Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka
Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin. Niiden diagnostiikka perustuu S-TSH:n ja S-T4V:n laboratoriotutkimuksiin.
Kliiniseen hypotyreoosiin (S-TSH > 10 mU/l ja S-T4V viitevälin alapuolella) voi liittyä monia oireita. Erityisesti iäkkäillä ne voivat olla epäspesifistä heikkoutta, väsymystä ja toimintakyvyn heikentymistä.
Subkliinisen hypotyreoosin (S-TSH yli viitevälin ylärajan ja S-T4V viitevälin sisällä) oireet voivat ovat vähäisiä, mutta erityisesti nuorilla henkilöillä saattaa esiintyä väsymystä sekä mielialan ja kognition ongelmia.
Krooninen autoimmuunityreoidiitti on endogeenisen vajaatoiminnan yleisin syy, ja sen yhteydessä lähes 90 %:lla potilaista todetaan positiivinen S-TPOAb-taso.
Iäkkäillä henkilöillä S-TSH:n viitevälin yläraja on korkeampi kuin nuorilla, ja ikävakioidut S-TSH:n viitevälit tulisi ottaa huomioon diagnostiikassa.
Yleissairaudet ja lääkkeet sekä laboratoriokokeiden analytiikkaongelmat voivat aiheuttaa pulmia hypotyreoosin diagnostiikassa.
Hypotyreoosi johtuu kilpirauhashormonien erityksen vajeesta (1,2). Se voidaan luokitella sen mukaan, onko vaje hankittua vai synnynnäistä, onko muutos pysyvä vai ohimenevä ja millainen sen vaikeusaste on. Hypotyreoosin oirekuva voidaan ymmärtää jatkumona. Sen toisessa ääripäässä on yksilöitä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



