Jättisolu- eli temporaaliarteriitti on suurten ja keskikokoisten valtimoiden seinämätulehdus. Se on primaarisista arteriiteista yleisin ja sitä esiintyy erityisesti pohjoismaista alkuperää olevassa väestössä.

Jättisoluarteriitin klassiset oireet - uusi, tai aikaisemmasta poikkeava päänsärky, ohimovaltimon arkuus ja suurentunut lasko - tunnetaan hyvin. Tauti saattaa kuitenkin myös ilmetä epätyypillisenä, jolloin potilaalla on ainoastaan yleisoireita, kuten kuumeilua tai laihtumista.

Epätyypillisen jättisoluarteriitin diagnosointi on haaste kokeneellekin kliinikolle. Varhainen diagnosointi on tärkeää taudin vakavien komplikaatioiden, kuten sokeutumisen, ehkäisemiseksi. Diagnoosi perustuu ennen kaikkea ohimovaltimon biopsiaan, jossa todetaan tyypilliset tulehdusmuutokset. Angiografia ja uudet kuvantamismenetelmät helpottavat epätyypillisenä ilmenevän tapauksen diagnostiikkaa.

Noin puolella jättisoluarteriittia sairastavista potilaista todetaan myös taudin jossain vaiheessa polymyalgia rheumatica, jonka hoitona käytetään kortisonia. Alkuannos on tavallisesti 60-40 mg/vrk. Jos potilaalla on näköoireita, aloitetaan hoito antamalla suonensisäisesti prednisonia, 1g kolmena perättäisenä päivänä.