Maahanmuuttajien raskaudenehkäisy

Maahanmuuttajat käyttävät raskauden ehkäisyä, erityisesti hormonaalista ehkäisyä keskimäärin vähemmän kuin kehittyneiden maiden kantaväestö.

Minna Säävälä

Unenaikaiset hengityshäiriöt aikuisilla epilepsiapotilailla

Unenaikainen hengityshäiriö on yleinen epilepsiapotilailla. Sen on todettu lisäävän epilepsiakohtausten riskiä.

Salla Lamusuo, Kari Aapola, Riikka Mäkinen, Jukka Peltola, Sari-Leena Himanen

Tulehdukselliset suolistosairaudet – potilasmäärä kasvaa

Haavaisen paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa niin aikuisilla kuin lapsillakin (1,2,3). Suomessa tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat suurimpia maailmassa – niistä on tulossa kansantauti (4). Niitä sairastavat tarvitsevat säännöllistä seurantaa sekä sairautensa että lääkityksensä vuoksi. Potilasmäärien kasvaessa seurantaa on jo siirretty perusterveydenhuoltoon.

Pia Oksanen, Airi Jussila

Maahanmuuttajien raskaudenehkäisy

Kunkin potilaan ajattelutapa, toiveet ja tarpeet selviävät vain kysyen ja keskustellen.

Tiina Huttu

Uniapnea lisää epilepsiapotilaan kohtausriskiä

Unenaikaiset hengityshäiriöt kannattaa selvittää yöpolygrafialla.

Marianne Jansson

Iäkkäimmät käyttävät statiineja yhä yleisemmin

Sen sijaan käyttö on vähentynyt 65–79-vuotiaiden naisten ikäryhmissä.

Suvi Sariola

D-vitamiinin puutos kasvattaa MS-taudin riskiä

D-vitamiinin puutokseen voi liittyä jopa kaksinkertainen MS-taudin riski verrattuna niihin, joilla D-vitamiinia on riittävästi. Suomalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vertailtiin MS-tautiin sairastuneiden 1 092 naisen ennen sairastumista otettujen verinäytteiden D-vitamiinipitoisuuksia 2 123:n terveenä pysyneen naisen D-vitamiinipitoisuuksiin. Näytteet olivat peräisin Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankista, jossa säilytetään 800 000 naisen raskauden aikana otettuja seeruminäytteitä.

Pertti Saloheimo

Natriureettiset peptidit eivät toimi sydämen vajaatoiminnan hoidon ohjauksessa

Natriureettiset peptidit heijastavat sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta ja ennustetta. Akuutin vajaatoimintavaiheen tehokas hoito pienentää nopeasti natriureettisten peptidien pitoisuutta verenkierrossa, ja onkin oletettu, että toistuvilla peptidimittauksilla voitaisiin parantaa vajaatoiminnan hoidon toteutumista ja vähentää sairaalahoitojaksoja. Nyt julkaistun suuren tutkimuksen perusteella näin ei näytä kuitenkaan tapahtuvan.

Juhani Airaksinen

Statiinit vähentävät keuhkoahtaumapotilaiden kuolleisuutta

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on runsaasti liitännäissairauksia, tärkeimpinä sydän- ja verisuonisairaudet, jotka luultavasti ovat myös näiden potilaiden tavallisin kuolemansyy. Statiinien on aiemmin osoitettu vähentävän keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita, ja nyt tehosta saatiin lisänäyttöä.

Heikki Ekroos

Uusi lääke tulossa osteoporoosin hoitoon bisfosfonaattien jälkeen

Osteoporoosiin on tarjolla useita lääkkeitä, mutta kun bisfosfonaatteja on käytetty jo 3–5 vuotta ja potilaalle tulee murtuma tai hän on muuten suuren riskin potilas, ovat vaihtoehdot usein vähissä. Nyt tarjolle on tulossa romosotsumabi, monoklonaalinen vasta-aine, joka estää sklerostiinia. Sillä on sekä luun muodostusta lisäävää että sen resoprtiota vähentävää vaikutusta. Läheinen lääkeaine denotsumabi on ollut markkinoilla jo vuosia, mutta viime vuonna julkaistun ison tutkimuksen mukaan romosotsumabi saattaa olla vielä tehokkaampi murtumien ehkäisyssä.

