Melanooman hoitoon uusia lääkkeitä

Etäpesäkkeinen melanooma on aggressiivinen tauti, joka johtaa yleensä kuolemaan 1-2 vuoden kuluessa. Keväällä julkaistujen tutkimusten mukaan kahdella syöpälääkkeellä voidaan pidentää potilaan elinaikaa muutamia kuukausia.

Sirkku Jyrkkiö

Glyseroli ei sovi aikuisten bakteerimeningiitin hoitoon

Bakteerimeningiitti aiheuttaa edelleen merkittävästi kuolleisuutta ja neurologista vammautumista. Koska kohonnut kallonsisäinen paine huonontaa aivojen verenkiertoa, aivopaineen varhaisen alentamisen on ajateltu parantavan potilaiden ennustetta. Glyseroli on suun kautta annettava hyperosmolaalinen neste, jota on tutkittu lisähoitona meningiittiin. Yhdessä aiemmassa satunnaistetussa tutkimuksessa glyseroli vähensi meningiittiä sairastavien lapsipotilaiden neurologista vammautumista, mutta ei vähentänyt lasten kuolleisuutta.

Terhi Tapiainen

Muistilääkkeiden vaikutukset pyörtymisiin, kaatumisiin ja murtumiin

Kolinergistä hermostoa stimuloivien koliiniesteraasin estäjien tiedetään olevan sydämen johtumishäiriöiden ja synkopeiden riskitekijä. Riski on ollut tutkimuksissa parin prosentin luokkaa. Vähemmän kuitenkin tiedetään niiden vaikutuksista ylipäätään kaatumisiin, kaatumisvammoihin tai murtumin.

Kaisu Pitkälä

Tiotropiumin antomuoto voi vaikuttaa kuolleisuuteen

Tiotropium on osoitettu tehokkaaksi keuhkoahtaumatautilääkkeeksi. Se auttaa oireisiin, estää pahenemisvaiheita ja ennustekin todennäköisesti paranee. Vaikutusmekanismin perusteella on kannettu huolta kardiovaskulaaririskeistä. Reilu vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa tiotropium pienensi kardiovaskulaarikuolleisuutta lumeeseen verrattuna lähes 20 000 potilaan aineistossa, mutta uusia epäilyjä on herätetty.

Heikki Ekroos

Sydäninfarktia laukaisevat tekijät perspektiiviin

Tutkijat analysoivat 36 epidemiologista tutkimusta, joissa arvioitiin sydäninfarktia laukaisevia ulkoisia tekijöitä. Tunnistetuista vaaratekijöistä harvinaisin oli kokaiini, sillä sille altistui vain 0,04 % infarktipotilaista. Yleisin olivat ilmansaasteet, jolle altistuvat kaikki.

Juhani Airaksinen

Staphylococcus aureus -bakteerin puhdistushoidosta on hyötyä

Puhdistushoitoa on suositeltu Suomessa infektion ehkäisemiseksi ennen metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) kantajan vierasesinekirurgiaa. Lisäksi sitä on suositeltu epidemian estämiseksi MRSA:n kantajiksi todetuille terveydenhuollon työntekijöille ja pitkäaikaishoitoon sijoitettaville MRSA:n kantajille.

Mari Kanerva, Eeva Ruotsalainen, Petteri Sihvonen, Katariina Thomson, Asko Järvinen

Ennenaikaisia synnytyksiä voidaan vähentää - nyt pitää toimia!

Ennenaikaisten synnytysten määrä on kehittyneissä maissa ollut kasvussa, joskin Suomessa nousu on onneksi ollut maltillista. Meillä ennenaikaisia on noin 6 % synnytyksistä. Ennenaikaiset synnytykset ovat olleet ongelma, jolle obstetrikot ovat voineet kovin vähän. Valtaosa keskosten paremmasta selviytymisestä on kehittyneen neonatologisen hoidon ansiota. Keskosten hoito vaati erityisosaamista ja hoitotulokset ovat olleet hyviä. Parasta hoitoa olisi kuitenkin keskosuuden ehkäisy.

Tommi Vimpeli

Vanhusten lihasongelmat

- Ikääntymiseen liittyy lihaskudoksen muutoksia, jotka voivat virheellisesti muistuttaa lihas-sairautta.

Mari Korpela, Tom Pettersson, Timo Strandberg, Mervi Löfberg, Sari Kiuru-Enari

Mitä sydämen tahdistinhoito on tänään?

- Ensimmäinen sydämentahdistin asennettiin Tukholmassa, Karoliinisessa sairaalassa vuonna 1958, minkä jälkeen tahdistinhoidon kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Juhani Koistinen, Sami Pakarinen

Perusterveydenhuollon johtamista ja terveyskeskuslääkärien oman työn hallintaa on parannettava

Perusterveydenhuollon kehittämisen tärkeydestä ollaan maassamme varsin yksimielisiä. Vuonna 2007 säädettiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja 2008 vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuslääkärien työssä tapahtuneita muutoksia vuosina 2006-2010.

