Klamydian pitkäaikaishaitat - gynekologin näkökulma
Vuoteen 2003 asti klamydiatapausten määrä kasvoi noin 15 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2002 tapauksia oli lähes 14 000.
Klamydian diagnosointi ja hoito on kymmenen viime vuoden aikana kehittynyt. Nukleiinihappomonistustestit ovat korvanneet monimutkaisen soluviljelytekniikan ja epäluotettavat pikatestit.
Myös näytteenotto on tullut helpommaksi. Ensivirtsanäyte on osoitettu yhtä luotettavaksi kuin aikaisemmin käytetty kohdunnapukasta tai virtsaputkesta otettu vanutikkunäyte. Myös omatoimisesti emättimestä otettava näyte toimii nukleiinihappomonistustestejä käytettäessä.
Lääkehoitokin on yksinkertaistunut. Kerta-annoshoito atsitromyysiinillä sivuutti nopeasti pitkät tetrasykliini- tai erytromysiinikuurit, jotka usein jäivät kesken sivuvaikutusten takia varsinkin oireettomia potilaita hoidettaessa.
Näistä edistysaskelista huolimatta klamydiainfektiot ovat lisääntyneet edelleen, samoin kuin klamydian aiheuttamat jälkitaudit. Vaikeimmat ongelmat liittyvät lisääntymisterveyteen, kuten hedelmättömyyteen ja raskaushäiriöihin, jotka ilmaantuvat usein vasta 10-15 vuoden viiveellä.
Oireetonta klamydiaa todetaan Euroopassa noin 6 %:lla ehkäisyneuvonta-asiakkaista ja noin 4 %:lla sytologisiin joukkotarkastuksiin osallistuvilta (1). Vielä kymmenen vuotta sitten Ruotsia pidettiin tehokkaana klamydiaseulonnan mallimaana ja 1980-luvulla klamydian esiintyvyysluvut saatiin nopeasti…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