Kaisu Pitkälä

Dabigatraanin antidoottitutkimus valmis

Antikoagulantin vaikutuksen tulisi olla kumottavissa nopeasti ja perusteellisesti, kun hätätilanne kohtaa. Uudemmista lääkkeistä vain dabigatraanille on onnistuttu loihtimaan tehokas antidootti. Idarusitsumabi sai jo myyntiluvan REVERSE-AD-tutkimuksen alustavan tuloksen perusteella. Nyt tutkimus on viety loppuun eikä yllätyksiä ole tullut, vaikka potilasmäärä on kasvanut.

Marko Vesanen

Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen

Lähtökohdat Tutkimuksessa arvioitiin painoindeksin ja siinä seitsemässä vuodessa tapahtuneen muutoksen yhteyttä terveydenhuollon suoriin kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Riitta Luoto

Suomenkielinen puheaudiometria ja uudet hälypuhetestit

Väestön ikääntyessä kuulonalenemien esiintyvyys ja tarve vaikuttavaan kuulonkuntoutukseen kasvavat.

Ville Sivonen, Tytti Willberg, Saku T. Sinkkonen, Antti A. Aarnisalo, Aarno Dietz

Polymyalgia rheumatica: tuttu juttu – vai onko sittenkään?

Polymyalgia rheumatican ennuste on hyvä, mutta tauti heikentää potilaiden elämänlaatua ja altistaa ­glukokortikoidihoidon haittavaikutuksille.

Jarno Rutanen

HPV-rokotus kannattaa antaa pojillekin

Rokote on ainoa tehokas keino ehkäistä HPV-infektioita kummallakin sukupuolella.

Katja Kero, Jaana Rautava

Polymyalgia rheumaticalle ei ole spesifistä löydöstä

Kliinikko voi hyödyntää luokittelukriteerejä diagnostiikassa muistilistana.

Marianne Jansson

Uusi hälylausetesti mittaa arkikuuloa

Kuulonalenemien esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä. Diagnostiikkaa ja kuntoutustulosten arviointi on tarkentunut uuden testin ansiosta.

Tiina Huttu

Näyttö syöpälääkkeiden kliinisestä hyödystä ohut myyntilupaa myönnettäessä

Näyttö vaikutuksesta elinaikaan tai elämänlaatuun jää usein puuttumaan myöhemminkin.

Marianne Jansson

Diabeteksen hoitoon apua lyhyen koulutuksen saaneista tukityöntekijöistä

Yhdysvalloissa latinalaisamerikkalaisen väestön diabetesepidemia on paljon vaikeampi kuin valkoihoisen: diabeteksen ilmaantuvuus on kaksinkertainen ja kolmella neljästä yli 45-vuotiaasta latinosta on joko tyypin 2 diabetes tai prediabetes. Avuksi tilanteeseen on toivottu pitkäaikaisia tuki-interventioita, jotka perustuvat latinokulttuurin tuntemukseen. Monissa maissa terveydenhuollon ammattilaisten rinnalle koulutetaan lyhyellä koulutuksella tukityöntekijöitä avustamaan ongelmatilanteissa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, onko tällaisista terveystyöntekijöistä apua latinotaustaisten potilaiden diabeteksen hoidossa.

Helena Liira

Leikkaus tai seuranta varhaisvaiheen eturauhassyövässä

Amerikkalainen PIVOT-tutkimus käynnistettiin PSA-seulonnan varhaisvaiheen aikana vuosina 1994–2002. Tavoitteena oli vertailla PSA-tutkimuksen perusteella diagnosoidun paikallisen eturauhassyövän kirurgisen hoidon tulosta pelkkään taudin seurantaan (watchful waiting). Mittareina toimivat potilaiden kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus eturauhassyöpään. Vuonna 2012 julkaistun 10-vuotisseurannan tulosten perusteella operatiivisesti hoidettujen ja seurannassa olleiden kuolleisuudessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja, eikä tilanne ole juuri muuttunut sen jälkeenkään.

Ossi Lindell