Harri Haimakainen, Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo

NICE:ltä suositus vanhuksen sekavuustilan ehkäisystä

Sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen monisairailla vanhuspotilailla. Sen ehkäisystä on huomattavasti enemmän tutkimusta ja näyttöä kuin varsinaisesta hoidosta. NICE teki asiantuntijapaneelin avulla suosituksen deliriumin ehkäisystä. Paneeli teki systemoidun kirjallisuushaun, jossa löytyi kahdeksan kontrolloitua tutkimusta monitekijäisestä interventiosta: kaksi satunnaistettua kontrolloitua ja kaksi satunnaistamatonta kontrolloitua tutkimusta ja kolme käytti historiallisia kontrolleja. Yhtä pidettiin laadukkaana, yhtä kohtalaisen laadukkaana, viittä heikkona ja yhtä hyvin heikkona menetelmiltään.

Kaisu Pitkälä

Onko kokonaisvaltaisesta intensiivihoidosta hyötyä tuoreessa tyypin 2 diabeteksessa?

Laajan tanskalaisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että tehokas laaja-alainen valtimotauteja ehkäisevä hoito voi puolittaa tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden kuolleisuuden. Tämän tiedon innoittamina seulottiin Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa yli 300 terveyskeskuksessa 40-69-vuotiaita potilaita ja löydettiin yhteensä 3 055 tuoretta tyypin 2 diabeetikkoa (keski-ikä 60 vuotta). Tämä joukko satunnaistettiin joko tavanomaiseen hoitoon tai tehokkaaseen laaja-alaiseen valtimotautien ehkäisyyn ja optimoituun sokeritasapainoon. Seuranta jatkuu ainakin kymmenen vuoden ajan, mutta nyt on raportoitu väliaikatuloksia viiden vuoden seurannasta.

Juhani Airaksinen

Vanhuspotilaan lymfoomaa voi hoitaa puolitetuin lääkeannoksin

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyöpä. Noin 40 % potilaista on yli 70-vuotiaita. Yli 80-vuotiaiden lymfoomaa voidaan hoitaa pienentämällä solunsalpaaja-annoksia puoleen. Kahden vuoden seurannan jälkeen potilaista oli elossa yli puolet.

Sirkku Jyrkkiö

Kaikututkimuksen käyttö lisää tyttösikiöiden abortointia

Intiassa on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tehty 3,1-6 miljoonaa raskaudenkeskeytystä sikiön sukupuolen osoittauduttua tytöksi varhaisraskauden kaikututkimuksessa. Tämä on johtanut lapsen sukupuolen epäfysiologiseen muutokseen erityisesti perheissä, joissa ensimmäinen lapsi on tyttö: vuonna 1990 tässä tilanteessa syntyi Intiassa 906 tyttöä 1 000 poikaa kohden, mutta vuonna 2005 enää vain 836. Asia on ollut jo pidempään tiedossa, mutta nyt 250 000 synnytyksen aineistosta tehty tutkimus osoitti muutoksen nopeutumisen.

Pertti Kirkinen

Myelodysplastinen oireyhtymä avautuu hieman

Myelodysplastisen oireyhtymän tunnusmerkki on luuytimen toimintakyvyn heikkous, joka aiheuttaa verenkuvassa näkyvät yhden tai useamman solulinjan vajavuudet niihin liittyvine oireineen sekä useimmiten myös akuutin myelooisen leukemian kehittymisen uhkan. Perinteisesti verenkuva, luuytimen mikroskooppitutkimus ja kromosomitutkimus ovat jakaneet tautia eri alaryhmiin, mutta tämä tutkimus raapaisee pintaa syvemmältä.

Marko Vesanen

Lasten elinsiirrot

- Lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi maassamme 25 vuotta sitten. Tähän mennessä siirtoleikkauksia on tehty 373 lapselle ja nuorelle. Näistä munuaisensiirtoja on runsas puolet, maksansiirtoja neljännes ja sydämensiirtoja kuudesosa. Hiljattain käynnistyivät myös keuhkon- ja suolensiirrot.

Hannu Jalanko, Heikki Sairanen

Aikuisten sydämensiirrot

- Sydämensiirto on viimeinen hoitovaihtoehto, kun potilaalla on vaikea, henkeä uhkaava sydämen vajaatoiminta.

Janne J. Jokinen, Jyri Lommi, Karl B. Lemström

Keuhkonsiirrot tänään - nykyaikaista hoitoa loppuvaiheen keuhkosairauksiin

- Nykyaikaisin menetelmin on vuodesta 2002 lähtien Suomessa tehty sata keuhkonsiirtoa. Yhden vuoden eloonjäämisosuus on ollut 95 %, ja edelleen näistä potilaista on elossa yli 85 %. Hoitomuodon kehityksen myötä hyvä elämänlaatu ja pitkäaikaiseloonjääminen ovat todennäköisiä.

Pekka Hämmäinen, Maija Halme

Nuoren lääkärin haasteet kanteluiden näkökulmasta

Lääkärit voivat joutua haasteellisiin tilanteisiin työuransa alussa, kun työkokemusta on vielä niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lääketieteen opiskelijoihin ja nuoriin lääkäreihin kohdistuneiden kanteluiden syissä eroja kokeneempiin lääkäreihin verrattuna.

Jenni Kasanen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Jaana Mäkelä

Imeväisikäisten ja nuorten lasten vatsakalvodialyysi ja neurologinen kehitys

Suomessa on suhteellisen paljon imeväisikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat keinomunuaishoitoa. Pienten lasten hoito toteutetaan yleensä vatsakalvodialyysinä, ja se on välivaihe ennen myöhemmin tehtävää munuaissiirtoa.

Hanne Laakkonen