Kohonnut verenpaine ja aivohalvaus - katsaus viime vuosien tutkimuksiin ja hoitosuosituksiin
Tärkein tieto
Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen merkittävin riskitekijä. Lääkkein hoidetuistakin avoterveydenhuollon potilaista vain 70 % pääsee hoitosuositusten mukaisiin tavoitteisiin.
Tuore tutkimustieto ACE:n estäjistä, angiotensiinireseptorin salpaajista ja erityisesti näiden yhdistämisestä pieniannoksiseen diureettihoitoon on muuttanut sekä hoitosuosituksia että käytäntöjä. Beetasalpaajat ovat osoittautuneet heikommiksi aivohalvauksen estäjiksi.
Kaikissa uusissa suosituksissa näkökulma on laajentunut pelkästä sepelvaltimotaudin ehkäisystä myös aivovaltimotaudin- ja perifeerisen valtimotaudin ehkäisyyn.
Aivovaltimotautia jo sairastavilla potilailla eniten näyttöä on ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmästä sekä angiotensiinireseptorin salpaajaan pohjautuvasta hoidosta.
Suomessa asuu 50 000 aivohalvauksen sairastanutta henkilöä ja joka päivä sairastuu 38 uutta potilasta (1). Aivoverenkiertohäiriöiden vuotuiset kustannukset ovat merkittävät, 436 miljoonaa euroa, puhumattakaan vaikutuksista yksilön elämänlaatuun (2). Tarve aivohalvauksien tehokkaaseen ehkäisyyn on…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
