Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa?
•Myyräkuumetta kannattaa epäillä, jos äkilliseen kuumetautiin sairastuneella potilaalla todetaan trombosytopenia, hematuria ja proteinuria sekä suurentunut CRP-pitoisuus.
•Kreatiniinipitoisuuden lisääntyminen on yleinen löydös, mutta arvo ei ole välttämättä vielä kasvanut potilaan hakeutuessa lääkäriin.
•Taudinkuva vaihtelee. Suurin osa tartunnan saaneista sairastaa niin lievän taudin, ettei edes hakeudu lääkäriin, mutta kuolemantapauksiakin ilmenee.
•Tupakointi kasvattaa sairastumisen riskiä, ja tautiin liittyvä akuutti munuaisvaurio on tupakoitsijoilla vaikeampi kuin tupakoimattomilla.
•Ennuste on hyvä, vaikka jopa kolmasosalla sairaalahoitoon joutuneista todetaan vaikea akuutti munuaisvaurio.
•Sairastettu myyräkuume antaa elinikäisen immuniteetin.
Myyräkuume (nephropathia epidemica) on Suomessa yleinen ja väestön hyvin tuntema virustauti. Sen aiheuttaa metsämyyrien (Myodes glareolus) eritteistä ilmeisesti hengitysteiden kautta tarttuva Puumala-hantavirus (1). Myyräkuume kuuluu munuaisoireisiin verenvuotokuumeisiin, joita aiheuttaa Euroopassa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



