Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2006 vsk 61 s. 565 - 569

Keuhkojen diffuusiokapasiteettimittaus keuhkokudoksen toiminnan arvioinnissa

Tärkein tieto

Diffuusiokapasiteettimittaus on yleisin keuhkokudoksen toiminnan tutkimiseen käytetty kliininen menetelmä. Suomessa tehdään noin 10 000 tutkimusta vuodessa.

Tutkimusta käytetään keuhkorakkuloiden tulehdusten, sidekudossairauksien ja keuhkolaajentuman toteamiseen ja vaikeusasteen arvioimiseen sekä valtimoveren hapenpuutteen syiden selvittämiseen.

Yleisin diffuusiokapasiteetin mittausmenetelmä perustuu hiilimonoksidin diffuusion mittaamiseen. Samassa yhteydessä voidaan mitata myös heliumkaasun laimenemiseen perustuen keuhkojen kokonaiskapasiteetti ja jäännöstilavuus.

Keuhkojen diffuusiokapasiteetti voi pienentyä sekä keuhkokudoksen sairaustiloissa että keuhkotilavuuden vähentyessä. Tilavuuteen suhteutettu, spesifinen diffuusiokapasiteetti pienenee vain keuhkokudoksen toimintahäiriön johdosta.

Mittaustuloksen tulkinta voi olla ongelmallista sekä obstruktiivisen että restriktiivisen ventilaatiohäiriön yhteydessä.

Päivi PiiriläAnssi R.A. Sovijärvi

Jo 1900-luvun alussa kehitettiin keuhkojen diffuusiokapasiteetin mittaamiseksi kertahengitysmenetelmä (DLCO), joka perustuu hiilimonoksidin diffuusioon keuhkorakkuloista keuhkokapillaareihin (1,2). Diffuusiokapasiteetin kertahengitysmittaus on yleisin keuhkokudoksen kaasujen vaihdunnan mittaukseen…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat