Lasten elinsiirrot
- Lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi maassamme 25 vuotta sitten. Tähän mennessä siirtoleikkauksia on tehty 373 lapselle ja nuorelle. Näistä munuaisensiirtoja on runsas puolet, maksansiirtoja neljännes ja sydämensiirtoja kuudesosa. Hiljattain käynnistyivät myös keuhkon- ja suolensiirrot.
- Lasten elinsiirtojen indikaatiot ovat erilaiset kuin aikuisten. Valtaosin kyse on synnynnäisestä geneettisestä tai rakenteellisesta sairaudesta, joka aiheuttaa henkeä uhkaavan tilan.
- Siirtoleikkauksen jälkeen potilaiden pysyvä hylkimisenestolääkitys muodostuu kalsineuriininestäjästä, antinukleotidista ja pieniannoksisesta glukokortikoidista, jotka tehokkaasti estävät hyljinnän, mutta aiheuttavat myös haittavaikutuksia.
- Lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyvät. Munuaisensiirroissa pitkäaikainen eloonjäämisosuus on yli 90 %, maksan- ja sydämensiirroissa 70 % (keskimäärin 11 vuoden seuranta). Myös suolen- ja keuhkonsiirtojen tulokset ovat viime vuosina parantuneet.
Ensimmäiset nuorten munuaisensiirrot tehtiin Kirurgisessa sairaalassa 1960-luvun lopulla. Varsinainen lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi kuitenkin HYKS:n Lastenklinikalla vuonna 1986 munuaisensiirroilla. Seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen maksansiirto ja vuonna 1991 ensimmäinen sydämensiirto…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
