Juhani Rossinen, Turgut Tatlisumak, Hannu Väänänen