Hukuksiin joutuneen lapsen ensivaiheen hoito ja neurologinen ennuste
•Hukkumistapaturman aikana kehittyy hypoksis-iskeeminen aivovaurio, eikä syntyneeseen vaurioon voi juurikaan vaikuttaa myöhemmin.
•Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ylläpitäminen.
•Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika.
•Ennusteen arvioinnissa käytetään neurologisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, EEG-tutkimusta sekä somatosensorisia herätevasteita.
•Neurologinen status sairaalasta kotiutettaessa ei kuvaa riittävästi myöhempää ennustetta, vaan tarvitaan neurologista ja neurokognitiivista pitkäaikaisseurantaa.
Suomessa kuolee hukkumalla vuosittain noin 120 ihmistä: vuonna 2014 luku oli 114, joista kaksi oli alle 14-vuotiasta lasta (1). Kansainvälisissä julkaisuissa hukkuminen on merkittävä 1–4-vuotiaiden lasten tapaturmaisen kuoleman syy (2,3). Hukkumistapaturmista selviytyneiden määrästä ei ole…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
