Milloin paranoidisen vanhuksen hoidossa tarvitaan konsultaatiota tai työnohjausta?
Paranoidisuus vääristää todellisuutta ja hankaloittaa siksi potilaan ja hänen läheistensä elämää. Paranoidisuuden taustalla voi olla elimellisiä, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Paranoidisuuden diagnostiikka ja hoito edellyttävät monipuolista osaamista sekä vakaata ammatillisuutta. Paranoidisen vanhuksen arviointi ja hoito voi vaikeimmillaan muodostua ongelmavyyhdeksi, jossa lääkäri tarvitsee apua paitsi omaisilta ja työtiimiltään, myös useiden erikoisalojen konsulteilta ja työnohjaajalta.
Vanhuksen paranoidisuuden taustalla voi olla hyvin monia orgaanisia, psykologisia tai sosiaalisia tekijöitä, joista on melko äskettäin kirjoitettu tässä lehdessä (1). Usein kokonaistilanteen selvittelyssä ja hoidossa tarvitaan usean ammattihenkilön panosta sekä potilaan sosiaalisen verkoston tukea.
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
