Kivessyövän hoito ja seuranta räätälöidään riskiluokituksen mukaan
Kivessyöpä on nuorten miesten yleisin syöpä. Sen hoitotulokset ovat erinomaisia.
Hyvän hoitosuunnitelman perusta on taudin levinneisyyden huolellinen selvittäminen sekä oikein ajoitettu solunsalpaaja- tai sädehoito yhdistettynä kirurgiseen hoitoon.
Onkologisiin hoitoihin liittyy merkittäviä pitkäaikaishaittoja, jotka voivat heikentää potilaan elämänlaatua ja lyhentää elinikää. Tämän vuoksi tulee välttää paikallisen kivessyövän ylihoitoa ja harkita seurantaa.
Taudin mahdollisesti uusiutuessa onkologisella hoidolla saavutetaan yhtä hyvät hoitotulokset kuin välittömällä liitännäishoidolla.
Tavoitteena on, että suurin osa potilaista, joilla on kivekseen rajoittuva tauti, säästyisi kokonaan solunsalpaaja- ja sädehoidon haitoilta. Seurannan laatu ja intensiteetti räätälöidään taudin riskin mukaisesti, pyrkien välttämään liiallista kuvantamistutkimuksiin liittyvää säderasitusta.
Kivessyöpä saanee alkunsa sikiökehityksen aikana. Sille altistavat tekijät voivat selittyä kiveksen kehityshäiriöllä (engl. testicular dysgenesis syndrome, TDS), jolle puolestaan altistaa riittämätön testosteronivaikutus. Aikuisten sukusolukasvainten epäillään olevan lähtöisin kivessyövän…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



