Istukan ennenaikaisen irtoamisen riskitekijät

Istukan ennenaikainen irtoaminen on harvinainen raskaushäiriö (0,5-1 %), mutta se aiheuttaa jopa 30 % kaikista perinaataalikuolemista ja 10 % kaikista ennenaikaisista synnytyksistä. Ablaation syy on epäselvä, mutta on mahdollista, että istukka on kiinnittynyt jo raskauden alussa liian pinnallisesti altistaen ennenaikaiselle irtoamiselle. Tähän voi olla vaikuttamassa äidin immuunisäätelyn häiriintyminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä raskautta edeltävät ja raskaudenaikaiset tekijät ennustavat ablaatiota ja kuvata ablaation kliinisiä löydöksiä.

Minna Tikkanen

Biohajoava lanka jännekorjauksessa

Sormen koukistajajännevamman korjauksen jälkeisen aktiivisen mobilisaation on todettu johtavan parempaan toiminnalliseen lopputulokseen kuin nykyisin yleisesti käytetyn dynaamisen mobilisaation. Aktiivisen mobilisaation ongelma on jännekorjauksen pettämisriskin lisääntyminen nykyisten ommeltekniikoiden riittämättömän vahvuuden vuoksi. Jännekorjauksen lujuutta on parannettu kehittämällä monisäieommeltekniikoita, joissa jänteeseen tehdään useita rinnakkaisia ydinompeleita. Niiden kliinistä käyttöä rajoittaa kuitenkin monimutkainen ja aikaa vievä tekninen suoritus.

Anna-Kaarina Viinikainen

DEHAL1-geenin mutaatio aiheuttaa hypotyreoosia ja struumaa

Ensimmäiset tyrosiinidejodaasientsyymiä koodittavan DEHAL1-geenin mutaatiot on paikallistettu. Tämä hypotyreoosiin johtava geenivirhe vaikuttaa harvinaiselta. Huomattavaa on, ettei se varmuudella löydy vastasyntyneiden S-TSH-seulonnassa, mutta geenivirhe voi johtaa älylliseen kehitysvammaisuuteen, jos hypotyreoosin hoito varhaislapsuudessa viivästyy. Yhdellä potilaista hypotyreoosi kehittyi vasta 8 vuoden iässä.

Camilla Schalin-Jäntti

Kasvohermohalvauksen kirurginen hoito hermotetulla lihassiirteellä

Pitkäaikainen kasvohermohalvaus on potilaalle henkisesti raskas ja kuormittava sairaus, sillä se vaikeuttaa merkittävästi sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa suuren kosmeettisen ja toiminnallisen haitan näille potilaille. Osa näistä potilaista hyötyy leikkaushoidosta, ja lisätiedon saanti leikkaustulokseen vaikuttavista tekijöistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta oikeat potilaat voidaan valita ja leikkausmenetelmiä parantaa.

Tuija Ylä-Kotola

Vanha veri ei ole tuoreen veroista

Pitkä veren varastoiminen ennen punasolusiirtoja lisää merkittävästi ohitusleikkauspotilaan postoperatiivisia komplikaatioita ja jopa huonontaa pitkäaikaisennustetta. Tämä ilmenee erinomaisesti toteutetusta amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa verrattiin pelkästään tuoreita (alle 2 viikon säilytys) punasoluja saaneiden noin 3 000 avosydänleikkauspotilaan selviytymistä vastaavansuuruisen, pelkästään pitempään säilytettyjä punasoluja saaneen potilasjoukon selviytymiseen.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030